Kemikaalikimara: kesäkuuta 2010

maanantai 28. kesäkuuta 2010

Sateenkaaren kirjava koira

She had such a long name I can't remember..


En kyllä olisi uskonut että joku värjää koiraansa pinkillä, vihreällä tai kuka milläkin värillä. Katsokaa oheinen Helsingin Sanomien sivuille linkattu Reutersin pätkä Pekingin muoti-ilmiöstä - koiravärjäyksestä. En ymmärrä ihmisten värjäämistä, koirien altistamista väriaineille vielä vähemmän. Ihmisen sentään ainakin pitäisi ymmärtää riskit, koirat joutuvat alistumaan erikoisuutta tavoittelevan emännän tai isännän tahtoon. Koirien iho ohut ja väriaineet vahvoja, jopa karsinogeenisia aineita sisältäviä. Uskomatonta. 

Katso video täältä: Lemmikkikoirien värjäys yleistyy Pekingissä, Helsingin Sanomat.

Kuva: Flickr, ~*Bomba Rosa*~, Creative Commons-lisenssi

Lue myös

torstai 24. kesäkuuta 2010

Hyvää juhannusta!


Oikein mukavaa juhannusta kaikille!




Punkkipannat ja sekopäiset koirat

Ihmettelin vajaa vuosi sitten epäloogisia asioita käsittelevässä kirjoituksessani koirien punkkipantojen varoitustekstejä:
"Koirien punkkikarkotepakkauksessa annetaan ohjeeksi, että aineen iholle hieromisen jälkeen koiraa ei saa päästää uimaan, sillä karkote on vaarallista vesieliöille ja kaloille. Entä koiralle?"
Beagles are noses with a complementary dog attached

Lapin Kansasta 16.6.2010  löytyy kysymykseeni vastaus. Punkkipanta voi pahimmillaan tehdä koirista sekopäitä.
"Punkit, puutiaiset, nuo Jumalan luomat borrelioosia levittävät riiviöt ovat levittäytymässä hyvää vauhtia Lappiin. Suojellakseen koiriaan, bordercollien ja unkarinkuvaszin sekoitusta Pontusta ja sitä puolta pienempää bretonia Tatua, Keminmaalla asuva Kaisa Lehto osti koirapojille apteekista punkkipannat.
Eikä aikaakaan, kun koirat muuttuivat sekopäiksi.
Aiemmin niillä ei ollut ollut mitään ongelmia nukkua pitkiäkin yöunia ulkona käymättä. Nyt ne alkoivat pissailla ja ulostaa sisälle.
Ulkonakin oli kiire.
– Ei siinä ehditty paljon paikkoja merkkailla. Tatukin pissaili kuin tyttökoira, Kaisa Lehto sanoo. Ennen vilkkaasta Tatusta tuli myös apaattinen ja arka.
– Se pelkäsi ihmisiä ja oli täysin säikky, kuin pieksetty piski. Jalatkin siltä levisivät alta.
Kunnioitusta herättävän isokokoinen Pontus selvisi vähemmillä vaurioilla. Se vain halusi ulos. Yhtenään.
Pannat otettiin pois, ja vuorokaudessa koirat olivat taas entisellään."
Panta sisältää pyretroideihin kuuluvaa torjunta-ainetta. Haittavaikutukset ovat harvinaisia, mutta mahdollisia. Eivätkä ne punkitkaan mitenkään mukavia ole, varsinkin jos niitä tarttuu matkaan runsain mitoin. Ohjeissa kehotaan välttämään koiran uittamista vesieliöiden suojelemiseksi sekä lähikontaktia pienten lasten kanssa. Jälkimmäinen voi olla vaikeaa, jos kerran perheessä on lemmieläin, jonka pitäisi olla kaikkien ilona.  Jos punkkipanta aiheuttaa oireita joko ihossa tai käytöksessä, panta pois ja koira pesuun. Ja tietysti pitää pestä omatkin kädet, jos on pantaa räpläillyt.

Eläinlääkäri Markus Kiili Eläinklinikka Otsosta otti kantaa punkkipantoihin Facebookissa 9.7.2012 seuraavsti:
"Punkkilääkkeistä:
Facebookissa on liikkunut tänään laajasti varoitus punkkilääkkeiden vaarallisuudesta. Pääasiassa puutiaisten häätöön tarkoitetut lääkevalmisteet ovat hyvin siedettyjä. Niiden käytössä on kuitenkin rajoitteita eläimen iän, lajin ja ihon kunnon suhteen. Useimmat valmisteet eivät sovi kissoille, eikä aivan pienille pennuille. Myös ihotulehdus tai haavat voivat aiheuttaa riskin, että lääke imeytyisi elimistöön. Markkinoilla olevat puutiasten häätöön tarkoitetut lääkkeet eivät oikein käytettyinä imeydy elimistöön, vaan jäävät ihon ja turkin pinnassa olevaan rasvaan.

Jos eläin saa lievää voimakkaampia iho-oireita, on lääke hyvä pestä pois shampoolla. Harvinaisena sivuvaikutuksena voi esiintyä neurologisia oireita, jolloin pesun lisäksi pitää hakeutua viipymättä eläinlääkäriin.

Jotkut yksilöt voivat olla yliherkkiä lääkeaineelle. Yliherkkyysreaktio voi valitettavasti johtaa jopa kuolemaan. Kuolemantapaukset ovat erittäin harvinaisia.

Puutiaisten välittämät sairaudet ovat vaarallisia. Suomessa borrelia -bakteeria ja anaplasmaa esiintyy suhteellisen yleisesti puutiaisissa. Keski-Euroopassa puutiaiset levittävät mm. babesioosia. Kaikkia näitä sairauksia tavataan suomalaisissa koirissa useita tapauksia vuosittain. Ne voivat hoitamattomina ja joskus hoidosta huolimatta johtaa kuolemaan.

Jos lemmikillä on käytetty puutiaisten ehkäisyyn tarkoitettua lääkettä ilman oireita, ei ole syytä lopettaa lääkkeen käyttöä. Alueilla, joissa puutiaisia on runsaasti, on puutiaisia karkoittavien lääkkeiden käyttö edelleen suositeltavaa. Eläinten oman sairastumisriskin lisäksi on hyvä muistaa, että ne voivat tuoda puutiaisia esim. sänkyyn, jossa ne voivat tarttua ihmiseen.

Eläinlääkäri Markus Kiili"
Meillä ei ole koiraa, eikä kokemuksia punkkipannoista. Toimivatko edes?
Lue myös

lauantai 19. kesäkuuta 2010

Orgaanista epäorgaanista

KOTIMAISTEN kielten tutkimuskeskus vaalii harvinaista ja erityislaatuista kieltämme. Kielitoimistolta saamme vieraskielisille termeille suomennosehdotuksia, kuten kiepporaikastimen roll on -deodorantille ja sähkälehitutähystimen elektronimikroskoopille.
Vaikka jotkut ehdotukset nostavatkin hymyn huulille, toimiston tehtävä on erittäin tärkeä. Kielipoliisina soisin sille suuret valtuudet panna hämmentävien termien käyttö kuriin. Piinapenkkiin sietäisivät joutua myös yhdys sana virheiden viljelijät.

gaggu

SANOJEN uuskäyttö ällistyttää. Esimerkiksi orgaaninen ja hiili ovat saaneet aivan uusia merkityksiä.
Orgaanisella kemialla tarkoitetaan hiiliyhdisteiden kemiaa, lyhyt- ja pitkäketjuisia tai rengasmaisia hiiliatomeista rakentuneita aineita ja niiden reaktioita, epäorgaanisella taas muita kuin hiiliyhdisteitä, kuten esimerkiksi mineraaleja, metalleja ja jalokaasuja.
Englannin kielen organic on kuitenkin aiheuttanut, että suomenkin kieleen on pesiytynyt orgaaninen tarkoittamaan luonnonmukaista. Sääli, sillä meillähän on asialle oma hyvä sana: luomu.
Kemian alan ihmisestä kuulostaa kummalliselta tiedustelu, ovatko tietyt mineraalimeikit varmasti orgaanisia. Eivät takuuvarmasti, mutta voivat olla. Määritelläänkö luomut mineraalimeikit orgaanisiksi epäorgaanisiksi aineiksi?
Hiili on kaiken elollisen peruskomponentti. Nykyisin kaikesta halutaan kuitenkin tehdä hiilivapaata tai vähintään hiilineutraalia. Tekeekö hiilivapaasti toimiva leipomo hiekkakakkuja?

KEMIKAALIASETUS Reach on maailman monimutkaisin kemikaaleja koskeva säädöstö, mutta jotain hyvääkin siinä on. Sana kemikaali mainitaan vain säädöksen nimessä. Muualla puhutaan aineista.
Aine on sanana huomattavasti neutraalimpi kuin negatiivisen sävyn saanut kemikaali. Ihmisten mielissä kaikki kemikaalit ovat myrkkyjä, mutta kaikki aineet eivät mitenkään voi olla haitallisia.

KESÄN korvalla huvittaa sanojen polttimo ja poltin sekoittaminen keskenään. Myynnissä on taas jopa kuuden polttimon grillejä, ilmeisesti hyvin valaistuja Meidän grillissämme ei ole valoja ja polttimiakin vain kolme.
Kolumni on julkaistu Kemia-lehdessä 4/2010
Lue myös

keskiviikko 16. kesäkuuta 2010

Nuuskitko hiilijalanjälkiä?

Hiilijalanjälkiysely toimii taas, vastaamaan siis, hopi hopi. 

Olen lähiaikoina käynyt parissakin seminaarissa, jossa on käsitelty vastuullista toimitaa ja vastuuviestintää. Vastuullisuudella tarkoitetaan ympäristö- ja yhteiskuntavastuuta. Mitä kuluttajat haluavat ja miten yritysten tulee muuttaa toimintatapojaan. Toukokuun lopulla pidetyssä kemian alan viestijöiden tilaisuudessa puhujina olivat yritysvastuujohtaja Sirpa Juutinen, Aalto-yliopiston vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme, Vihreän Langan päätoimittaja Elina Grundström, kehitysjohtaja Asta Kuosmanen Marttaliitosta ja  Mari Koistinen Porkkanamafiasta. Marihan on tuttu myös sekä Kulutusjuhla- että omasta Mari Koo-blogistaan, jossa hän kuvaa tapahtumaa sanoilla: "Jäi tosi hyvä fiilis tuosta tilaisuudesta, ja Otaniemestä kotiin oli kepeää fillaroida!"  Samaa mieltä. Kotiin tosin menin julkisilla. Arvokeskustelu on paljon pidemmällä kuin  muutama vuosi sitten. Kyse ei siis ollut vain vastuullisuusviestinnästä, sillä ilman tekoja ei ole viestitettävääkään.
Carbon footprint

Mari kirjoitti blogissaan tapahtumasta ja aiheesta, joka minullakin jäi tapahtuman jälkeen pyörimään päähän -  hiilijalanjäljestä. Hiilijalanjäljellä (carbon footprint) tarkoitetaan useimmiten tuotteen tai palvelun elinkaaren aikana tuottaman hiilidioksidin (CO2) ja muiden kasvihuonekaasujen kokonaismäärä, joka ilmoitetaan laskettuna hiilidioksidiksi. Monella yrityksellä on kova into saada tuotteelleen numeroarvo, joka kuvaa tuotteen vaikutusta ilmastonmuutokseen. Laskenta on tehty muun muassa Elovena-juomalla, Santa-Ines-viinillä, Helsingin Sanomilla ja Primulan leipomolla.

Laskennalle on kehitetty standardeja ja ohjeistoja. Laskenta antaa yrityksille tietoa ympäristövaikutuksista ja sitä voidaan hyödyntää valmistuksen kehittämisessä, mutta mikä informaatioarvo tuotteeseen tai palveluun liitetyllä hiilijalanjäljellä on?  Tiedätkö, mitä se tarkoittaa? Teetkö päätöksiä sen perusteella? Kaipaatko ylipäänsä tuottelle hiilijalanjäljen lukuarvoa tai muuta ekologisuusmittaria? Jos ei, millä konsteilla kuluttajaa voi parhaiten informoida tuotteen ympäristövaikutuksista. Vastuullisuuteen liittyy toki monia muitakin asioita, kuten työvoiman käyttö, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, vesijalanjälki jne, mutta keskitytään tässä nyt siihen hiilijalanjälkimittariin. Tarvitaanko sitä vai ei? Kerro mielipiteesi oikean reuan  kyselyssä ja kommentoi toki sanallisestikin.
Kerron tämän kyselyn yhteenvedossa, millaisia mielipiteitä hiilijalanjäljestä edellä mainitussa seminaarissa kuultiin. Kuvissa eri kansallisuuksien hiilijalanjälkiä asukasta kohden. Amerikassa kaikki on suurta.

Carbon footprint

Lue myös
Kuvat: Flickr, net_efektCreative Commons-lisenssi

sunnuntai 13. kesäkuuta 2010

Kolmesataa täynnä - hauska homma jatkuu

Vettä sataa, mutta ei haittaa - kolmesataa täyttyy tässä. Tämä on nimittäin Kemikaalikimaran kolmassadas kirjoitus. Hakusanalla "kolmesataa" sain seuraavat tulokset - Wikipedia tietty ensimmäisenä.
"Kolmesataa on nimensä mukaisesti kolmassadas Aku Ankan taskukirja. Sarjakuvasivuja on 300 kappaletta. Taskari julkaistiin vuonna 2004."
Edellisessä työpaikassani alanumeroni oli 313, siis Aku Ankan  auton rekisterinumero. Monta vuotta sitten vastattuani nimelläni työkaverin soittoon, sain kysmyksen: "Onko Iines Ankka puhelimessa?". Vieläkin naurattaa, kun muistelen asiaa.
Tällainen kuva löytyi Flickr-kuvapalvelusta samalla hakusanalla ensimmäisenä. Hieno, vai mitä?
300/365 Three Hundred

Kirjoituksiani on jatkossa lisää Kemikaalikimarassa, Kemia-lehdessä ja muuallakin, mutta palaan niihin myöhemmin. Olen tosi iloinen lukijakunnastani sekä saamastani palautteesta, niin kommenteissa kuin hiljattain pitämässäni lukijakyselyssä. Erityisen tyytyväinen olen siitä, että suuri osa kyselyyn vastanneista pitää blogini tietoja luotettavina. Tämä ei ole absoluuttisen totuuden tiedepalsta - tai tiedepalsta ylipäänsä - mutta pyrin syventymään asioihin. Olen usein tarkistanut lukemisen ohella asioita kollegoilta tiai muilta asiantuntijoilta. Asiat ovat toisinaan varsin hankalia ja tietoa löytyy jos jonkinlaista. Läheskään kaikkeen ei edes ole olemassa yksiselitteisiä vastauksia, vaikka monesti näkeekin "mutkat suoriksi"-kirjoituksia. Jos joku asua on mielestänne eri tavoin, niin kysykää ja kommentoikaa. 
En ole raportoinut lukijoilleni kävijämääristä. Itse en ole lukijana järin kiinnostunut, kuinka moni lukee samaa sivustoa kuin minä. Kukin lukee, mitä lukee. Kävijämäärät kertovat sivuston suosiosta ja myös laadusta, mutta ei välttämättä. Kuten tuttavani asian ilmaisi: "Käyn joillain sivustoilla katsomassa, mitä älytöntä sinne on tällä kertaa laitettu tai onko siellä mahdollisesti hyvä tappelu menossa."  
Kirjoittajat ovat toki kiinnostuneita lukijamääristään, myös minä. On mukavampi kirjoittaa, kun tietää, että kirjoituksia luetaan. Olen tosi iloinen kasvavista kävijämääristä ja  myönteisestä palautteesta, jota olen saanut myös alan ammattilaisilta. Sain  kutsun luennoimmaan Aalto Yliopistoon kuluttajanäkökulmasta koskien aineiden vaaroja. Siinä sitä riittääkin kerrottavaa: mitä asioita kuluttajat näkevät riskeinä ja mitä eivät mistä asioista media haluaa kertoa ja mistä vaieta, urbaanilegendat, henkilökohtaiset mielipiteet ja uskomukset. Olen innoissani, kaikenlaista mielenkiintoista on tulossa.

Hauskoja ja vähemmän hauskoja hakusanoja

Olen kerännnyt talteen hakusanoja, joilla tähän blogiin on naksautettu. Laitan tällä kertaa teemoittain, ensin kemikaaliaiheiset, sitten kierrätys, teknologiat ja sekalaiset. 

Lisäaineet
"natriumglutamaatti impotenssi"
Tämä on ensimmäinen kerta, kun näen natriumglutamaatin yhdistettävän impotenssiin. Etsitäänkö tässä impontenssin syytä vai painolastia natriumglutamaatille? Sinisiä pillereitä ei varnaankaan sitten enää tarvita, kun lihatuotteisiin ei enää lisätä MSG:tä.Vaiko?
"natriumglutamaatti greippi"
Eivät mielestäni sovi ollenkaan yhteen.
Nuppi sekaisin sekä muut uhkarohkeat temput
"amfetamiinin käytetyt kaikki raaka aineet"
Onhan noita, en suoralta kädeltä tiedä ja vaikka tietäsinkin, en kertoisi.
"spiidi +asetoni"
Melkoinen cocktail. Onko ihan pakko?
"mistä eetteriä"
Mihin hommaan eetteriä tarvitaan? Suosittelen varsinaisen aineen sijaan tutustumaan vaikka Kauko Niemisen eetteripyörreteoriaan.  Wikipedian mukaan Nieminen on oppiarvoltaan varanotaari. Hän keksi vuonna1957 eetteripyörreteorian. Hän piirsi tuolloin paperille neljän ympyrän muodostaman kuvion ja katsoi, että kuviolla voi selittää sähkön. Myöhemmin hän oppi mielestään selittämään teoriallaan myös painovoiman, kvantti-ilmiöt, pallosalaman ja maailman synnyn. Nieminen kaupitteli kirjoittamiaan opuksia suoramarkkinointina. Muistan opiskeluajoiltani Niemisen, joka kierteli myös teekkaritapahtumissa. Täytyypä kysäistä kavereilta, onko kenelläkään tallella Niemisen käsittämättömiä teorioita. Olen kyllä niitä itsekin lueskellut, pyörähtelyvärähtely, vai miten ne menivät?
"hiusvärin vaikutus antabuksen"
Onko epäilys, että hiusväri vahvistaa tai heikentää antabuksen vaikustusta? Vai onko kenties tarkoitus nauttia hiusvärit sisäisesti? En kyllä suosittele.
"botox ja alkoholi" 
Kumpikin aine rentouttaa lihaksia. Mikrobien tuottamia aineita. Luonnonperäisiä ja siten terveelisiä kuin mitkä. Tämä oli sitten sarkasmia.
"listerine humala"
Listerine on kyllä tosi pahan makuista ainetta humalan hankkimiseen, mutta mitäpä tämä kansa ei tekisi päihtymistarkoituksessa.

"yhden korvasienen syöminen raakana"
Ajattelitko syödä itse vai syöttää anopille? Hengenvaarallisa puuhaa.
Vesileikit
"vauvauinti saako olla meikkiä"
Vauvalla vai uittajalla? Ei saa olla kummallakaan.

"nuori nainen pissaa altaalle video"
Valitan, ei löydy tästä blogista.
"pissaaminen järveen, 2010"
Katso edellinen vastaus, eikä muuten löydy edellisvuotisiakaan versioita.
Eläimet
"lokkien pesimisaika"
Joskus keväällä.
"sääskien torjunta hevosilla"
Hevonen on mielestäni vähän turhan kömpelö hyttystorjuntaan.
Teknologiat, kierrätys, valaistus
"miten öljynporauslautta pysyy paikallaan"
Hyvä kysymys. En tunne öljynporaustekniikkaa. Eivät ne aina näköjään pysykään paikallaan.
"vesihöyrytislaus kotona"
Laitteet pitää olla, mitä ajattelit tehdä?
"rakennekynsien kierrätys"
Sekajätteeseen laittaisin - vai saako niitä ostaa käytettyinä?

"tiffany valaisin mistä ostaa Espanjässä"
En ole koskaan ostanut tiffanyvalaisinta, en Suomesta enkä Espanjasta, mutta lamppu- ja antiikkiliikkeissä niitä luulisi löytyvän.
Vapunpäivänä on etsitty tällaistakin tietoa
"kuinka paljon olutta tarvitaan janon sammuttamiseen"
Pieneen janoon vähän, isoon enemmän. Vesi tosin toimii siinä paremmin, sillä alkoholi on diureetti, eli juoksuttaa vessassa. Tällaista asiaa tosin usein testataan empiirisesti, eikä nettihaulla, mutta mukavaa kun on netti. Hauska lukea ja hauska kirjoittaa.
Lue myös

perjantai 11. kesäkuuta 2010

Tulevaisuuden hiusväri Inoa - sitä samaa vanhaa

Sain kysymyksen koskien Inoa-hiusväriä, jota mainostetaan tulevaisuuden hiusvärinä. Pinni-lehdessä hehkutetaan Inoan saamaa Tuotetimantti 2010-palkintoa:
"Viime lokakuussa L´Oreal Professionnel  lanseerasi näyttävästi uuden värisarjansa, Inoan. Jättikampanja tavoitti paitsi kampaajat myös kuluttajat. L´Oréal Professionnelin ja Matrixin  koulutus- ja markkinointijohtaja Minttu Wuotila vahvistaa, ettei vastaavaa panostusta ole nähty hiusalalla luultavasti koskaan. Siihen oli hänen mukaansa myös suuri syy. - Kyseessä on ainutlaatuinen teknologia, ja meillä puhutaankin, että kun sata vuotta sitten L´Oréal Professionnel toi ensimmäisen kestovärin, toi se nyt Inoan."
Millainen on tulevaisuuden hiusväri? Mikä on tämä uusi mieletön keksintö? Joko vihdoin saamme turvallisen  hiusvärin?

Ammoniakittomia värejä on markkinoilla ennestäänkin ja jos ammoniakki poistetaan, joku muu emäs kuten pitää laittaa tilalle.  Mikä tekee tuotteesta hellävaraisen? Kurkistetaanpa INCI-listoihin. Netistä näitä ei  löydy, mutta aina voi kysyä kampaajalta. Heillä on oltava tiedot käyttämistään aineista.
Listat ovat pitkät. Merkitsin punaisella värillä herkistäjiksi todetut aineet. Sekä vaaleassa, että tummassa värisssä on aminofenoleja, resorsinolia ja PPD:n sukuista väriainetta. Kaikki nämä on tunnettuja herkistäviä aineita.
11/365 Blonde Streaks to Black
Sävy 9,2 aivan kirkkaanvaalea helmiäinen
Aqua
Ethanolamine
Alcohol denat.
Propylene Glycol
Dipropylene Glycol
Hexylene Glycol
Hydroxyethylcellulose
2,4-Diaminophenoxyethanol HCl
m-Aminophenol
p-Aminophenol

4-Amino-2-Hydroxytoluene
Ascorbic Acid
Sodium Metabisulfite
Toluene-2,5-diamine
Pentasodium Pentetate
Resorcinol
Sävy 2, Mustanruskea
Aqua
Ethanolamine
Alcohol denat.
Toluene-2,5-diamine
Propylene glycol
Resorcinol
Dipropylene glycol
Hexylene glycol
2,4-Diaminophenoxyethanol HCl
m-Aminophenol
Ascorbic acid
Sodium metabisulfite
Pentasodium pentetate
Silmänkääntötemppu

Aineiden nimeäminen voidaan tehdä hyvin monella tavalla. Niinpä tolueeni - 2,5- diamiinista voidaan käyttää  myös nimeä 2-metyyli-p-fenyleenidiamiinisulfaatti. Kyseessä  on siis PPD-johdannainen - sitä pahisten sukua.  Lorealin väki sanoo Inoaa äärimmäisen ja ennenkokemattoman hellävaraiseksi väriksi,
EU:n tiedekomitea sanoo puolestaan lausunnossaan tolueeni -2,5-diamiinista näin:

"The SCCP is of the opinion that the use of toluene-2,5-diamine cannot be considered safe based on the available data. "

"Toluene-2,5-diamine is an extremely potent skin sensitizer. "
Äärimmäisen hellävarainen sisältää superherkistäjää. Ainutlaatuinen teknologia näyttää silmänkääntötempulta. Ammoniakki vaihdetaan toiseen emäkseen kuten etanoliamiiniin, joka ei haise nenään yhtä pahasti, mutta joka kuitenkin voi ammoniakin tapaan ärsyttää ihoa. Kilpailijat ovat sitä paitsi tehneet saman tempun jo aikaisemmin.  Inoan pahimman herkistäjän nimestä käytetään INCI-listalla versiota, josta ei tunnista PPD-sukuisia aineita. Hiusväribisnes on todella kannattavaa. Katteet ja tuotot halutaan pitää korkeina kyseenalaisella markkinoinnilla?

Tulevaisuuden hiusväri

Hiusvärien maailma näyttää olevan täynnä kuluttajien ja työtään tekevien kampaajien harhaanjohtamista. Inoan kohdalla tosin markkinointiväki puhuu optimoidusta turvallisuudesta. Optimointi ei ole synonyymi minimoinnin kanssa. Minusta on vastuutonta, että ihmisten annetaan ymmärtää tuotteiden olevan turvallisia piittaamatta herkistymisriskeistä ja allergisista reaktoista. Mutta tämä vaikuttaa olevan täysin yleinen käytäntö - varsin masentavaa. Inoan mainoslause tulevaisuuden hiusväristä pitää kyllä paikkansa. En nimittäin usko, että ihan äkkiä näitä superherkistäjiä kielletään - näiltä osin tulevaisuus on samanlainen kuin menneisyys ja nykyisyys.

Hiusvärisyndikaatin vastaisku

Olen täällä blogissani kirjoittanut hiusväreistä useampaankin kertaan. Kirjoituksissani olen linkannut valmistajien sivuille - siis niille sivuille, joissa kerrotaan asioista kuluttajille ja kampaajille. Sim Finland katkaisi linkin, jossa näytin, miten firma kertoo PPD-vapaista hiusväreistä, vaikka heidän tuotteissaan on PPD-johdannaisia. Havaitsin eilen että Organic Colour Systemisin linkki antaa kotikoneeltani Alertin. Organic Colour System mainostaa tuotteitaan luomulla. Väri on kuitenkin PPD-väri, siinä missä muutkin.

Hiusvärisyndikaatti ei pidä tästä. Onhan se tietysti ikävää, että joku oikeasti lukee tuoteselosteet ja vielä kirjoittaa niistä netissä. Mielestäni kuluttajan on kuitenkin hyvä tietää alan käytännöistä. Kaikki havaitsemani harhautukset pääsevät blogiini - tasapuolisesti.
Kuva:Flickr, ganesha.isis, Creative Commons-lisenssi
    Lue myös

    tiistai 8. kesäkuuta 2010

    Uskottavasti kosmetiikasta

    vjmay09-019sm.jpg


    Kuuntelin parin viikon takaisen Uuden Mustan ohjelman kosmetiikan salatieteestä Areenasta - tiivis paketti aiheesta. Ohjelmassa oli haastataltavina kosmetiikka-asiantuntija Päivi Kousa Helsingin Allergia & astmayhdistyksestä sekä Turun yliopistollisen keskussairaalan ylilääkäri Jorma Toppari. Ohessa muutama poiminta käsitellyistä asioista.
    Ohjelmassa keskusteltiin laajasti kosmetiikan aineosista, INCI-listoista sekä aineiden vaikutuksesta. Pahislistoja Kousan mukaan ei voida laatia, sillä aineen ominaisuuksien lisäksi tulee tietää paljonko ainetta tuotteessa on ja miten kyseinen määrä vaikuttaa. Yksi kestoaihe vuodesta toiseen on antiperspiranttien alumiini ja aiheuttaako se mahdollisesti rintasyöpää.  Alumiini sai ohjelmassa synninpäästön, mutta moni muu asia ei, kuten hajusteet, säilöntäaineet ja hiusvärit.  Parabeenit herkistävät vain harvoin ja jos tuotteessa ei ole säilöntäaineena parabeenejä, siellä on jotain muuta mahdollisesti haitallisempaa säilöntäainetta. Parabeeneilla on hormonaalista, estrogeeninomaista vaikutusta, mutta se on hyvin heikkoa. Topparin mukaan esimerkiksi laventeliöljy ja  teepuuöljyn on todettu aiheuttavan pojille rintojen kasvua eli niillä on voimakas naissukuhormonivaikutus. Luonnontuotteet voivat myös herkistää. Luonnonkosmetiikka ei siis ole synonyymi turvalliselle, vaikka monesti näin luullaan.  Kousa muistutti siitä, että herkistyminen voi olla myös työperäistä ja oireilua voi tulla kosmetiikan käytöstä. Toppari kehotti raskaanaolevia välttämään kosmetiikan käyttöä, eikä suosittele lapsille edes lastenshampoon käyttöä. 
    Ohjelmasta jäin kaipaamaan tarkennusta aineiden imeytymiseen. Aineiden imeytyminen todettiin hyvin lyhyesti. Imeytymiseen kun vaikuttavat olennaisesti aineen molekyylipaino ja liukenevuus. Esimerkiksi kollageenia on varsin epätoivoista saada nahan sisään, kun esimerkiksi liuottimet hulahtavat helposti. 
    Hieman outo juttu oli kysymys luonnonkosmetiikkasampoosta. Se ei vaahtoa eikä tepsi vahvoihin hiustökötteihin. Jos haluaa välttää kosmetiikkaa, eikö pitäisi välttää niitä vahvoja hiuksiin jätettäviä tököttejä Sampoo sen sijaan on hiuksissa vain vähän aikaa ja huuhdellaan pois. Kumpi siis on pahempi?

    Uuden Mustan ohjelma kannattaa kuunnella. Toisen vakijuontajan lomailu rauhoitti ohjelmaa siten, että sitä on miellyttävämpi kuunnella. Hyvä pätkä siis. On mielenkiintoista nähdä, onko tällä ohjelmalla vaikutusta Uuden Mustan ja Kemikaalicocktailin juttuihin, suhtautumisessa esimerkiksi luonnonkosmetiikkaan tai alumiiniinKousa kertoi jo vuonna 2006, ettei alumiinin haitoista ole näyttöä, nyt samasta asiasta puhui sekä Kousa että Toppari.

    Déjà vu-ilmiö
    Uuden Mustan ohjelmaa kuunnellessa tuli jonkinlainen déjà vu-ilmiö. Selitys ilmiölle on hyvin yksinkertainen. Kemikaalikimara-kirjan (Teos 2008) kosmetiikkaluvun kommentoi Päivi Kousa Helsingin Allergia & astmayhdistyksestä. Hormonihäiritsijöistä ja muista kemikaalien pahiksista kertovan luvun  tarkisti Turun yliopistollisen keskussairaalan ylilääkäri Jorma Toppari, joka myös kirjoitti kirjan esipuheen. Joten samaa asiaa - ja paljon muuta kosmetiikkaan ja muihin kemikaaliriskeihin liittyen on kirjana ja tietysti täällä blogissa, esimerkiksi näissä kirjoituksissa:
    Aihepiiriä koskettaa vieraskirjaani ilmestynyt kysymys kynsilakan käytöstä viisivuotiaalla. En itse laittaisi lapsille kynsilakkaa, enkä antaisi värjätä hiuksia - edes vanhempanakaan.

    Kuuntele ohjelma
    Kuva: Flickr, Vivian ChenCreative Commons-lisenssi

    Muunneltavan asunnon lukuisat huoneet

    Entä jos et kotonasi menisikään toiseen huoneseen vaan työntäisit seinän eri paikkaan,  jolloin huone vaihtuisi toiseksi? Törmäsin taas mielenkiintoiseen Youtube-pätkään, muunneltavaan asuntoon. Kodin pinta-ala ei ole suuri, mutta siinä on silti lukuisia huoneita, sillä seinät ja toiminnot ovat siirrettäviä. Lämmitettävää tilaa on huomattavasti vähemmän kuin normaalissa asunnossa. Asunto on Hong Kongissa asuvan arkkitehdin, joka suunnitteli itselleen toimivan kodin kaupungissa, jossa tilanpuute on todellinen ongelma.  Tähänkö ollaan menossa ja jos ollaan, millä aikataululla? Eihän Suomessa käytetä juurikaan edes pienissä asunnoissa seinälle nostettavia sänkyjä, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa. Melkoista tilanhukkaa, kun tarkemmin ajattelee.



    Lue myös

    perjantai 4. kesäkuuta 2010

    Alkoholiton olut

    Windy Draft
    Inkeri heitti kysymyksen, miten valmistetaan alkoholitonta olutta. Tehdäänkö olut siten, että siihen ei alunperinkään muodostu etanolia vai poistetaanko se jälkikäteen? Vastaus on jälkimmäinen. Olut valmistetaan normaaliin tapaan ja etanoli poistetaan myöhemmin. Poistamiseen on pari konstia, käänteisosmoosi yhditstettynä tislaukseen tai pelkkä tislaus. Käänteisosmoosissa olut pakotetaan paineen avulla kalvon läpi, joka päästää läpi vain vettä, alkoholin ja joitain happoja . Alkoholi tislataan pois vedestä ja vesi sekä jäljellä olevat muut aineet palautetaan alkuperäiseen seokseen. Toinen vaihtoehto on tislata alkoholi suoraan pois oluesta, mutta tällöin tislaus on tehtävä alipaineessa. Matalammassa paineessa kun kiehumispisteet ovat alemmat, jolloin makuaineet ja oluen aromi ei kärsi kuumennuksesta.
    Bileviikonloppu tulossa

    Nyt on muuten taas tulossa viikonloppu, jossa ainakin osa juomista olisi syytä korvata alkoholittomilla. Poliisi varautuu koulujen loppumiseen. Onko muuten muissa maissa samalla tavalla?  Juhlijoiden perään on kyllä hyvä katsoa, sillä taatusti osa on siinä kunnossa, että ensiapuohjeillekin on käyttöä. Linkki on viime vuonna näihin aikoihin kirjoittamaani tekstiin. Hätkähdyttävää on ollut se, että kyseistä postausta käydään lukemassa joka ikinen viikko, usein myöhään illalla tai viikonloppuna. 

    Ohjelmasarja:  Kuningas alkoholi

    Aiheeseen liittyen ohjelmavinkki. YLE 1 esittää ohjelmasarjaa Kuningas alkoholi, jossa aiheena on alkoholin asema suomalaisen elämässä. Juontajana toimii lääkäri Juhani Seppänen, joka on kirjoittanut kirjan "Selvästi juovuksissa", jossa hän kertoo viettämästään vuodesta ilman alkoholia.
    Ohjelmasarjan ensimmäisessä osassa Roosa Meriläinen kertoo alkoholi tuomasta ilosta ja Freud, Marx, Engels & Jung yhtyeestä Pekka Myllykoski, jolla kulutus on ollut siinä määrin suurta, että ilo on jäänyt vähemmälle. Ohjelma on katsottavissa Areenasta. Ohjelma ei ole mitenkään tiukkapipoinen, vaikka tiukkaa faktaakin on jutustelun lomaan laitettu. Kaiken kaikkiaan hieno juttu, että YLE on lähtenyt tekemään ohjelmasarjaa suomalaisten yhdestä suurimmasta kemikaalihaitasta.

    Lue myös

    torstai 3. kesäkuuta 2010

    Sillisalaattia vieraskirjasta

    Vieraskirjaan, kommentteihin ja sähköpostiin on tupsahdellut varsin tasaiseen tahtiin kysymyksiä. Pyrin vastaamaan niihin muiden aiheiden lomassa. Muutama kysymys on sellainen, että en tee niistä omaa postausta vaan kokosin tämän sillisalaatin, jossa on sekoitetaan mansikoita lemmikkien ruokaan, kypsennetään mikrossa ja toivotaan, ettei elimistö happamoidu. Mitä luulette, miten käy?  
    Hyötykasvien lannoittaminen
    Paula kyseli nyrkkisääntöjä hyötykasvien kasvattajille. Voiko väärin lannoittamalla voi kasveihin kertyä esimerkiksi haitallisia määriä nitraatteja? Voiko esimerkiksi kukkiville kasveille tarkoitettuja lannoitustikkuja käyttää esim. ruukkumansikalle? 
    Koska itse lueskelen harva se ilta kirjaa "Oikotie kauniiseen puutarhaan" en oikein taida olla sopiva ihminen vastaamaan näihin kysymyksiin. Ainakaan niitä nyrkkisääntöjä en osaa antaa, mutta sain itse jokin aika sitten vinkiksi, että vuohenputketkin ovat hyötykasveja. Ne voi syödä salaatissa. Periaatteessa väärin lannoittamalla voi saada kasveihin nitraatteja. Toinen juttu on sitten se, onko siitä syöjälle haittaa vai ei. Mahdollinen haitta riippuu siitä, kunka paljon niitä kasviksia syö ja tuleeko nitraatteja muista lähteistä. Evirakin vasta selvittelee, mistä kaikkialta suomalaiset nitraatteja saavat.
    Mansikka vaatii melko vähän lannoitusta. Etenkin runsasta typpilannoitusta tulisi välttää, ettei mansikka kasvata lehdistöä marjasadon kustannuksella. Tieto peräisin täältä.

    Eläinten ruokien valmistaminen
    Vieraskirjasssa kysyttiin eläinten ruokien valmistuksesta, valvonnasta, ruokien sisällöstä sekä käytetäänkö eläinruokien kehittelyssä eläinkokeita. Mielenkiintoinen aihe. Lemmikkien ruoka lasketaan rehuksi. "Rehulla tarkoitetaan tuotantoeläinten, lemmikkieläinten tai luonnoneläinten ruokintaan tarkoitettua tuotetta kuten rehuainetta, rehuseosta, rehun lisäainetta tai esiseosta." Rehuista löytyy tietoa muun muassa Eviran sivuilta., tuoteselosteista, eläinperäisten sivutuotteiden käytöstä jne.

    Mikroaaltouunin käyttö
    Mikroaaltouunissa synnytetään sähkömagneettista säteilyä, joka saa aikaan molekyylien värähtelyä. Mitä enemmän molekyylit vispaavat, sen kuumempaa ruokaa. Lämpöhän on molekyylien liikettä. Muutama vuosi sitten etsin artikkeleita, joissa olisi selvitetty mikroaaltouunin käytön vaikutusta ruuan laatuun. Kovin paljon en aiheesta löytänyt. Vauvoille tarkoittua maitoa ei ainakaan suositella lämmitettäväksi mikrossa kahdesta syystä. Maito lämpenee helposti liian kuumaksi ja pistemäisesti, jolloin arvokaat äidinmaidon ravintoaineet voivat tuhoutua. Maidon koostumus muuttuu. 
    Meillä käytetään mikroa ruuan lämmittämiseen, mutta ei koskaan ruuan laittamiseen. Siihen se ei yksinkertaisesti sovellu. Ruuan maku kun muodostuu hitaasti kypsennettäessä liedellä tai uunissa. Mikron tehokuumennuksessa ei makuaineita ehdi muodostua.

    Elimistön happamoituminen
    Sekä vieraskirjassa että kommenteissa kysyttiin elimistön happamoitumisesta sekä pH-dieetistä. Onko kyseessä huuhaa vai ei? Kyseessä on asia, johon en ole perehtynyt lainkaan. Toki olen asiasta kuullut. Pikainen googlaus toi ensimmäiseksi linkiksi Robert O. Youngin tutkimuksista kertovan kirjoituksen. Tämän luettuani en ole mitenkään vakuuttunut, päinvastoin. Osaa tekstistä en ymmärtänyt lainkaan, osa kummastutti suuresti. Miten esimerkiksi sitruuna, lime ja greippi voivat olla emäksisyyttä aiheuttavia ruoka-aineita? Entäpä tämä väittämä: "Bakteerit voivat tuolloin muuttua hiivaksi, homeeksi ja sieniksi, jotka alkavat syödä kehoamme ulostaen kehoomme lisää myrkkyjä, jotka voivat aiheuttaa lopulta sairastumisen." Bakteeri on bakteeri ja hiiva on hiiva. Bakteeri ei muutu homeeksi. Toki kyseessä voi myös olla kääntäjän tekemä virhe, mutta kovin kummalliselta vaikuttaa. Kritiikki teoriaa kohtaan ei silti tarkoita, etteikö ruokavaliomuutoksesta voisi olla hyöytyä. Enpä ole kuullut, että esimerkiksi kasvisten lisääminen ravintoon olisi haitallista. Ihan toinen juttu on sitten se, johtuvatko hyödyt juuri happamoitumisen estämisestä vai jostakin muusta. 

    Lisää vastauksia on tulossa, mutta en tiedä milloin. En ole kysymyksiänne unohtanut, vaikka hieman viivettä olisikin. Pysykää siis kanavalla, eikös ne radiossa sano näin?

    tiistai 1. kesäkuuta 2010

    Ruoka pilalla vai ei?

    Vieraskirjassa esitettiin kysymys koskien elintarvikkeiden säilyvyyttä.
    "Elintarvikkeissa käytetään aika paljon säilöntäaineita. Ne kiinnostavat kovasti, mutta samoin kiinnostaa myös se, että miten tarkkoja päiväykset ovat. Kulutuksestakin olet kirjoittanut ja nykyään tuntuu olevan vallalla "kas, päiväys meni, heitetään pois" vaikka kyseessä voisi olla ihan käyttökelpoinen elintarvike. Toivoisinkin juttua säilöntäaineista ja samoin sitten säilöntäaineiden pettämisen seurauksista. Eli mitä botuliinin lisäksi löytyy pilantuneista elintarvikkeista. Mistä havaitsee pilaantuneen tuotteen ja onko elintarvike pilalla jo ennen kun sitä voi kunnolla havaita."
    Kysymys on oikein mainio ja asiasta väännetään varmaan monessa taloudessa. Pitääkö jukurttipurkki, kinkkuleikkeet tai sillipurkki heittää pois heti, kun päiväys on ummessa vai voiko sitä vielä syödä? Päiväyksissä käytetään kahta erilaista merkintää:

    Viimeinen käyttöpäivä on sananmukaisesti päivä, jonka jälkeen elintarviketta ei saa enää myydä eikä käyttää eikä käyttää myöskään myytävän tai tarjottavan elintarvikkeen valmistuksessa. Helposti pilaantuvia tuotteita, joissa mikrobit pääsevät sopivissa oloissa jylläämään,  ovat muun muassa tuore liha ja kala, savustettu ja hiillostettu kala, mäti, äyriäiset, einekset, pastöroimaton maito ja kerma sekä kypsyttämätön juusto. Näiden kanssa kannattaa siis olla tarkkana. Joskus pilaantumisen havaitsee selvästi hajusta, rakenteesta ja ulkonäöstä, mutta ei aina. Viimeinen käyttöpäivä voi tulla vastaan jo paljon ennen pakkauksen päiväystä, jos kylmäketju on katkennut, jääkaappi ei ole tarpeeksi kylmä tai pakkaus on viallinen.
    Ruokamyrkytyksiä voivat aiheuttaa moni bakteeri, kuten EHEC, salmonella, yersinia, listeria, kampylo - melkein alkaa vatsassa kiertää, kun näitä kirjoittelee.  Bakteereista ja ruokamyrkytysten estämisestä löytyy Eviran sivulla hyvät yhteenvedot
    Tyhjöpakatussa kalassa ja lihassa on botuliiniriski. Onneksi Suomessa on näitä tapauksia sattunut todella vähän. Viimeksi muistamani uutisointi koski ranskalaisia, jotka kuljettivat Suomesta tyhjöpakattua lämminsavusiikaa kylmälaukuissa Ranskaan asti ja saivat botuliinimyrkytyksen syötyään pitkän matkan kulkenutta kalaa. Mahtoi olla kulinaarinen herkku, kanadalainen Suomessa savustettu Ranskaan kuskattu  siika, jonka kylmäketju oli katkennut. Eviran sivuilla on tarkempaa tietoa botulismista.  Evira muun muassa varoittelee antamasta alle yksivuotiaalle hunajaa, koska hunajassa voi esiintyä C. botulinum -itiöitä.
    Parasta ennen -päiväys on vähimmäissäilyvyysaika. Tuotetta voidaan pitää myynnissä tai käyttää vielä tämän parasta ennen - ajankohdan jälkeenkin edellyttäen, ettei sen laatu ole oleellisesti heikentynyt. Parasta ennen merkintä on muun muassa maitotuotteisssa, jauhoissa, hiutaleissa ja säilykkeissä.
    Vaikka maito olisi pastöroitua, se voi pilaantua nopeasti, jos se pääseen lämpenemään vaikka vain hetkeksi. Jos bakteerikasvusto lähtee liikkeelle, sitä ei pysäytä mikään. Niinpä helteellä pitkän matkan kuljetettu maito voi olla piankin kokkareilla, vaikka se kaupasta lähtiessä olisi ollut aivan priimaa. Hapanmaitotuotteeet sen sijaan säilyvät hyvin, sillä nehän ovat jo valmiiksi hapatettuja. Jääkaapin nurkkaan unohtuneen kermaviilin voi päiväyksestä riippumatta aivan hyvin käyttää, jos vaikuttaa moitteettomalta päiväyksestä riippumatta.
    Smoked Salmon Canape

    Huomaako pilaantumisen vai ei?
    Elintarvikkeen pilaantumisen saattaa havaita aistinvaraisesti  - tai sitten ei. Jos grillimakkarat lilluvat paketissa harmaassa liemessä, näkee jo otsallaankin, että ne ovat pilalla. Ruuan kyseenalaista laatua ei toisaalta välttämättä huomaa, jos ruoka on marinoitua tai voimakkaasti maustettua ja samalla huonosti kypsennettyä. Juhlissa on usein monenlaista kylmää tarjottavaa seisovassa pöydässä. Ruuat voivat olla esillä pitkään ja sää lämmin. Jos huono tuuri käy, isokin porukka voi saada ruokamyrkytyksen. Kannattaa siis huolehtia kylmäketjusta ja hygieniasta, ettei laatta lennä. Alla linkatussa Tiede-lehden jutussa on koottu hyvin yhteen pääkohdat ruokamyrkytyksistä. Yhteishyvän jutussa on puolestaan asiaa ruoan säilytyksestä. Oletko muuten joskus saanut ruokamyrkytyksen? Jos olet, kerro muillekin varoitukseksi.
    Säilöntäaineilla pyritään estämään mikrobien kasvu. Säilöntäaineita on useita, esimerkiksi lihatuotteissa käytetään nitriittejä. Toisaalta säilöntäaine voi olla esimerkiksi askorbiinihappoa eli C-vitamiinia, mutta taidanpa jatkaa säilöntäaineista erillisssä kirjoituksessa. 

    Nauttikaa kesäruuasta ilman vatsanväänteitä.
    Lue myös

    Putken tukoksen avaus ilman kemikaaleja

    Tähän väliin käytännön ohje, jonka bongasin Youtubesta etsiessäni ihan jotain muuta. Markorepairs näyttää, miten  lavuaarin saa vetämään ilman kemikaaleja. Itse tosin tavallisimmin ruuvaan vesilukon irti ja pesen osat limaklönttihiuksista ja muista kököistä. Pari kertaa olen joutunut turvautumaan viemärirakeisiin, sillä este on ollut pidemmällä, eikä viemärivaijeria ole siihen hätään ollut saatavilla.
    Ja eikun pumppaamaan, kuten Markorepairs asian ilmaisee: "Putken tukkeen avaus perinteisesti imukupilla". Kommenteissa joku tosin ehdottaa videolle jatkoa otsikolla: "Näin kiinnität altaan takaisin seinään.". Uhkaavasti lavuaari tosiaan heiluu, joten pultit tiukalle ennen operaatiota.  



    Lue myös

    LinkWithin

    Related Posts with Thumbnails