Sulle luvannut en ruusutarhaa - kuluttaja kosmetiikkamainonnan viidakossa

Pidin Luonnonkaunis-messuilla esityksen kosmetiikan mainonnasta ja siitä pyydettiin yhteenveto tänne bloginkin puolelle. Järjestävä taho pyysi asiaa erityisesti hiusväreistä, joten painotus on sen mukainen. Kävin luennon jälkeen tosi mielenkiintoisia keskusteluja aihepiiristä. Kiitokset heille sekä tietysti myös kaikille kuulijoille! Ohessa tiivistelmä esityksestäni.

Kosmetiikan mainonnan pelisäännöt ja viherpesu

Miksi ylipäänsä pitää puhua harhaanjohtavasta markkinoinnista, kun kerran kuluttajansuojalain mukaan markkinoinnissa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja (KSL 2:6).
Kaikkeen mainontaan pätevät samat peruspelisäännöt:

• Mainoksen kokonaisvaikutelman pitää antaa markkinoidusta tuotteesta totuudenmukainen kuva.
• Mahdolliset tosiasiaväitteet on pystyttävä todistamaan.

Kuulostaa reilulta, mutta todellisuus on varsin kaukana tavoitteesta.
TerraChoise Enviromental Marketing inc. on listannut viherpesun kuusi syntiä (Six sins of greenwashing ™2007, joita valitettavasti käytetään mainonnassa ahkerasti.

• Piilotettu vaihto, korostetaan hyvettä, vaietaan paheesta
• Todisteettomuus, ei näyttöä väitteistä kuten luonnonmukaisuudesta tai tehosta
• Epämääräisyys, esimerkiksi mainostetaan luonnontuotteena, vaikka osa ainesosista olisi haitallisia, ärsyttävyys/allergia
• Epäolennaisuudet, mainostetaan freonivapaana, vaikka aine on kielletty vuosia sitten
• Huijaaminen, virheelliset väitteet tuotteen sisällöstä, tarkastuslaitoksen hyväksynnästä tms.
• Kahdesta pahasta pienempi

Viestiä voidaan tehostaa erilaisilla merkeillä, joilla ei ole perusteita tai jotka matkivat sertifioituja merkkejä.

Hiusvärien kohdalla on erittäin tavallista korostaa hyvettä, kuten hoitavia öljyjä, mutta jättää kertomatta värin voimakkaasta herkistävyydestä.
Wella Koleston Innosensen mainoslauseessa epämääräisyys vietiin todella pitkälle: ”Uusi vallankumouksellinen ME+ värimolekyyli vähentää hiusväriallergian kehittymisen riskiä. ” Onko Koleston Innosense siis allergiariskin aiheuttava väri vai ei? Kyllä on, mutta epämääräisyydestä johtuen lause kääntyi mediassa pahimmillaan muotoon:"Sopii myös allergisoituneille." Fataali virhe, joka pahimmillaan olisi voinut aiheuttaa allergisoituneelle ihmiselle vakavan terveysriskin.

Igora Royal Senean mainonnassa puhutaan dermatologien suosittelemasta tuotteesta, jolla on ECARF-sertifiointi (European Centre for Allergy Research Foundation). Tuote on valmistajan mukaan yhteensopiva ihon kanssa. Tuote kuitenkin sisältää voimakkaita herkistäjiä.

Hiusvärien harhaanjohtava mainonta

Hiusvärien mainonnassa viherpesu on alalla yleinen käytäntö ja sitä tekevät niin suuret kansainväliset kuin pienemmätkin yritykset. Teimme vuonna 2014 hiusvärien harhaanjohtavasta markkinoinnista Johanna Ahlbergin kanssa ilmoituksen Kilpailu- ja kuluttajavirastolle ja Tukesille. Tämän lisäksi Teknokemian yhdistys kutsui tilaisuuteensa Esa Nikusen Tukesista, Hannu Kivirannan THL:stä sekä minut kertomaan kemikaaleista ja niiden vaikutuksesta, lainsäädännöstä ja kuluttajanäkökulmasta. Kerroin myös motiivit ilmoitukselle - kuluttaja- ja työturvallisuuden.
Tätä esitystä tehdessäni kävin läpi aikaisempaa aineistoani ja havaitsin hiusvärimainonnan siistiytyneen. Positiivista kehitystä, vaikka parannettavaa riittääkin.

Herbatint-hiusväri on kuten mikä tahansa marketista ostettava hapettava hiusväri. Se sisältää superherkistäjiä, mutta sitä markkinoidaan aggressiivisesti luonnollisena vaihtoehtona. Kyseistä hiusväriä myydään Ekolossa ja Ruohonjuuressa. Ruohonjuuren perustelu on, että tuote on vegaaninen. Samalla logiikalla he voisivat myydä suurinta osaa niin sanotuista "markettiväreistä". Eläinten hyvinvointi on kannatettava asia. Ihmisillä ei niin väliä?

Vetoaminen testeihin ja suosituksiin

Testattu tuote on varmaankin luotettava ja turvallinen? Viittaukset lääketieteellisilta kuulostaviin testeihin saattavat kuulostaa vakuuttavilta, vaikka eivät käytännössä tarkoita mitään. 

• Dermatologisesti testattu
• Testattu lääkärien/ihotautilääkärien/immunologien/toksikologien valvonnassa
• Dermatologien / ihotautilääkäreiden / lääkäreiden suosittelema
• Hypoallergeeninen, allergiavapaa 

Dermatologisesti testattu tarkoittaa, että tuotetta on testattu iholla. Testiä voi valvoa tai testit voi lukea lääkäri. Testien tuloksista väite ei kerro. Kukahan ihotautilääkäri suosittelee ihmisille superherkistäjien käyttöä, kuten hiusvärimainonnassa on nähty? Oheisessa mainoksessa ensin suositellaan, sitten on pienellä präntillä varoitus herkistävyydestä.

-ton-ton ja free from

Ammoniakiton, Sulfaatiton, Alkoholiton, Parabeeniton, Silikoniton, Mineraaliöljytön, Gluteeniton, Kemikaaliton

Ei sisällä -markkinoinnilla joko häivytetään huomiota haitallisista ainesosista tai kirkastetaan tuotteen vihreyttä. Parabeenittomuuden vaatimus johti siihen, että tuotteissa alettiin käyttä enenevässä määrin metyyli-isotiatsolinonia MI, mikä aiheutti allergiaepidemian. Sittemmin MIn käyttö on kielletty iholle jätettävissä tuotteissa.

EU on tehdyt esityksen rajoituksista Free from-markkinointiin. Ehdotuksessa on puututtu muun muassa parabeeneihin ja epäolennaisuuksilla mainostamiseen.
Kemikaalitonta kosmetiikkaa ei ole olemassakaan, vaikka niin annetaan ymmärtää.

”Oikein valitun luonnonkosmetiikan tehokkaista ja hoitavista raaka-aineista sekä puhtaudesta ja kemikaalittomuudesta hyötyvät lähes poikkeuksetta kaikki käyttäjät.”

”…valikoima sisältää erityisesti vauvojen ja lasten herkälle iholle tarkoitettua ekosertifioitua takuuturvallista luonnonkosmetiikkaa ilman vierasaineita tai kemikaaleja.”

”Aktiivihiili on 100 % luonnollinen, kemikaaliton ja turvallinen tapa poistaa värjäytymiä hampaan pinnalta.”

 
Voiko luonnonkosmetiikkamainonnassa viherpestä? 

Kysyin yleisötä, voiko luonnonkosmetiikaa viherpestä. Kyllä voi.  Luonnonkosmetiikkaa on mainostettu väitteellä: "”Kosmetiikkavalintoja raskaana oleville ja synnyttäneille”

"Raskauden ja odottamisen aikoina naiset usein havahtuvat kosmetiikan käytön vaikutuksiin ja kiinnostuvat luonnonkosmetiikasta. Tanskan ympäristöministeriö on jo vuosia sitten suositellut, etteivät raskaana olevat naiset käyttäisi lainkaan (synteettistä) kosmetiikkaa muuan muassa sen sisältämien kemikaalien ja vierasaineiden kuten muovien vuoksi. Suomessa asiasta puhutaan jonkin verran, mutta aihetta ei oteta erityisen vakavasti. Ympäristömyrkyistä sekä odottavan äidin syömisistä ja juomisista varoitellaan selvästi enemmän."

Tanskan ympäristöviranomaiset eivät ole esittäneet asiaa noin. He suosittelevat välttämään kosmetiikan käyttöä ylipäänsä ja suosimaan ympäristömerkittyä kosmetiikkaa (Joutsen-merkki). Ympäristömerkitty kosmetiikka ei erittele synteettistä ja luonnonkosmetiikkaa. Tulkinta on mainostajan oma. Jos käyttää kosmetiikkaa, tanskalaiset suosittelevat välttämään hajustettuja tuotteita, sekä tuotteita, joissa on butyyli-, propyyliparabeenia tai MI:ta.

Taistelu ilmansaasteita vastaan 

Ihmettelin lopuksi kosmetiikkamainonnan uusia tuulia. Nyt on nostettu esille ilmansaasteet. Ympäristöalan ihmisenä olen niistä huolissani, mutta huoli kohdistuu terveyshaittoihin, kun pienhiukkasia ja ilmansaasteita joutuu hengityksen kautta elimistöön. WHO:n vuonna 2016 tehdyn selvityksen mukaan Suomessa ilma on tutkimusten mukaan maailman kolmanneksi puhtaita - kaupungit mukaan lukien. Ei siis anneta pelotella itseämme tällaisella. Jos ilma on kovin saastumutta huolet ovat muualla kuin ihon kunnossa.

Kosmetiikkamainonnassa käytetään paljon mielikuvia. Ei kannata uskoa mitä tahansa.

Motiivien tutkailua, osa 2 - Mainoksen ja uutisen ero

Nettisivustot tiedon lähteinä

Kirjoitin äskettäin mainostuloilla pyöritettävistä sivustoista. Esimerkkeinä Safkatutka sekä Askel terveyteen. Kirjoitus löytyy täältä. Safkatutkan ansaintakeinona ovat mainokset ja mainosartikkelit. Kuinka paljon sanalla "rehellinen" on katetta, jos pitsafirma tai lisäainekauppias saa ostettua sivustolta myönteisen artikkelin?
Tänään Ylen sivuilla julkaistiin kirjoitus: Valheenpaljastaja: Erotatko uutisen ja mainoksen toisistaan?  Johanna Vehkoon kirjoituksen viesti on selkeä: "Yleisöllä on oikeus tietää, lukeeko se mainosta vai uutista. Verkossa journalistisen ja maksetun sisällön raja hämärtyy helposti."  
Kritiikkiä saa paitsi Safkatutka myös MTV, Kauppalehti ja Taloussanomat.

Kuva: Flickr, Will Lion, CC-lisenssi

Kirjoitin  myös espanjalainen firman omistamasta Askel terveyteen (Step to Health, Mejor con Salud, Steg för Hälsa, Besser Gesund Leben, jne jne.), jonka kannattaa sivustolta saatavilla mainostuloilla pyörittää nettisivustoja eri kielillä, maksaa käännöstyöstä ja editointipalveluista sekä promota tekstejä sosiaalisessa mediassa. Hyödyttävätkö heppoiset terveystekstit suomalaista kuluttajaa? Informaatioarvo sivuston teksteissä on olematon. Kysyin sivuston omistajalta Facebook-sivujen kautta heidän ansaintalogiikastaan. Editointitiimi ei ymmärrettävästi saanut vastausta "ylempää" .

Höttötiedon sijaan on onneksi myös kunnianhimoisemmin asioihin suhtautuvia sivustoja, kuten Tiedetuubi, jossa käsitellään pike silmäkulmassa luonnontieteeseen, ympäristöön, tutkijoihin, tieteellistekniseen työhän, arkisiin tieteellisteknisiin sovelluksiin sekä vempeleisiin liittyviä asioita. Kuten he itse kuvaavat:

"Tiedetuubi on netissä ilmestyvä tiedejulkaisu, joka taistelee tyhmyyttä ja hömppää vastaan pilke silmäkulmassa laadukkaalla, tietoa tihkuvalla ja innostavalla tiedejournalismilla."

"Tiedetuubia toimitetaan journalistisesti, mutta se ottaa huomioon ja käyttää hyväkseen tutkimuslaitosten, yliopistojen ja yhtiöiden tuottamaa runsasta ja monasti laadukasta tiedostusmateriaalia. Päinvastoin kuin monissa medioissa, tästä käytöstä kerrotaan selvästi. Aina kun mahdollista, valmista materiaalia myös kommentoidaan ja sen sisältö asetetaan oikeaan kontekstiin."

Olen Kemikaalikimaran Facebook -sivulla linkannut Tiedetuubin kemiallista joulukalenteria. Kiehtovia juttuja, mutta joka luukun lopussa on huolestuttava viesti. Ellei sivusto saa rahoitusta ensi vuodeksi, sen toiminta ei voi jatkua nykymuodossaan. Tiedetuubi etsii mesenaatin kautta rahoitusta toiminnalleen. Hömppää siis kannattaa tehdä, mutta asiajuttuja journalistin periaattein ei.

Firmat journalismin tuottajina

Markus Nieminen kirjoittaa Digitalist-sivuilla aiheesta Journalismin kuolema. Nieminen pohtii kirjotuksessaan laatujournalismin tulevaisuuttaa. Internet kun on täynnä viihteellistä toimitettua sisältöä. Kuka tahansa voi perustaa median ja jakaa "rehellistä" ja "puolueetonta" tietoa. Kuten Nieminen osuvasti sanoo: "Journalismin määrä on moninkertaistunut, kiitos internetin ja murroksen jossa meistä kaikista tuli journalisteja, oman elämämme toimittajia."  Osa tiedosta on totta ja osa ei. Mitä enemmän ainestoa on tarjolla, sen tiukemmalle mediatalot joutuvat. Viihdejournalismi on syönyt tilaa tiedejournalismilta. Mitäpä tuumitte Niemisen ajatuksesta, että yritykset alkavat tuottaa laadukasta journalismia?

"Mutta mitä tapahtuu peinteisille mediataloille jos liiketoiminta sakkaa eikä rahaa tule toiminnan pyörittämiseen? Mitä tapahtuu jos Suomessa mediatalot lopettavat toimintansa, kuka tuottaa tärkeää journalismia? Yksin Yle? Vai ottaako jokin kansainvälinen taho koppia Suomelle tärkeiden asioiden kirjoittamisesta, en usko.
Ennakoin että yritykset näkevät tässä mahdollisuuden ryhtyä tuottamaan laadukasta journalismia. Yritykset voisivat ihan oikeasti olla tahoja, jotka omisivat alueita joiden ympäriltä tuottavat laadukasta ja puolueetonta tietoa. Tiedän, että nykymaailmassa näyttää siltä että yritykset tekevät jo näin, sitä kutsutaan vaihtelevasti sisällöntuotannoksi tai vaikkapa brand journalismiksi. Rehellisesti tarkasteltuna kuitenkin kyseessä vain markkinointiviestinnän puolueellisia suoritteita."

Markkinointiviestinnän puolueellisia suoritteita - eipä tuohon ole lisättävää. Vaan miten tarkkaan tietoa etsivät ihmiset pohtivat eri sivustojen motiiveja? Sain Safkatutka-kirjoitukseni jälkeen ystävältäni kommentit: "Luin sen sun Safkatutka -jutun. Mä olen niiiin pettynyt. Miten mäkin olen voinut olla niin sokea."

Kaupallinen tiedote eikun blogiyhteistyö

Vanhusta ei saa sanoa vanhukseksi vaan ikääntyneeksi. Keski-ikäinen nainen on puolestaan aikuinen nainen. Mainontaan liittyvä sanasto on kokenut samaa ujostelua, ikään kuin ei kehdattaisi sanoa asioita niin kuin ne on. Kaupallisilla radiokanavilla kuultiin aikanaan lausetta: "Kuulemme hetken kaupallisia tiedotteita",  printtilehdissä saattaa nähdä artikkelin näkoisen jutun kulmassa sanan "Ilmoitus".  Blogeissa mainokset ilmoitetaan esimerkiksi sanoilla "blogiyhteistyö" tai  "affiliaattikirjoitus" palkkion tyypistä riippuen.

Blogimainonnasta keskusteleminen vaikuttaa olevan sitä harrastaville herkkä asia, joten teen kantani  selväksi. Bloggaaja saa ansaita. Blogin pitämisestä voi saada tuloja siinä missä vaikka luentojen pitämisestä. Mainostamisessa sinänsä ei ole mitään kummallista tai kainosteltavaa, kunhan se tehdään avoimesti ja läpinäkyvästi. Vaikka motiivina olisi tulojen, tuotteiden saamisen tai muun hyödyn ohella tai edellisten sijaan eettisesti toimivien firmojan tukeminen, kyseessä on silti mainostaminen - oli motiivi tai ilmiön nimitys mikä tahansa. Mainos on mainos. 

Pohdi motiivit

Kirjoituksia lukiessa kannattaa suoda hetki aikaa sille, miksi kyseinen kirjoitus on olemassa. Jos kirjoittaja tai sivusto ei ole ennestään tuttuja, tarkista kirjoittajat, mediakortti ja vastuuvapauslausekkeet. Jos tietoa ei löydy yläreunasta, skrollaa sivun alareunaan. Pohdi mitkä ovat kirjoittajan motiivit ja arvioi ne huomoiden kirjoituksen luotettavuus. 

Lisää aiheesta

• Mainonnan tunnistettavuus blogeissa, Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2013
• Mainonnan tunnistettavuus, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, 5.5.2014 

PS. Pohdinta motiiveista jatkuu. Pysy kanavalla.
Tämän blogin kirjoittaja on Suomen tiedetoimittajain liiton jäsen, ei saa blogin kirjoittamisesta palkkiota,  ei ota blogiin mainoksia, mutta mainostaa avoimesti omia kirjojaan.

Motiivien tutkailua, osa 1 - Mainostuloilla pyörivät sivustot

Minulla on jo jonkin aikaa pyörinyt mielessä kirjoittaa motiiveista - mikä ohjaa kenenkin kirjoittamista ja miksi. Yhtenä kimmokkeena ovat sosiaalisessa mediassa runsaasti jakoja saaneet tekstit, joiden suosiota olen lähinnä hämmästellyt. Teksteissä on ollut virheellistä, ympäripyöreää tietoa tai olematon uutisarvo.

Safkatutka

Safkatutka mainostaa itseään Suomen vaikuttavimpana ruokamediana, joka esitelysivuillaan kertoo jakavansa rehellistä, ymmärrettävää ja ajankohtaista ruoka- ja hyvinvointitietoisuutta suomalaisille. Sinänsä oiva periaate, mutta tekstien taso ei valitettavasti yllä tavoitteeseen. Olen perannut pari sivuston kirjoitusta täällä ja täällä.   (Alla olevat kuvat voi klikata suuremmiksi, jos tekstit eivät näy)

Safkatutkan perimmäinen motiivi löytyy Mediakortti-sivulta, jossa kerrotaan mainostilan hinnat. Yhteystiedoissa annetaan muun muassa toimitusjohtajan, liiketoimintajohtajan ja  sisältömarkkinoinnista vastaavan yhteystiedot. Mainostamisessa ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, kunhan se tehdään avoimesti.

Sivusto tarjoaa myös maksusta kirjoitettavia artikkeleita.

Mainostusmuotona on siis mainosartikkeli. Kuinka moni Safkatutkan lukijoista on sisäistänyt tämän? Mainosartikkeleissa on promottu muun muassa pitsaa, magnesiumsuihketta, omenaviinietikkaa, ja riisiproteiinia. Yhteistyö siis ilmoitetaan, mutta ei välttämättä kovinkaan selvällä tavalla. Toisinaan  yhteistyö käy ilmi kuvatekstistä. Voidaako puhua ammattimaisesti toimivasta, rehellisestä ja puolueettomasta mediasta, jos artikkelit on ostettavissa? Jo sana media antaa vaikutelman, että sivustoa tehtäisiin journalistisella otteella. Kemikaalikimaran FB-sivulla eräs lukijani totesi näin:

"Eli journalismin ehdoton sääntö mainosmateriaalin ja toimituksellisen aineiston erillään pitämisestä on kertaheitolla romutettu. Tätä taustaa vasten ei kyllä paranisi sitten syyttää yhtään mitään muuta tahoa puolueellisuudesta tai edes liian läheisistä kytköksistä."

Safkatutkan lukijoista on peräti 86 % naisia. Hyvät leidit, lukekaa Safkatutkaa kriittisesti.

Askel terveyteen

Askel terveyteen on toinen sivusto, jonka kirjoituksia tulee varsin usein vastaan. Askel terveyteen on oman kuvauksensa mukaisesti "Blogi terveellisistä elämäntavoista."  Mutta kenen blogi? Juttuja on laidasta laitaan kauneudesta, luontaishoidosta, terveellisistä elämäntavoista ja ties mistä. Kevyesti kirjoitettuja juttuja kenkien raikastamisesta iskiaksen hoitoon, maksaongelmista kasvoja kaventaviin hiusmalleihin, seksistä, valkosipulista ja surusta selviytymisestä - vähän kuin aikanaan Valittujen Palojen kaikkien ongelmien ratkaisuun tarkoitetut kirjat.  Koitin etsiä sivustolta, kuka sitä pitää yllä, kuka tai ketkä kirjoittavat. Sitä tietoa ei löydy. Kirjoituksiin ei voi kommentoida varsinaisella blogisivustolla, niitä voi vain jakaa sosiaalisessa mediassa. Somessa toki voi tekstejä kommentoida.

Sivustolta löytyy käyttöehdot ja vastuuvapauslauseke. Sivusto on espanjalaisen Mejor Contigo, SLU:n alla. Kyseessä on konsepti, jossa tuotetaan kevyttä "terveystietoa", käännetään aineisto useille kielille ja myydään mainostilaa tai näkyvyttä. Askel terveyteen löytyy ruotsiksi, espanjaksi, kreikaksi, englannniksi, saksaksi...
Artikkeleissa ei näytä olevan tuotemainontaa, display-mainontaa kylläkin. Toisaalta miksi espanjalainen firma ylipäänsä tekisi pyyteetöntä terveysvalistusta useassa Euroopan maassa?

Käyttöehdoissa lukee muun muassa näin:

"Palvelun sisällön tai sisällön osan saattaminen yleisön saataviin levittämällä, esittämällä tai näyttämällä julkisesti tai varastointi tai kappaleiden valmistaminen sisällöstä tai sen osasta ilman MEJOR CONTIGO, SLU:n etukäteen antamaa kirjallista suostumusta on kielletty."

Joku lakia tunteva voinee kommentoida, mitä tämä tarkoittaa. Otan itse kuitenkin tiukan linjan. En tätä kirjoitusta lukuunottamatta saata mitään Askel terveyteen-sivuston sisältöä yleisön saataviin - en tosin jakaisi muutenkaan.


Täydennys 14.11.2015
Kysyin Askel Terveyteen FB-sivuilla, mikä on sivuston ansaintalogiikka. Sain vastauksen:

"Hei Anja, Kiitos viesteistäsi; meidän kääntäjä- ja editointitiimi ei ikävä kyllä osaa vastata kysymykseesi, joten laitoimme viestiä "ylöspäin". Palaamme kysymykseesi heti, kun saamme vastauksen! Ystävällisin terveisin, Askel Terveyteen"

Jäädäänpä odottamaan vastausta "ylhäältä".

Täydennys 2.12.2015
Kääntäjä- ja editointitiimi ei ole lisätiedustelustani huolimatta saanut "ylhäältä" vastausta kysymykseeni. 


Puolueettomuus ja mainonta

Puolueettomuus on mielenkiintoinen sana, kun puhutaan blogeista tai erilaisista sivuistoista. Kuka ylipäänsä voi olla puolueeton? Samoin jos sivuston tai blogin kirjoittaja saa esimerkiksi tuote-esittelyillä mainostuloja. Blogimainonnalle onkin pari vuotta sitten laadittu ohjeet.
Lisää pohdintoja motiiveista osassa kaksi. Pysy kuulolla tai näkösällä.

Lisää aiheesta

• Mainonnan tunnistettavuus blogeissa, Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2013
• Mainonnan tunnistettavuus, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, 5.5.2014

Sauna pyörille ja lupia ei muka tarvita?

Mainonnasssa käytetään ties millaisia ylisanoja. Oma lukunsa on se, jos tuotteen valmistaja esittää väitteitä, jotka ovat ristiriidassa lainsäädännön kanssa. Jos saunan laittaa pyörien päälle liikuteltavaksi, voiko sillä välttää rakennusluvan? Saunavaunujen valmistajan Season storen mukaan voi. Valmistaja ratsastaa mainonnassaan tällä harhaanjohtavalla väitteellä.

 Kuva Saunavaunut.fi sivulta

Rantasauna, pihasauna, retkisauna, kärrysauna, mökkisauna, kaminavaunu ja mökkivaunu.
Season storen Reijo Määttä kertoo yrityksen nettisivujen videossa seuraavasti: 

"Reijo Saunavaunusta, terve!
Meillä on kolme päätuotetta: On Miniluxus, Luxus ja sitten on mökkivaunu. Tarvii vain vaimon luvan!
Saunoja saa eri varustetasoilla. Tuote on katsastusvapaa, rakennusluvista vapaa, viimeisen päälle pehmeillä löylyillä varustettuja saunoja. Kulkee henkilöauton perässä, voi viedä mökkirantaan, pihasaunaksi, mökkisaunaksi, kalastussaunaksi - ihan mihin vaan!"

Videonpätkällä näkyy myös kuva "lupakopista", josta voi soittaa vaimolle. Hiljaisuus on myöntymisen merkki!

Voiko Suomessa todellakin pitää pyörien päällä olevaa saunaa ihan missä vaan  - vaikka  rakennusoikeudettomalla rantapalstalla?  Jos näin tosiaan olisi, voisivat kaikki rantaviivaa omistavat hihkaista riemusta.  Saunan voisi hinata rantaan, ei tarvitsisi piitata kaavasta, ei hakea toimenpide- tai rakennuslupaa tai ylipäänsä asioida rakennusvalvonnan kanssa eikä kuulla naapureita. Entä jos laittaisi useita vaunuja samalle alueelle, yhden kiukaalla ja loput ilman? Voisiko näin pystyttää mökkikylän ilman lupia?  Retkisaunana tuote on varmasti oiva, mutta mökki- tai pihasaunana se ei ole sen kummemmassa asemassa kuin kiinteästi paikalle rakennettava sauna. Jos olisi toisin, Suomen rannat olisivat vapaasti käytettävissä kaavamääräyksistä piittaamatta. Lainsäätäjäkin tietää tämän, eikä salli moista toimintaa.

Pyörät, saunan koko ja hinailukikkailut eivät poista rakennusluvan tarvetta

Meidän mökki -lehden nettisivulla Pientalorakentamisen kehittämiskeskuksen PRKK:n Jouko Lommi vastaa lukijakysymykseen "Tarvitseeko siirrettävä sauna luvan?" seuraavasti:

"Aivan ensiksi teidän tulee ottaa yhteys kunnan rakennustarkastusvirastoon ja rakennustarkastajaan. Viime kädessä rakennusvalvonta päättää tapauskohtaisesti, millaisen luvan pysyvään käyttöön tarkoitettu, siirrettävä saunarakennus vaatii. Vaihtoehdot ovat rakennuslupa, toimenpidelupa tai ilmoitusmenettely.

Pyörät tai liikuteltavuus eivät sinällään vaikuta siihen, millainen lupa tarvitaan. Olennaista on, onko rakennelma tarkoitettu tämän kiinteistön pysyvään käyttöön. Jopa asuntovaunulle on hankittava lupa, jos se muodostaa pysyvän lisätilan tontilla. Myös väliaikainen käyttö saattaa vaatia viranomaisluvan, jos vaikutukset ympäristöön tai turvallisuuteen niin edellyttävät. Siirreltävässä saunassa esimerkiksi vesi- ja viemäröintijärjestelmä sekä tulisija saattavat edellyttää viranomaislupaa. Rakennusasetuksessa 62§ säädellään liikuteltavien sekä vesirajaan tulevien laitteiden luvanvaraisuutta. Se oikeuttaa ja jopa velvoittaa rakennustarkastajaa puuttumaan kysymyksessä esitettyihin rakennelmiin."

Rakennettu ympäristö -lehden 1/2010 artikkelissa on puolestaan korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä koskien  erilaisiin liikuteltavia ja rekisteröityjä rakennelmia.  Esimerkkeinä on ollut asuntolaiva, pyörien päälle rakennettu talo sekä myös sauna. Asuntolaivasta todetaan näin:

"KHO on selkeästi linjannut, ettei rakennelman rekisteröiminen veneeksi poista maankäyttö- ja rakennusasetuksen säännöksestä johtuvaa luvanvaraisuutta. Silläkään, millä tavoin tai mihin rakennelma on kiinnitetty, ei KHO:n päätöksen mukaan ole merkitystä."

Liikuteltavuutta pyritään toisinaan käyttämään keinona välttää lupavaatimus, kuten talossa,  jossa oli oma moottori ja vetolaitteisto.  Kaikkiaan 9,5 metriä pitkän ja 6,5 metriä leveän rakennelman päälle oli rakennettu harjakattoinen lämpöhirsitalo, johon vesi tuli letkulla, sähköt kaapelilla, WC:ssä omat säiliöt, jotka eivät olleet yhteydessä maahan. Liikuteltavuudesta huolimatta kyse oli rakennuksesta. 

"Pieni koko ei yksistään ratkaise:

KHO 31.12.2004 t. 3529: Pyörillä kulkeva puurakenteinen sauna, jota siirreltiin tilan alueella eri paikkoihin, oli rakennus."

Olisikin varsin kummallista, jos rakennusmääräyksiä voisi kiertää laittamalla pyörät alle tai kikkailemalla hinaamalla vaunua tilalla edestakaisin. Rekisteröity ajoneuvo ei tarkoita sitä, että luvista voisi luistaa. Rakennusvalvonnalla on velvollisuus puuttua kaavan vastaisiin rakennelmiin ja naapureilla oikeus pyytää viranomaisia puuttumaan moisiin.

Kuva: Hakusanalla "saunavaunu" näkee ylimpänä Season Storen mainoksen tekstillä "Saunavaunut.fi - Sauna ilman Rakennuslupaa"

Harhaanjohtavaa mainontaa

Season storen mainonta on ristiriidassa lainsäädännön kanssa ja niin kyseenalaista, että siihen olisi kuluttajaviranomaisten syytä puuttua.  Entä jos asiakas ostaa 10 000 euroa maksavan saunavaunun, eikä saakaan pitää sitä suunnitelmassaan paikassa? Ostajan on tosin turha jälkikäteen vedota hankkineessa saunavaunun hyvässä uskossa, ettei rakennuslupaa tarvittaisi, vaan hänen olisi ensin pitänyt selvittää asia rakennusvalvonnasta. Mutta vähintäänkin moraalinen vastuu on tuotteen myyjällä; antaako asiakkaalle harhaanjohtavaa tietoa vai neuvooko häntä varmistamaan lupien tarpeen viranomailta.

Season store ei ole tässä asiassa yksin, vaan samaa harrastavat myös muut valmistajat, kuten

• Pihatuuri.fi   "Siirrettävä valmissauna on ratkaisu moneen paikkaan, pyörillä oleva sauna ei tarvitse rakennuslupaa. Siirrä kesäksi vaikka veden ääreen ja talveksi omaan pihaan."
• Anvianet.fi    "Mikä parasta, kokonaisinvestointina huvilavaunu on edullinen kesämökki. Se ei vaadi rakennuslupaa, liittymiä, erillistä liikennevakuutusta, eikä kahden vuoden välein tapahtuvaa katsastusta sillä vaunu luokitellaan hinattavaksi laitteeksi." 

Season Store väittää, että vain vaimon lupa riittää. Rakennusvalvonnan lisäksi lupaa saattaa joutua kysymään myös naapurin vaimolta. Se voi olla vaikea rasti - mission impossible.

Olivia-lehti oikaisi

Kirjoitin hiljattain Olivia-lehden jutusta, jossa kerrottiin virheellisesti Wellan Koleston Perfect Innosense -hiusvärin sopivan PPD-allergiselle. PPD johdnnaisineen on yleinen hapettavissa hiusväreissä käytetty väriaine. Asiasta heräsi keskustelua Olivia-lehden Facebook-sivulla, sillä kyseinen väite on allergiselle vaarallinen. Lue koko tapahtumasarja täältä.

Olivian numero 1/2015 :

"OIKAISU
Oliviassa 12/14 Kauneuden valopilkut 2014 -jutun väliotsikko "Hiusväri allergiselle" oli virheellinen. Mille tahansa kosmetiikan ainesosalle voi allergisoitua ja etenkään hiusväriallergia ei ole leikin asia. Pahimmillaan se voi olla hengenvaarallinen. Jos olet joskus saanut allergisen reaktion hiusväristä konsultoi lääkäriä ennen hiusten värjäämistä. Pahoittelemme virhettä. "


Hyvä, että toimitus oikaisi virheen allergisille sopivuudesta. Sen sijaan jutussa olleesta viitteestä mustaan hennatatuointiin oikaisussa ei sanottu sanaakaan. Jos on joskus otattanut mustan hennatatuoinnin, ei hiustenvärjäystä hapettavilla hiusväreillä suositella lainkaan. Musta henna sisältää parafenyleenidiamiinia PPD, joka on erittäin herkistävä aine.

Olivia-lehden kömmähdyksessä on viime kädessä kyse hiusvärien harhaanjohtavasta mainonnasta. Wellan Koleston Innosense on mukana viranomaisille tekemässämme ilmoituksessa hiusvärien harhaanjohtavasta mainonnasta. Kun viestit ovat epäselviä, pahojenkin väärinymmärrysten vaara kasvaa, kuten Olivian esimerkki osoittaa. Wellan soisi toimia mainonnassaan paljon vastuullisemmin kun mitä se nyt tekee. Kyse on ihmisten terveydellä leikkimisestä.

Lisää aiheesta:

• Olivia-lehti vaarantaa lukijoidensa terveyden
• Wella Koleston Innosense - viattomuuden loppu 
• Hiusvärien harhaanjohtava mainonta - vastuu jää kuluttajille ja kampaajille

Olivia-lehti vaarantaa lukijoidensa terveyden

Juuri kun olemme päässeet tekemästä viranomaisille ilmoituksen hiusvärien harhaanjohtavasta markkinoinnista ja viranomaiset muistuttaneet yrityksiä mainonnan pelisäännöistä, rävähtää Olivia-lehdessä alalla vallitseva kulttuuri kasvoille oikein kunnolla.

Joulukuun Olivia-lehdessä  on valittu "Kauneuden valopilkut 2014", vuoden kymmenen parasta kauneustuotetta. Ensimmäisenä listalla on Wellan Koleston Perfect Innosense -hiusväri, josta jo olen täällä ennenkin kirjoittanut - tosin aika tavalla eri tyyliin kuin mitä Olivia tuotetta hehkuttaa.

1. HIUSVÄRI ALLERGISILLE

Hiusväriallergia ei ole leikin asia. Pahimmillaan se saattaa viedä teho-osastolle. Wellan Innosense on ensimmäinen kampaamovärisarja, jossa ei ole yhtä hiusväriallergioiden suurinta aiheuttajaa eli PPD:tä (parafenyleenidi). Jos olet joskus etelän auringon alla tatuoittanut itsesi mustalla hennalla, kannattaa siirtyä PPD:ttömään hiusväriin. Samaa ainetta sisältävä tatuointi nimittäin kasvattaa riskiä herkistyä hiusvärille vielä vuosien päästä. Nyt odottelemme vain milloin sama teknologia tulee kotiväreihin. 

Wellan Koleston Perfect Innosense nienomaan EI SOVI ALLERGISELLE

En olisi uskonut, että hiusvärikohun jälkeen julkaistaan näin tökerö ja virheitä täynnä oleva kirjoitus. Otsikossa luvataan, että tuote sopii allergisille. No ei tasan tarkkaan sovi, mikä myös lukee pienellä präntillä tuotteen mainoksissa ja pakkauksessa ja näkee, jos kaivaa suurennuslasin esiin.

*Vaikka allergian kehittymisen riski on vähäisempi hiuksia värjätessä on olemassa vakavan allergisen reaktion riski. Tee aina herkkyystesti 48 tuntia ennen jokaista värjäyskertaa. Noudata turvallisuusohjeita tarkasti ja tutustu www.wella.com/innosense -sivustoon. Älä värjää hiuksia, jos olet joskus herkistynyt hiusväreille. Koleston Perfect Innosense -tuotesarjan Pure Natural-, Rich Natural- ja Deep Brown -sävyt sisältävät ME+.

Innosense on hapettava kestoväri, jossa käytetään uutta ME+-värimolekyyliä, joka korvaa parafenyleenidiamiinin PPD ja paratolueenidiamiinin PTD. Uusi molekyyli on PPD-johdannainen, joka ei ole aivan niin herkistävä kuin PPD ja PTD.
PPD-allerginen ei voi käyttää PPD-johdannaista, eikä siis myöskään Koleston Perfect Innosensea. Toimittaja ei ole myöskään vaivautunut tarkistamaan PPD:n oikeaa nimeä joka on parafenyleenidiamiini - ei parafenyleenidi. Pieni seikka, mutta kuvastaa tarkkuutta, jolla työtä tehdään. 

Väripalettia ei saada aikaiseksi vain yhdellä molekyylillä ja Innosense tuotesarja sisältääkin myös muun muassa seuraavia aineita: 1‐hydroxyethyl 4,5‐diamino pyrazole sulphate, resorcinol, 4-amino-2-hydroksitoluene, 1-napthol ja 4-aminophenol.  Kaikki edellä mainitut ovat voimakkaita herkistäjiä. Innosense on allergiariskin aiheuttava väri.

Olivia-lehden kirjoituksessa väitetään myös, että tuotetta voi käyttää, jos on joskus ottanut mustan hennatatuoinnin. Tällaisissa tilapäisissä tatuoinneissa väriaineena on juuri se pahamainenen PPD.  Innosensen uusi molekyyli on PPD-johdannainen, joka ei siis sovi. Pieleen meni siis tämäkin. Helsingin Allergia- ja astmayhdistyksen sivulla sanotaan mustista hennatatuoinneista näin:

"Ihokosketusallergia on pysyvä, joten mustasta hennatatuoinnista parafenyleenidiamiiniallergian saanut henkilö voi jatkossa saada allergista ihottumaa mm. kestohiusvärien parafenyleenidiamiinista tai sen johdannaisista. Tämän vuoksi hiusten värjäämistä hapettavilla hiusväreillä ei suositella henkilöille, jotka ovat joskus ottaneet mustan hennatatuoinnin ja saaneet siitä oireita."

Tämä tarkoittaa, että ei millään hapettavalla hiusvärillä - ei millään.

"Elä vaarallisemmin"

Olivia-lehti on tehnyt ihan omia tulkintoja ja jatkaa samalla linjalla vielä lehden Facebook-sivuilla, joissa asiasta on käyty vilkasta keskustelua. 

Olivia lehti : "Emme väitä sen olevan allergiaa aiheuttamaton väri, emmekä sano sitä viattomaksi. Kerromme, että siinä ei ole ppd:tä. Se on hyvä uutinen monelle mustan hennatatuoinnut ottaneelle."

Reaktiot Facebooksissa artikkelista ovat varsin suorasukaisia - ja aivan aiheesta:

Johanna Ahlberg; "WTF! Kuka on tälläinen toimittaja joka kirjoittaa tälläistä soopaa. Pienellä vaivalla, googlettamalla olis löytynyt tieti tämän "Viattoman" hiusvärin harhaanjohtavasta markkinoinnista. TÄMÄ ON HENGENVAARALLINEN VALE!"

Katja Kålheim: "Tämä on todella törkeää ja vahingollista mainostamista tuotteesta joka voi olla PPD allergiselle hengenvaarallinen käyttää. Myös muotilehdilä ja "kevyemmällä journalistiikalla" on vastuu siitä että kirjoitetaan totuuden mukaisesti"

Olivia-lehti pahoitteli otsikoa, jossa on vedetty mutkat suoriksi. Tarkalleen ottaen ei suinkaan suoriksi vaan 180 astetta pieleen. Lehden Facebook-sivun bannerikuvassa on teksti "Elä vaarallisemmin". Lehti toteuttaa slogania ihan käytännössä.

Ainoa asia, joka Olivian jutussa on oikein: "Hiusväriallergia ei ole leikin asia. Pahimmillaan se saattaa viedä teho-osastolle." Miksi sitten sekä tuotteita valmistavat yritykset että kauneustoimittajat pelleilevät asian kanssa? Vaadin Olivia-lehdeltä oikaisua asiaan - näyttävää sellaista.
Perimmäinen syypää tähän on Wellan harrastama markkinointi, joka on niin hämärää, että edes heidän omat edustajansa ovat puhuneet tuotteesta virheellisesti. Artikkelissa viitataan, että teknologia on tulossa kotiväreihinkin. Voimme siis odottaa puppugeneraattorin tuotoksia silläkin suunnalla.

Viranomaiset Tukes ja KKV hoi! Tiukemmat otteet tähän touhuun, kiitos.

Lue myös

• Koleston Perfect Innosense - viattomuuden loppu 
• Hiusvärien harhaanjohtava mainonta - vastuu jää kuluttajille ja kampaajille
• Tukesin ohjeistuskirje markkinointiväitteistä kosmetiikka-alalla toimijoille

Koleston Perfect Innosense - viattomuuden loppu

"Tervetuloa viattomuuden aikaan"

Wella on lanseerannut tammikuussa 2014 uuden hiusvärin, jolla on tunteisiin vetoava nimi Koleston Perfect Innosense - miten täydellisen ja viattoman kuuloinen, mutta onko se todella niin viaton kuin Wella antaa ymmärtää?

Tavalliset naiset photoshopattuina

Törmäsin Facebookin puolella tähän pätkään, jossa tavalliset naiset kertovat ajatuksiaan kuvankäsittelystä. Neljä naista kuvattiin ammattimaisesti ja kuvat käsiteltiin samalla tavalla kuin valokuvamallien kuvat. Kuunnelkaa naisten kommentit, kun kilot, rypyt ja ihon virheet on siloiteltu pois. Mitä persoonallisuudesta on enää jäljellä?

Ps. Kuten varmaan huomaat, myllerrän blogin ulkoasua. Karsin sälää ja selkeytän. Tämä vaihtoehto kuvineen ei ole lopullinen, mutta  vähitellen, vähitellen...

Hiusvärit ja harhaanjohtava mainonta - toiminnan paikka

Miltä kuulostaa hiusväri, joka on turvallinen, allergiaystävällinen, hoitava, luomulaatuisista luonnonainesta valmistettu ja joka peittää oman värin täydellisesti? Valitettavasti sellaisia värejä ei ole, vaikka mainosteksteistä saakin toisenlaisen kuvan.

• ammoniakiton kestoväri, jota on rikastettu sertifioiduilla, orgaanisilla kasviuutteilla kuten Argan-öljyllä sekä Jasmiini- ja Santelipuuöljyllä
• Pääraaka-aineet: Luonnollinen yhdistelmä soijaa ja argan öljyä, jotka sisältävät runsaasti E-vitamiinia, sekä Omega 6 rasvahappoja
• Hienostunut ja ihoystävällinen hiusväri sisältää ikiaikaisia luonnon aineita ja kauneusöljyjä
• ei sisällä ammoniakkia, ja kukkaisöljyjä sisältävä koostumus tekee värjäyksestä optimaalisen hellävaraisen hiuspohjalle 

Brändäyksen voima - H&M ja Hollister

Henkalla ja Maukalla on Helsingissä Aleksilla kuusi eri liikettä. Kolme niistä on merkillä H&M ja loput nimillä Monk, Weekday ja Cos. Helsingin Sanomat kertoi H&M:n myymälöistä sunnuntain 11.8.2013 numerossa. Vaateketjujen pitää profiloitua, jotta ne erottuisivat toisistaan - ja näköjään myös itsestään.

"H&M:ssä ei voi myydä vaatteita samaan hintaan kuin Cosissa. Eihän Ikeassakaan voi myydä tuoleja samaan hintaan kuin Vepsäläisellä. Emme usko niiden olevan hintansa väärtejä. Vaikka ne olisivat laadukkaita ja eettisiä, ne olisivat silti Ikeasta."

Kyse on brändäyksestä. Joillekin H&M tarkoittaa halpoja rytkyjä ja epäeettistä tuotantoa, mutta he voivat silti huoletta käydä vaateostoksilla muissa saman firman liikkeissä, kuten vaatesuunnittelija Samu-Jussi Koski artikkelissa kuvailee .

"Cosin liike on valoisa ja rauhallinen. Vaatteet ovat kauniisti henkareissa tai viikattuina. Asiakkaalla on rekkien välissä tilaa kulkea. Missään ei ole epämääräisiä pinoja ja myttyjä, kuten halvemmissa kaupoissa usein. Myyjiä riittää muuallekin kuin kassalle.
Mistään ei tule mieleen H&M. Ei edes hintalapuista."

Kävin alkukesästä Frankfurtissa ja poikkesimme paikallisessa ostoskeskuksessa. Nuorisovaateeketju Hollisterilla oli brändäyskikka, jota en ennen ole nähnyt - tai osannut edes kuvitella. Shopping fantacy!

Hollister on vaatekauppa, johon pitää jonottaa. Kyse ei ole siitä, etteikö kauppaan mahtuisi. Ovella on kuitenkin nuori hyvännäköinen kaveri, joka päästää vain muutaman henkilön kerrallaan kauppaan. Näin syntyy vaikutelma, että liikkeessä olisi isompikin ryysis ja että tuotteita kannattaa jonottaa. 

Uteliaisuuttani jonotin minäkin. Liikkeeseen mahtui hyvin, ei siellä mitään tungosta ollut. Valaistus on hämärä, musiikki varsin kovalla. Tarjolla oli samantyyppisiä halpisvaatteita kuin H&M:ssä, mutta kalliimalla. Ehkä pimeys tekee ostamisesta mukavampaa? Ja ilmeisesti brändäys toimii.

Entäpä sitten nämä tuotteet? Kauniin näköinen hylly, jossa esanssisen tuoksuisia vartalosuihkeita - lue hajustettua vettä muovipullossa.

Ja tästähän on hyvin lyhyt matka siihen, miksi takista tai käsilaukuista maksetaan mitä maksetaan, kunhan laukkuun on painettu jotkin maagiset kirjaimet tai kun takin vuorikangas on beigen ruudullinen.

Lue myös aiemmin samaa aihetta käsittelevät jutut:

• Sisleyn kuvasto hyvän tavan vastainen
• Luksuslaukut - kuumia puheenaiheita

Just slip into your Sauna Pants

Tarpeettoman saunanlämmityksen voi korvata Sauna Pantseilla. Säästät energiaa ja aikaa. Voit puuhata muuta, kun ei tarvitse kuluttaa aikaa saunanlauteilla. Nyt 15 % alennuksella. 
"Just slip into your Sauna Pants as you would into any shorts, and inflate them." 

Paitsi että...Nämähän ovat vinyyliä eli PVC:tä, taatusti irtoaa ftalaatteja. Lisäksi mukana tulee liikunta ja dieettiohjeita. Painonpudotushousut?  
Pongasin kuvan Retronaut-sivustolta. Sauna Pantseja myytiin vuonna 1972.

Lue myös

• Brylcreem pelastaa
• Lääkäreiden suosikkitupakka 
• Stretchy-Seat ja Texylon - miehen iloksi

Äidinmaitonarkkarit ja vieroitusvalmisteet

Markkinoinnin maailma ja sanasto ovat ihmeellisiä. Äidinmaito on äidinmaitoa, sitä rinnoista heruvaa. Sen lisäksi on äidinmaidon korvikkeita. Joskus muinoin kyseisiä tuotteita sanottiin äidinmaidonvastikkeiksi. Nimitys vaadittiin kuitenkin muutettavaksi, sillä vauvoille annettava lisäravinto ei sisällä kaikkea sitä, kuten suoja-aineita ja entsyymejä, joita oikeassa äidinmaidossa on. Ennen kuin kirjoitan asiasta lisää selvennän, että tässä ei syyllisestä niitä äitejä, joiden imetys ei suju tai jotka eivät halua imettää, vaan pohdin markkinoinnissa käytettäviä termejä.

Kuva: nerissa's ring, CC-lisenssi  

Markkinoilta löytyy erikseen äidinmaidonkorvikkeita ja vieroitusvalmisteita. Onko kyse eri tuotteesta vai onko kyseessä vain nimimuutos? Olenko ymmärtänyt jotain täysin pieleen ajatellessani, että äidinmaidon korvikkeita tarvitaan silloin, kun imetys ei syystä tai toisesta onnistu tai kun lapsi on niin iso, että tarvitsee lisäravintoa? Miksi pitää olla erikseen tuote, jolla vieroitetaan lapsi rintamaidosta. Sehän tapahtuu automaattisesti suurimmalla osalla? Penkaisin asiaa.

Äidinmaidonkorvikkeita, vieroitusvalmisteita ja imeväisille tarkoitettuja erityisvalmisteita koskevaa tiedotusta ja markkinointia säätelee Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus 1216/2007. Eviran sivuilta löytyy yhteenveto: 

"Asetuksen mukaan äidinmaidonkorvikkeilla tarkoitetaan elintarviketta, joka on tarkoitettu imeväisen ravinnoksi ensimmäisten elinkuukausien aikana, ja täyttämään yksinään imeväisen ravitsemukselliset tarpeet siihen saakka, kun otetaan käyttöön soveltuva täydentävä ravinto.

Vierotusvalmisteella tarkoitetaan elintarviketta, joka on tarkoitettu imeväisen ravinnoksi, kun otetaan käyttöön soveltuva täydentävä ravinto, ja muodostamaan pääasiallisen nesteosuuden imeväisen jatkuvasti monipuolistuvassa ruokavaliossa."

Äidinmaidonkorvikkeita ei saa mainostaa kuin ammattilaisille lastenhoitoon liittyvissä erikoisjulkaisuissa, eikä korvikkeita saa myydä alennetulla hinnalla. Vierotusvalmiste on merkittävä niin, että kuluttaja pystyy selkeästi erottamaan valmisteet toisistaan eikä mitään vaaraa sekaannuksesta niiden välillä ole.

Aidinmaidonkorvike on tarkoitettu 0-6 kk ikäisille ja vieroitusvalmiste 6 kk eteenpäin. Syynäsin muutaman merkin koostumuksia. Ravintosisällön mukaan jotkut tuotteet ovat täysin identtisiä, joissakin on pieniä eroja. Nimitykset tulevat siis lainsäädännöstä. Jotenkin termi"vieroitusvalmiste" silti tökkii. Ihan kuin äidinmaito ja imetys olisivat jotain sellaista, josta pitää päästä eroon - vertaa esimerkiksi tupakan vieroitusvalmiste tai joutua vieroitukseen. Toisaalta puhutaan imetyksen puolesta, toisaalta vieroitusvalmisteista. Mutta mikä muu nimi sitten olisi sopivampi? Valmistajille toki sopii mainiosti, mitä useampi alkaa vieroittaa vauvaansa hyvissä ajoin. Omat tuotteet äidinmaitonarkkareille.

Lue myös

• Tuttipullot syyniin 
• Entä mehutölkit ja tetrapakit?
• Raskaana oleva laihduttaa?!

Viherpestyä Herbatint -hiusväriä Ruohonjuuresta ja Ekolosta

Juuri kun pääsin kirjoittamasta hiusvärien viherpesusta, päätin tutkailla Herbatint-tuotemerkkiä. Herbatint on hiusvärisarja, jota myydään muun muassa Ruohonjuuressa ja Ekolossa. Voisi siis olettaa, että kyseessä on kasvivärit ja kuluttajalle turvallinen tuote - mutta miten asian laita oikeasti on? Värisarja on valmistettu Italiassa, ohessa markkinointitekstiä brittisivulta:

Ruohonjuuri kertoo mustasta Herbatint värisävystä tällä tavalla:

"Hiilenmusta hurmaaja.
Pikimusta kestoväri. Huippusuosittu hiusväri, joka on valmistettu ilman ammoniakkia, parabeenejä tai alkoholia. Herbatint-hiusväreissä on käytetty luonnollisia yrtti- ja kasviuutteita ja minimaalinen määrä kemiallisia ainesosia (mm. fenyleenidiamiinia). Tämä hiusväri toimii kuin "tavallinen" ja peittää mainiosti harmaan värin hiuksissasi"

Mustan värisävyn INCI:  
"Herbatint Ingredients: laureth- 5; propylene glycol; aqua; PEG-2 oleamine; ethanolamine; p-phenylenediamine; aloe barbadensis extract; hamamelis virginiana extract; betula alba leaf extract; echinacea angustifolia extract; PEG -75 meadowfoam seed oil; 4-chlororesorcinol; tetrasodium EDTA; cetrimonium chloride; 2,4-diaminophenoxyethanol HCL; sodium metabisulfite"

Kurkkasin Ekolon sivulta Herbatint Vaalea Hunaja - värisävyn INCI:n, josta löytyi niin PPD, resorsinolijohdannaiset kuin  p-aminofenoli. (Ks. Kemikaalikimaran hiusväriopas.).

Tuotteen maahantuoja kertoo Herbatintistä näin :

"Hämeen Luontaistuote Oy tuo maahan italialaisia Herbatint hiusvärejä, värihuuhteluita, shampoota ja hoitoainetta. Kasvivärit ovat hellävaraisia eivätkä ne vahingoita hiuksen rakennetta.
Herbatint hiusvärejä on ollut Suomessa myynnissä jo noin 20 vuotta. Omien myymälöidemme lisäksi jälleenmyyjinä toimii mm. Ekokauppa Ruohonjuuri Tampereella, Turussa ja Helsingissä.
Mikäli luonnolliset hiusvärit sopivat myymäläsi valikoimaan tai olet niistä kiinnostunut, ota yhteyttä."

 Kuvaus maahantuojan nettisivulta

Viherpesty tuote

Kasveihin viittaava tuotteen nimi, "ei sisällä sitä ja tätä"-retoriikka ja "sisältää ihan pikkuisen vaan"-vähättely PPD:stä sekä erilaiset "ekomerkit" täyttävät viherpesun tuntomerkit - puhumattakaan maahantuojan täysin virheellisestä väitteestä luonnollisista kasviväreistä. Harmaiden peitto puolestaan kertoo sen, että kyseessä on tavallinen kestoväri, minkä ainesosaluettelokin vahvistaa.

Herbatint on siis aivan samaa tavaraa kuin muutkin synteettiset värit ja markkinoinnissa jyllää viherpesu. Väri toimii kuin "tavallinen" ja itse asiassa onkin ihan tavallinen. Ei hyvää päivää sentään... Miten moinen tuotesarja on ylipäänsä päässyt ekokauppohin myyntiin? Vai riittääkö pääsyksi Ruohonjuuren ja Ekolon hyllyyn väitteellä vegaanisuudesta? Tuskin muissakaan hiusväribrändeissä on eläinperäisiä raaka-aineita käytetty. Huolestuttavaa tässä on se, että asiakkaat voivat ihan oikeasti luulla, että kyseessä on aito kasvivärisarja. Näin on itse asiassa käynytkin. Viherpesuluennollani eräs kampaaja kertoi joutuneensa  väittelyyn asiakkaansa kanssa, joka väitti Herbatint tuotesarjaa luonnolliseksi - onhan se ostettu Ruohonjuuresta. Ruohonjuuren arvoihin muuten kuuluvat muun muassa reilu peli, ekologisuus ja ihmisläheisyys.  Ekolon slogan on: "Laadukkaat luomu ja ekotuotteet vaivattomasti netistä".

Kuka vastaa, jos tuotesarjan käyttäjä saa allergisen reaktion? Virheellistä tietoa antava maahantuoja, viherpestyä tuotetta myyvä  kauppa vai kuluttaja? Maahantuoja on vastuussa tietojen oikeellisuudesta asiakkaalleen eli kaupalle, maahantuoja ei myy suoraan kuluttajalle. Kaupalle jää moraalinen vastuu, sillä nettisivuilta löytyy INCIt. Pakkauksessa on merkinnät herkistävyydestä. Kuluttajaa voi ilmeisesti markkinoinnissa sumuttaa vapaasti, kunhan oma selusta on turvattu. Reilu meininki - vai eivätkö Ruohonjuuri, Ekolo ja maahantuoja tiedä, mitä myyvät?

Lue myös

• Hiusvärien viherpesu
• Naturigin hiusväri - puhdasta viherpesua
• Ihotautilääkärit suostittelevat superherkistäjiä?

Hiusvärien viherpesu

Olipas taas antoisa luentotilaisuus. Sain ilokseni Mona Metheriltä kutsun puhua elokuun alkupuolella ekokampaajille ja ekokampaajiksi kouluttautuville Fortbildningscentrum Prakticumissa. Teemakin oli mitä mielenkiintoisin, viherpesu ja hiustenvärjäys. Keskustelua syntyi sekä aiheesta että vähän aiheen vierestä. Hiusväreistä olen kirjoittanut montakin juttua tänne, eikä kampaajille tarvitse kertoa, millaisia allergiset reaktiot ovat. Vaikeat allergiset reaktiot ovat toki harvinaisia, mutta varsin moni on niihin törmännyt työuransa aikana. Minulle oli hätkähdyttävää kuulla, että on asiakkaita, jotka eivät millään tahdo uskoa, että värjäyksessä on riskinsä. Allergisen reaktion saanut asiakas ei ollut mennyt lääkäriin, vaikka olisi pitänyt. Toiselle kampaalle äiti on tuonut alaikäisen nuoren kampaajalle hiustenvärjäykseen. Mitä kampaajan pitäisi tehdä, jos vaihtoehtona on, että kieltäytyminen vie äidin ja lapsen kauppaan kemikalio-osastolle? Tai mitä sanoa asiakkaalle, joka luulee värjäävänsä turvallisella värillä, jonka on ostanut luontaistuotekaupasta, mutta joka on samanlaista allergiariskiä lisäävää väriä kuin muutkin? Vipuun voi mennä helposti.

Kuva: Flickr, Agnes Jr, Creative Commons-lisenssi

Hiusvärien viherpesu on tunnistettavissa  muutamista asioista.

• Jos tuotteessa sanotaan olevan uonnolliset ainesosat, mutta samaan aikaan luvataan 100 % harmaiden peitto, jossain mättää. Täydellinen harmainen hiusten peitto onnistuu huonosti ilman vahvoja aineita. 
• Kiertoilmaisuna synteettisille väriaineille voidaan käyttää: ”As natural as possible” - "niin luonnollinen kuin mahdollista", mikä sekään ei pidä paikkansa, sillä onhan sitä olemassa pelkkiä kasvivärejä. 
• Tuotteesta voidaan tehdä hyväksyttävämpi lisäämälle siihen muutama tippa luomulaatuista kasviuutetta.
• Erilaisilla keksityillä ekomerkeillä voidaan viherryttää brändi. Leimoja lätkäistään myös dermatologiselle hyväksyttävyydelle. 
• Suuri toittotaminen ammoniakittomuudeta tarkoittaa sitä, että tuotteessa on jotain muuta emäksistä ainetta, joka voi olla ammoniakkia haitallisempaa, vaikka ei haisekaan samalla tavalla. Hiusvärien kohdalla parabeenittomuus on epäolennaista. Ovathan itse väriaineet voimakkaampia. 
• Markkinoinnissa voidaan myös mainita, ettei tuote sisällä esimerkiksi resorsinolia, mutta muista herkistävistä aineita ei puhuta mitään. 
• Väreillä kerrotaan olevan suosittelijoita, käyttäjät, kampaajat - jopa ihotautilääkäreitä. 
• Tuotteen ainesosaluettelo eli INCI-lista voi löytyä pitkien polkujen päästä - jos löytyy ja myyntipakkauksesta mikroskooppisen pienellä fontilla. Parhaiten piilotettu INCI-lista sijaitsi pahvipakkauksen pohjassa.
• Parafenyleenidiamiini ja sen johdannaiset ovat yleisiä herkistäjiä. "Tuotteemme sisältää vain vähän PPD:tä." Kerropa pähkinäallergiselle, että tuotteessa on vain vähän pähkinää. Miksi moinen markkinointi sallitaan hiusväreille? 
• Jo tuotteen nimellä halutaan johtaa kuluttajan ajatukset luonnollisuuteen ja hellävaraisuuteen, kuten esimerkiksi seuraavilla tuotemerkeillä: Organic Colour System, Tints of Nature, Naturigin, Sim Sensido 
• Kaikki edellä mainitut värisarjat sisältävät synteettisiä superherkistäjiä. 

 Ikävintä viherpesussa on se, että sillä pahimmillaan riskeerataan sekä kuluttajien että kampaajien terveys. Kuulin esimerkkejä myyntimiehistä - kyllä suurin osa, mutta ei toki kaikki - on miehiä. Eräs kampaaja kertoi pyytäneensä sarjan ainesosaluetteloa, mutta sitä ei markkinamiehellä ollut mukana, eikä hän muistanut tai "muistanut" toimittaa myöhemminkään. Kampaajien ja kuluttajien on oikeus tietää, minkä aineiden kanssa on tekemisissä.

Kiitos vielä ekokampaajille vilkaasta keskustelusta. Minulle tilaisuus oli tosi antoisa. Tuli taas tarmoa kirjoittaa aiheesta lisää. Odottakaapa vaan...

Lue myös

• Naturigin hiusväri - puhdasta viherpesua
• Naturigin, Kuluttajavirasto ja harhaanjohtava mainonta
• Hiusvärihuijauksia

Naturigin, Kuluttajavirasto ja harhaanjohtava mainonta

Sähköpostiini napsahti tänään oheinen kirje. Kyse on Naturigin-hiusväristä, jonka markkinoinnissa harrastettavasta viherpesusta olen kirjoittanut aiemmin. Kysyin Kuluttajavirastolta kantaa kyseisen hiusvärin markkinointiin. Kannatti kysäistä.

Laitetaanpa vielä  isommalla fontilla, kun näyttää vähän suttuiselta pienennettynä. 

"Harhaanjohtava mainonta

Ilmoititte Kuluttajavirastolle siitä, että Oy Transmeri Ab:n mainoksessa oli harhaanjohtava markkinointiväite tai se muuten antaa harhaanjohtavan vaikutelman. Kiitos ilmoituksestanne. Kuluttajien ilmoitukset ovat tärkeitä kuluttaja-asiamiehen valvontatyössä.
Olemme lähettäneet asiasta kirjeen yritykselle. Muistutimme yritystä siitä, että markkinoinnissa ei saa kuluttajansuojalain mukaan antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja. Huomautimme myös, että yrityksen on markkinointia suunniteltaessa syytä miettiä mm. seuraavia asioita:

• Onko markkinointiin liitetty väite, joka ei ole totta?
• Pitääkö markkinointiväite kokonaisuudessaan paikkansa?
• Voiko väitteen tueksi esittää faktaa tai tutkimusta?
• Miten houkutin on syytä esittää, ettei väärinymmärryksiä tapahdu?
• Mikä on markkinointikehumisen ja faktan ero?

 Lisäksi kehotimme yritystä tutustumaan Kuluttajaviraston verkkosivuilla olevaan lainsäädäntöön ja muuhun aineistoon.
Voitte tutustua yritykselle lähetettyyn informaatioon Kuluttajaviraston verkkosivuilla
www.kuluttajavirasto.fi/yritykselle/markkinointi/tosiasiavaittamat
www.kuluttajavirasto.fi/yritykselle/markkinointi/vertailut

Ystävällisesti
Katri Väänänen
lakimies"

• Naturigin hiusväri - puhdasta viherpesua

Mielikuvitusihmiset

H&M jäi äskettäin kiinni kuvanmuokkausista, joissa verkkokaupan mainoskuvissa mallien vartalot oli tehty tietokoneohjelmalla. Vaatteet kuvataan mallinukkien päällä, vartalo muokataan ihmismäisemmän näköiseksi ja täydennetään kuvalla kuva ihmisen päästä. Käytäntöä kritisoidaan, sillä se vahvistaa käsityksiä "ihannevartalosta".

Jean Kilbourne on tehnyt mainonnan naiskuvasta filmin Killing Us Softly 4: Advertising’s Image of Women (2010). Oheisessa muutaman minuutin trailerissa Kilbourne esittää muutamia esimerkkejä siitä, millaisena ihminen mainoksissa kuvataan - ja millainen kukaan ei todellisuudessa ole - ei edes Cindy Crawford. Kenelläkään ei ole ryppyjä, tai edes ihohuokosia. Hoikatkin mallit fotoshopataan vielä hoikemmiksi, luurankomaisen laihoiksi. Sairaalloinen laihuus on ihannoitua.
Kate Winsletillä on järki-ihmisen suhtautuminen asiaan. Minusta tuli oitis Winslet-fani.



Ja näin se käy. Katso, miten ruttuotsaisesta Mr Beanistä loihditaan rypytön nuorimies.

• H&M teki vaatemalliensa vartalot tietokoneella mallinukeista, Helsingin Sanomat, 4.12.2011

Lue myös

• Adobe Photoshop Day Cream
• Eiköhän poseerata?
• Sisleyn kuvasto hyvän tavan vastainen
• Kurkkua uraan ja Sisleyltä suihin

Eiköhän poseerata?

Tulevan viikonlopun iloksi pätkä malliposeerauksia. Pitäisiköhän kokeilla jotain näistä vaikka Narinkkatorilla tai Espalla?



Katso myös

• Haluatko paremman avioliiton? - Osta peitto!
• Lääkäreiden suosikkitupakka 
• Sateenkaarenkirjava koira