Mutkat suoriksi - mikrotettua vettä ja päästövähenemiä

Kaiken huiskeen keskeltä lyhyt "mutkat suoriksi" -nettikatsaus. Kyseessä on ilmiö, jossa kirjoittaja tai organisaatio tekee faktoista riippumatta ihan omia johtopäätelmiä ja oikaisee rajusti.  

Mikroaaltouunissa lämmitetty vesi on vaarallista?

Lääkäri Antti Heikkilä kertoo blogissaan mikroaaltouunin haitoista. Todisteeksi mikroaaltouunissa lämmitetyn veden haitoista Heikkilä on kaivanut netin syövereistä kasvitestin. 

"Kuten tavallista, mikronkin suhteen löytyy professoreja, jotka pitävät humpuukina kaikkea mikroihin kohdistuvaa kritiikkiä. Olematta ydinfyysikko jokainen voi testata itse kotona, onko mikrosta jotain haittoja.
Kuvissa esitetään yksinkertainen koe. Samaa kasvin tainta samassa mullassa mutta eri purkeissa. Toista kasvia kastellaan mikrossa käsitellyllä vedellä ja toista samalla vedellä, mutta sitä ei ole käsitelty mikrossa. Siis tieteellisesti pätevä koe. "

Kuvien mukaan mikrotetulla vedellä kasteltu kasvi on näivettynyt ja mikrottamattomalla kasvaa komeasti. Olematta professori tajuaa, että kahden kasvin otos ei mitenkään riitä tieteellisesti päteväksi kokeeksi - ei mitenkään. Heikkilä ei myöskään kerro, miksi mikrotettu vesi on haitallista. Miten netistä löydetty ylimalkainen testi ylipäänsä voi kelvata perusteluksi? Tämän linkin takaa löytyy toisenlainen "tutkimustulos", jossa on nähtävissä Heikkilän siteeraama tutkimus sekä toinen vastaava kasteluvesiselvitys. Uusitussa testissä kasteluvettä on kuumenettu kaasuliedellä, mikrossa tai jätetty kokonaan kuumentamatta. Kasveissa ei näy minkäänlaisia eroja. Katsokaa, miten mikrovesikasvit kukoistavat.
Heikkilä on käsitellyt mikroaaltouuneja kirjoissaankin, mutta ilman kunnollisia selvennyksiä. Monta vuotta sitten lähetin hänelle kysymyksen, mihin mikroaaltouunin haitallisuus perustuu. Vastauksena sain, että aihetta on tutkittu ja että tulokset ovat järkyttäviä. Minua oikeasti kiinnostaa, missä näitä tuloksia on? Lähteitä Heikkilä kun ei nimeä. Äidinmaitoa ei saa lämmittää mikrossa sillä mikro kuumentaa pistemäisesti ja tuhoaa entsyymejä. Saman tekee liiallinen kuumennus liedellä. Mutta mihin perustuu mikrotetun veden väitetty haitallisuus?
Jos tässä asiassa joku huolestuttaa niin se, että kaikenlaista kelpuutetaan näytöksi ilman lähdekritiikkiä. 

• Mikron terveysvaikutukset ja muuta mukavaa, Antti Heikkilä, 9.5.2011
• Boiling point, 22.8.2006

Lisäys 20.1.2013  Yllä oleva linkki Antti Heikkilän mikroaaltouunikirjoitukseen ei enää johda kyseiseen artikkeliin. Juttu on siivottu pois. Myös Pertti Jarla kirjoitti vuonna 2011 Antti Heikkilän rimanalituksesta.

Kuva: Flickr, etharanz, CC-lisenssi

Tulivuoren merkittävä ilmastoteko?

Vihreä lanka -lehti uutisoi ympäristöjärjestö Dodon myöntämästä palkinnosta, jonka sai Eyjafjöll-tulivuori. Perusteluna kerrotaan, että tulivuorenpurkaus tuhkapilvineen esti tuhkapilvellään merkittävän osan lentokoneliikenteestä useiden viikkojen ajan. Sinä aikana, kun lentoja jouduttiin tuhkapilven vuoksi rajoittamaan, vähentyivät Euroopan lentoliikenteestä aiheutuneet hiilidioksidipäästöt noin 3,4 miljoonasta tonnista noin 0,6 miljoonaan tonniin.
Ilmastouutisten mukaan tilanne oli hieman toisenlainen: 

"Islannissa purkautuvasta Eyjafjöll-tulivuoresta vapautuu asiantuntijoiden arvioiden mukaan 150-300 000 tonnia hiilidioksidia joka päivässä. Määrä vastaa suuruusluokaltaan Suomen päivittäisiä CO2-päästöjä."
"Asiantuntijat myös korjaavat luulon, että tulivuorenpurkaus olisi hyväksi ilmastolle, koska lentokoneet eivät lennä. Euroopan ympäristöjärjestö EAA:n mukaan EU-alueen lentoliikenteen päästöt ovat noin 440 000 tonnia päivässä.
Näin paljon todellista päästövähenemää ei tapahdu, koska osa lennoista lennetään, ja ihmiset ovat siirtyneet käyttämään muita kulkuvälineitä, jotka aiheuttavat myös päästöjä. Lisäksi lentoja lennetään todennäköisesti tavallista enemmän, kun lentoliikenne palautuu normaaliksi."

Hiilidioksidilaskelmat ovat enemmän tai vähemmän valistuneita arvauksia. Kuka ylipäänsä pystyy tarkasti laskemaan, paljonko sieltä tulivuoresta tavaraa ulos tulee? Mutta jos edes suuruusluokat ovat oikein, Eyjafjöll tuprutti hiilidioksidia taivaalla siinä missä lentsikatkin. 

Kyse ei ole siitä, etteikö lentämistä kannattaisi vähentää tai pitää palavereita videolaitteiden avulla - päin vastoin. On tärkeää saada ihmiset ajattelemaan tottumuksiaan ja toimintatapojaan. Palkintoja myönnettäessä pitäisi huomioida myös palkittavan päästöt. On jotenkin absurdia, että palkinnon saa tulivuori, joka hiilidioksidin lisäksi sylkee tuhkaa, nokea ja rikkiyhdisteitä. Noen ja tuhkan on todettu edesauttavan arktisilla alueilla ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Nokeentunut lumi kun sulaa nopsempaa kuin puhtaan valkoinen.

• Islantilainen tulivuori sai yllätyspalkinnon, Vihreä lanka, 23.5.2011
• Islannin tulivuoresta yhtä suuret CO2 päästöt kuin koko Suomesta, Ilmastouutiset, 20.4.2010

Lue myös

• Islannin hätä
• Onko vedenkeittimen käyttö murhaa?
• Mikrosiistiä

Suuria valheita fluorista ja pohdintaa asiantuntijuudesta

Netistä löytää ihan mitä tahansa informaatiota - kuten Aito Terveys -sivuston kirjoitus Fluori - suuri valhe. Juttu sattui silmiini Facebookissa, jossa sitä ilmeisesti oikein urakalla klikkaillaan eteenpäin. Kirjoitus on pitkä, enkä aio ruotia sitä kokonaan läpi, mutta laitan muutaman siteerauksen kommentteineen.
Kirjoituksessa on perustavaa laatua oleva puute. Siitä puuttuu täysin riskinarviointi. Koska kirjoitus on tarkoitettu suomalaisille lukijoille, sen pitäisi antaa informaatiota Suomen tilanteesta. Suomessa on maaperässä fluoria. Kirjoittaja ei kerro missä alueilla ja kuinka paljon? Mitä pitää tehdä, jos asuu kyseisellä alueella?

"Pohjaveden luonnollinen fluori on ihmiselle harmittomampaa kuin se, mitä ihminen itse tuottaa, mutta myös luonnollisesti esiintyvän fluorin alueilla ihmiset sairastuvat luuston fluoroosiin, mikä johtaa selkärangan epämuodostumiin, lihasten surkastumiseen ja halvauksiin."

Kirjoittaja jättää kertomatta, että näin pahoja fluorialueita löytyy muun muassa Intiasta ja Kiinasta. Kuinka monta fluoroosia, halvausta tai selkärangan epämuodostumaa on Suomessa esiintynyt? Olen käsitellyt maaperän sisältämiä fluorideja sekä Kemikaalikimara-kirjassa että tämän blogin alkuaikoina vuonna 2009 kirjoituksessa  "Juomavesi ja fluoridi"

Fluorimyrkytykset

Elina Hytösen kirjoituksessa kuvataan hyvin tarkasti fluorimyrkytyksen oireita: 

Fluorimyrkytyksen varhaisia oireita, (tutkijat kävivät läpi 112 fluoroositapausta Ontariossa, Ohiossa, Italiassa ja British Columbiassa, Fluoride 1998).
Lihakset ja luusto: artriitti (etenkin kaula- ja lannerangassa), lihaskipu, pistely, kyvyttömyys hallita raajoja.
Ruuansulatuskanava: (nämä oireet ovat usein ensimmäisiä ja voivat olla hyvinkin ankaria): mahakipu, pahoinvointi, oksennus, vatsan turvotus, ripuli, ummetus, akuutit vatsaongelmat, suun tulehdukset.
Neurologiset: migreenin kaltaiset päänsäryt, sumea näkö ja leijuvat laikut näkökentässä, kouristukset, lihasvärinä.
Hengitystiehyet: nenään liittyvät ongelmat, nenäverenvuoto, emfyseema, astma.
Iho: dermatiitti, tulehdusta hiusverisuonten ympärillä.
Muita oireita: Yskä, runsas lima, hengitysvaikeudet, suun haavaumat, ienverenvuoto, palpitaatiot, huimaus, univaikeudet, kova jano, liiallinen virtsaaminen, virtsatiehyiden ja –rakon vaivat, käsien ja nilkkojen ödeema, nivelkivut, kankeus, reumaattiset kivut, ihottumat, mentaalikykyjen rappeutuminen, etenkin muistinmenetys ja huono keskittymiskyky, tinnitus, väsymys ja syvä uupumus. Moni joutui vuodepotilaaksi.

Fluori on todella myrkyllinen aine ja fluorimyrkytys vakava juttu. On olemassa fluoriyhdisteitä, jotka menevät hujauksessa iho läpi aiheuttaen pahimmillaan tuskallisen kuoleman, mutta sellaisiin aineisiin tavallinen kuluttaja ei törmää koskaan.  Miten fluorimyrkytys edes liittyy Suomen tilanteeseen? Montako fluorimyrkytystä on todettu?

Hammastahnat ja fluori

Jutussa viitattiin fluoria sisältävien hammastahnojen aiheuttamiin myrkytyksiin. En tiedä tarkoitetaanko, että hammastahnaa syöneelle tulee yllä kuvatut oireet ja sen lisäksi se vielä tyhmentää.  Kirjoituksesta ei ainakaan löytynyt minkäänlaista ohjetta, mitä pitää tehdä, jos lapsi sattuu syömään hammastahnaa. Myrkytystietokeskuksen sivulta löytyy seuraava ohje:

"Hammastahnat (fluoria sisältävät)
Alle 40 ml fluorihammastahnaa syöneelle lapselle voi antaa maitoa tai muutaman kalkkitabletin fluorin sitomiseksi. Vatsaoireita voi esiintyä. Jos syöty määrä on yli 40 ml, ota yhteys Myrkytystietokeskukseen."

Tässä kohdassa voisi kyllä antaa Myrkytystietokeskukselle palautetta yksikköjen käytöstä. Millilitroja havainnollisempi yksikkö on esimerkiksi desilitra tai ruokalusikallinen. 40 ml on hieman vähemmän kuin kolme ruokalusikallista (3 x 15 ml= 45 ml) tai vajaa puoli desiä, vastaten noin puolikasta tavallisesta 75 ml hammastahnatuubista.

Kemikaalikimaraa kirjoittaessani keskusteli fluorista ja hampaista hammaslääketieteen dosentin kanssa. Hänen mukaansa alueilla, joissa maaperässä on fluorideja, hampaat ovat paremmassa kunnossa kuin muualla. Toisaalta liika fluoridien määrä voi tehdä kiilteestä liian kovaa, jolloin se on myös hauraampaa. Fluoridien määrällä on siis väliä. Hammastahnan annosteluksi suositellaan aikuisille herneen ja pienelle lapselle riisijyvän kokoista määrää. Tämän muistan yli kymmenen vuoden takaa neuvolakäynneiltä, mutta löytyy tieto netistäkin:

Erityisesti alle kouluikäisellä on tärkeä noudattaa varovaisuutta hammastahnan ja muiden fluorituotteiden käytössä hammasfluoroosin ehkäisemiseksi (taulukko «Hammastahnan määrä ja fluoripitoisuus.»). Hammasfluoroosi johtuu liiallisesta fluorin saannista, joka aiheuttaa hampaisiin valkoisia läikkiä. Hammasfluoroosissa kiille on hauras ja helposti lohkeava ja karioituva kiilteen vajavaisen mineralisaation vuoksi.

Aito Terveys -sivuston artikkelissa todetaan myös: "Mutta kukaan ei valvo tai aseta rajoja fluorinkäytölle, päinvastoin, sen huonosti informoituja lobbaajia on runsaasti hammaslääkäreissä ja lehdistössä." Melkoinen väite. Ainakin minä olen saanut aina aivan asiallista tietoa. Jos Aito Terveys -sivuston kirjoituksen tarkoitus on valistaa, että fluorin kanssa tulee olla varovainen, niin miksi ei käytetä materiaalia, joka on relevanttia tähän tarkoitukseen?

Kuva: Flickr, rightee, Creative Commons-lisenssi

Kauhistelun perimmäinen tarkoitus?

Ensimmäinen ajatukseni oli, kun luin jutun ensimmäistä kertaa oli: "Anna mun kaikki kestää...Mikä tämän disinformaatiota levittävän kirjoituksen tarkoitus oikein on? " Miten sivusto voi väittää olevansa "Aidosti terveyden asialla", jos se levittää tällaista materiaalia? Nopean silmäilyn perusteella sivuston muutkin artikkelit  kaipaisivat ruodintaa. Silmäni olivat fluoriartikkelin lukemisen jälkeen varmaan yhtä pyöreät kuin yllä olevassa kuvassa, mutta ei hymyilyttänyt yhtä leveästi.  

Fluori - suuri valhe sotkee kaikkea mahdollista asiaan liittyvää miettimättä lainkaan kokonaisuutta.  Maaperän fluoridit ovat osassa maailmaa todella iso ongelma. Suomessa ongelma on pienempi, mutta toimenpiteistä tai ohjeista ei puhuta mitään. Jos jossain päin maailmaa lasten luut vääntyvät maaperän ja juomaveden sisältämien fluoridien takia, tarkoittaako se, että Suomessa ei voi harjata hampaita fluorihammastahnalla? Miksi kirjoittaja ei ota lainkaan selvää, mitä Suomen asiantuntijat asiasta sanovat? Miksi pitää hysterisoida fluorimyrkytyksillä, jos voisi sanoa, että käytä hammastahnaa maltilla ja tarkista, onko kotikuntasi maaperässä fluorideja - siis jos sinulla on oma kaivo. Vai onko tässä kyse vain hyvästä jutusta, joka hivelee omia ja mahdollisien lukijoiden ennakkoluuloja?

Asiantuntijuuden  tunnistaminen 

Jos epäilee jutun luotettavuutta, kannattaa etsiä tietoa kirjoittajasta. Fluoriartikkelin laatineesta Elina Hytösestä löysin seuraavanlaisen kuvauksen:

" FM Elina Hytönen on toiminut HS:n kulttuurikriitikkona, dramaturgina Helsingin kaupunginteatterissa sekä MTV-teatterissa, Kansan Uutisten toimittajana ja Nuoren Voiman Liiton toiminnanjohtajana. Hän on julkaissut teoksen Lohikäärmeen lääketiede - Kiinalaisen lääketieteen perusteet sekä artikkeleita useisiin kokoomateoksiin mm. Luovaan tasapainoon ja Roolien murtajat - Tasa-arvokeskustelua 1960-luvulta 2000-luvulle."

Uskon Elina Hytösen olevan asiantuntija - dramaturgiassa. Lisäksi hän on opiskellut kiinalaista lääketiedettä. Entä jos minä kirjoittaisin teatteridramaturgiasta? Jutusta tulisi taatusti jotain sellaista, että teatteriväki todennäköisimmin tikahtuisi nauruun. On hämmästyttävää, miten ohuella tietopohjalla juttuja tehdään. 

Asiantuntijan tunnistaminen on vaikea juttu, sillä koulutuksen saanut ihminen ei välttämättä ole asiantuntija. On myös olemassa niin sanottuja itse oppineita asiantuntijoita. Kirjassa Suuri Kaalihuijaus - Kirjoituksia yhteiskunnallisesta tietämättömyydestä asiantuntija määritellään henkilöksi, joka sananmukaisesti tuntee asian. Se ei siis sulje pois niitä, joilla ei ole alan koulutusta, eikä automaattisesti ota mukaan koulutettuja. Mielestäni tittelittömän asiantuntijan ominaisuus on se, että hän suhtautuu asiaan - omat mielipiteensä ja kirjoituksensa mukaan lukien - kriittisesti, kommunikoi ja vaihtaa mielipiteitä koulutuksen saaneiden asiantuntijoiden kanssa sekä kertoo avoimesti taustansa. Feikkiasiantuntijoilla ja guruilijoilla on tarve piiloutua tittelien ja mukatittelien taakse, eivätkä he koskaan myönnä olevansa väärässä, sillä he pelkäävät sen nakertavan uskottavuuttaan. Todellisuudesssa asia toimii juuri päin vastoin. Henkilö joka pohtii asiat monelta kannalta ja uuden tiedon valossa pystyy perustellusti muuttamaan kantaansa, on uskottava. Tuuliviirin antaamaan tietoon ei sen sijaan kannata luottaa. Asiantuntijuutta on pohtinut myös Varpu Tavi Iltalehden blogikirjoitukssaan Hömppähumppaa ravitsemuksesta.

Olen itse joutunut varsin kummallisiin tilanteisiin. Kemikaalikimara-kirjan tekovaiheessa olin tekemisissä noin kahdenkymmennen oman alansa asiantuntijan kanssa ja kirjan valmistumisen jälkeen monien toimittajien. Oli hyvin hämmästyttävää, kun vailla kemian koulutusta oleva toimittaja ilmoitti olevansa kanssani eri mieltä. Tietysti voi olla, onhan maassa mielipidevapaus, mutta samalla hän oli eri mieltä näiden kirjani tekstin tarkistaneiden asiantuntijoiden kanssa. Loppupäätelmänä voidaan todeta, että toimittaja kirjoitteli juttuihinsa omia mielipiteitään, mikä on tietenkin lukijan kannalta sangen ikävää.

Stoppi disinformaatiolle

Laita tämä kirjoitus liikkeelle - mieluusti samanlaiseen lentoon kuin millä alkuperäistä fluorihömppää levitetään - jotta disinformaatiokirjoituksille tulisi stoppi tai ainakin vähintään hidastus.

• Fluori, Terve suu, Terveyskirjasto, 15.9.2009 Kaarina Sirviö
• Fluori - suuri valhe, Elina Hytönen, Aito Terveys, 2011
• Hömppähumppaa ravitsemuksesta,Varpu Tavi Iltalehden blogi, 14.1.2011

Lue myös

• Juomavesi ja fluoridi
• Viritä medialukuantennisi
• Suuri kaalihuijaus - Kirjoituksia yhteiskunnallisesta tietämättömyydestä

Rajattomasta Rannekkeesta ryppyvoiteisiin

On ollut kirjoitussaralla säpinää, kahden jutun dead line suunnilleen samaan aikaan. Toinen on vakiokolumni Kemia-lehdessä, toisesta kirjoituksesta kerron myöhemmin lisää. Helsingin sanomissa oli tänään pitkä artikkeli ryppyvoiteista. Siitäkin on tulossa siteerauksia ja kommentteja.

Kuva: Marko Suomi, Rajaton Ranneke(tm), Siristä silmiäsi kun katsot kuvaa ettei rannekkeen voimakenttä välittyisi liian intensiivisesti.  (Marko Suomi ja Kahvakuulaloki)

Kirjoitin hiljattain Suuri kaalihuijaus -kirjasta ja lupasin jatkaa (siitäkin) aiheesta. Niin teinkin, mutta juttu lipsahti Iltalehden puolelle. Laitoin mukaan Marko Suomen mainion kuvan ja tekstin Rajattomasta Rannekkeesta. Markon rannekekuva on niin hieno, että pakkohan se oli laittaa tännekin.Käykää lukemassa kirjoitus Iltiksen sivuilta ja ilman muuta kannattaa laittaa ranneke tilaukseen. 
Kaalihuijausteema varmaan pyörii täällä jatkossakin, sillä vaihdoin kirjan tiimoilta muutaman sanan Tommi Uschanovin kanssa. Olemme hengenheimolaisia, vaikka kirjoitamme aivan eri aiheista. Tommi kirjoittaa politiikasta ja yhteiskunnasta ja minä kemikaaleista, ekologisuudesta ja kuluttamisesta. Politiikasta pysyn visusti erossa.

Kiitos sähköpostiini saamistani palautteista ja kehitysehdotuksista. Niitä on tosi mukava lukea. Posti lämmittää mieltä.

• Rajaton Ranneke ja kemikaalihömppää, Iltalehden blogi

Matalalennosta kemikaalivanoihin

On ollut sellaista matalalentoa, että on tullut väkisinkin pieni tauko kirjoittamiseen. Matalalento ei tarkoita stressiä, vaan sitä, että on vain monta juttua yhtä aikaa menossa tai tulossa. Hyviä puolia on se, että olen lähiaikoina tavannut ison määrän vanhoja ja aivan uusia tuttuja. Ja mikä parasta, on ollut tosi hauskaa. Huonona puoli matalalennossa on se, että jostain pitää tinkiä. Blogi on tässä hötäkässä jäänyt vähän vähemmälle. Kiitos kaikille vieraskirjaan kommentoineille ja sähköpostia lähettäneille, erityisesti herra A:lle, joka lähetti pitkän viestin koskien MCS-nimistä sairautta. Asia on tärkeä. Siihen palaan myöhemmin.

Kemikaalivanat

Jatketaan vähän korkealentoisemmasta aiheesta - kemikaalivanoista, joita kutsutaan englanninkielessä nimellä "chemtrails". Aihe tupsahti sähköpostiini jonain yönä, kun herra P löysi netissä surffatessaan blogikirjoitukseen ja pyysi aiheesta Kemikaalikimaraan juttua.

Lentokoneet jättävät jälkeensä vanan, jota kutsutaan tiivistysvanaksi, englanniksi "contrail". Vanat ovat lentokoneiden moottoreista tulevaa pakokaasua:  vettä, hiilivetyjä, hiilidioksidia, hiilimonoksidia, nokea ja  typen oksideja.  Kaasun sisältämä vesi tiivistyy ja näkyy samaan tapaan kuin hengitysilma pakkasella. Kemikaalivanat puolestaan muodostuvat saliittoteorioiden mukaan, kun  ilmakehään suihkutetaan tarkoituksella ja salassa erilaisia kemiallisia aineita. Wikipedia kiteyttää asian näin:

"Teoriat kemikaalivanoista väittävät, että kaikkia lentokoneiden jättämiä vanoja ei voida selittää tällä tavoin, vaan osa niistä on jotain tuntematonta kemikaalia tai biologista ainetta, jota on tarkoituksella levitetty. Näin väitetään olevan esimerkiksi, jos yksittäinen juova muodostaa laajoja pilvialueita. Eri teorioiden mukaan väitetyt kemikaalijuovat liittyvät esimerkiksi sään muokkaukseen, biologiseen sodankäyntiin, mielenhallintaan tai okkulttisiin tarkoitusperiin. Niiden on myös väitetty olevan osa maailmanlaajuisen ilmaston lämpenemisen hallintaa."

Kemikaalivanoista löytyy netistä toinen toistaan hurjempia videoita ja kirjoituksia, joiden mukaan kemikaalilentoja tehdään ympäri maailmaa, tietenkin Yhdysvalloissa, mutta myös Euroopassa ja Suomessa.  Teorioiden mukaan ilmaan suihkutetaan alumiinia, bariumia tai bakteereja. Salaliittoteoriaan kuuluu tietenkin myös se, että jos yrittää kumota villeimpiä huhuja, on mukana salaliitossa tai ainakin pahasti salaliiton sumuttama. 

Vanoista tuli mieleen monen vuoden takainen keskustelu bussissa. Olin matkalla Turkuun ja samaan bussiin tuli entinen luokkakaverini, joka opiskeli meteorologiaa. Juttelussa sivuttiin myös lentokoneiden ilmaan jättämiä juovia. Tuttavani mukaan se joka keksisi, miten lentokoneet eivät jättäisi juovia, olisi tosi rikas. Ajatelkaapa mikä hyöty olisi esimerkiksi vakoilussa, jos juovaa ei jäisi. No, kyllähän sitä Espoonkin taivaalla juovia näkee, kun Helsinki-Vantaan lentokenttä kerran on suhteellisen  lähellä. Jos muutama kone sinne laskeutuu, niin taivas voi näyttää vaikka tältä. Oheinen kuva tosin on Flickr-kuvapankista haettu.  

Kuva: Flickr, weatherwars2007, Creative Commons-lisenssi

Kaiken kemikaalivanakauhistelun seasta bongasin kirjoituksen, jossa mielestäni analysoidaan varsin hyvin ilmiötä, kuten miksi juovat välillä näkyvät ja välillä eivät. (Kammottavan näköinen sivusto, eikä ylläpitäjästä tietoakaan, mutta teksti on ainakin pääosin looginen, toisin kuin suurin osa chemtrail-kirjoituksista. Tämä siis niille, joita aihe kiinnostaa enemmän. )

Geoengineering

Kemikaalivanojen yhteydessä törmää sanaan geoengineering. Geoengineeringillä tarkoitetaan toimia, joilla pyritään muokkaamaan ilmakehää. En löytänyt sanalle suomenkielistä vastinetta, ehkä lähellä voisivat olla "ilmastosuunnittelu" tai "ilmakehäsuunnittelu".

Geoengineeringin tavoitteena on vähentää ilmaston lämpenemistä science fictionilta kuulostavilta keinoilla, kuten laittamalla Grönlannin ylle peilejä tai luomalla keinotekoisisa "tulivuorenpurkauksia" eli suihkuttamalla rikkidioksidiaerosolia stratosfääriin eli yläilmakehän heijastamaan auringon säteilyä tai  "lannoittamalla" merien leviä rautayhdisteillä, jotta ne sitovat hiilidioksidia. Onpa esitetty myös meriveden suihkuttamista yläilmoihin, jotta pilvet vaalenevat ja heijastavat auringon säteilyä. Näitä teknologioita ei ole olemassa, mutta niistä puhutaan ja niitä tutkitaan. Muun muassa Bill Gates on lahjoittanut rahaa geoengineering tutkimukseen. Geoengineeringin puolustajien mielestä tarvitaan toimia ilmakehän lämpenemisen pysäyttämiseksi.  Kriitikkojen mielestä geoengineeringillä saatetaan vaan pahentaa tilannetta, sillä kukaan ei loppupeleissä voi tietää, millaisia muita vaikutuksia toimilla olisi.

Onko todellisuus tarua ihmeellisempää?

Asiasta kiinnostuneille muutama tuore kirjoitus aiheesta:

• Bill Gates exposed for funding research, promotion of spraying geo-engineered "chemtrails" across globe, Natural News.com, Wednesday, February 08, 2012
• Geoengineering 'not a solution' to sea-level rise, BBC, 24.8.2010
• Cancun climate change summit: UN considers putting mirrors in space, The Telegraph, 12.12.2010
• Geoengineering, Lift-off, The Economist, 4.11.2010
• Geo-engineering: climate intervention is a dilemma for scientists, Guardian.co.uk, 10.11.2010

Lue myös

• Katastrofaalista menoa
• Hana kiinni!
• Hiilijalanjälki mietityttää

Kummallista kemiaa - margariiniko muovia?

Margariinia vai voita? Aiheesta voisi virittää armottoman tappelun, mutta jätetään väliin. Tässä blogissa ei käsitellä ravitsemusta, eikä siis myöskään käydä rasvasotaa. Ne taistelukentät ovat muualla. Ruoan kemia sen sijaan sopii kemikaaliaiheiseen blogiin mainiosti. Nappasin kaupassa matkaan sydänterveyttä käsittelevän margariinimainosvihkosen. Eipä lehdykässä mitään uutta ja ihmeellistä ollut - paitsi ruoan ja terveyden myyteistä kertovalla sivulla. Tekstissä käsitellään kaikkiaan neljää myyttiä. Kolme niistä kumoamisyrityksineen menevät ravitsemuskeskustelun puolelle. Kärjistyksiä kun tehdään puolin ja toisin. Neljäs myytti kuuluu näin:

"Margariinissa on muovikuulia"

Harvoista elintarvikkeista levitetään yhtä paljon huhuja kuin margariinista. Huhu muovikuulista on kiertänyt kymmenisen vuotta, eikä se tietenkään pidä paikkansa. Margariinista on levitetty myös muita huhuja. Margariinissa ei kuitenkaan ole mitään, mitä ei olisi useissa muisssakin elintarvikkeissa. Margariinin sisältämä kasviöljy saadaan ja puhdistetaan samalla tavalla kuin kaikki muut öljyt, ja sitä on useissa elintarvikkeissa.

Väittääkö siis joku, että margariinissa on muovirakeita? Tein pienen haun sanoilla margariini + muovi. Melkoista juttua tosiaan löytyi. Sanon siis jo etukäteen, että seuraavat jutut eivät pidä paikkansa. Väittämät ovat peräisin eri lähteistä. 

No tuota, voit nauraa vain omalle epätietoudelle, että mitä se margariini oikeasti on. Sivuraiteilta voidaan sanoa että margariini on vain yhden molekyylin päässä muovista.  

Oivariini on samaa muovia kun ne muutkin, ei siinä enää ole voita.   

Margariinit muistuttavat kemialliselta koostumukseltaan enemmän muovia kuin ruokaa.  

Kun tietää että mitä vähärasvaisempi, sitä enemmän tuotteessa on vettä ja kun vielä peruskemiasta tietää sen, että rasva ja vesi eivät sekoitu keskenään ilman kokolailla vahvoja teollisuusliuottimia, lienee selvää, että mitä vähemmän rasvaa, sitä enemmän teollisuuskemikaaleja, lopun ollessa vettä. Hyvää ja ravitsevaa lisäainetta, siis. Veden ja teollisuuskemikaalin seos ei ole terveellistä millään mittarilla, vaan seos on teknisesti lähinnä muovia tai selluloossaa, riippuen käytetyistä kemikaaleista.

Margariini koostuu kasviöljystä ja kasvirasvoista. Tuotteesta riippuen margariinissa on vaihtelevia määriä vettä.  Rasva ja vesi eivät sekoitu keskenään, joten margariinien valmistamisessa tarvitaan emulgaattoreita. Emulgaattoreina käytetään rasvahappojen mono ja digyseridejä tai  lesitiiniä. Lesitiineistä on käytetty eniten soijalesitiiniä. (Tohtori.fi sivuston yhteenveto lesitiinistä). Emulgaattorit eivät siis ole teollisuusliuottimia. Emulgaattorit saavat vesipisarat jakautumaan tasaisesti rasvaan. Muovia margariinit eivät siis ole. Oivariini ja muut vastaavat tuotteet ovat puolestaan rasvaseoksia. Rasvaseos on yleisnimitys sellaisille levitettäville ravintorasvoille, joiden valmistuksessa käytetään sekä voita että kasvirasvoja/kasviöljyjä.

Kevyttmargariinien terveellisyyttä voidaan arvioida ja kritisoida, mutta ihan kaikkia tarinoita ja tarkoistushakuista informaatiota ei  silti kannata uskoa.  Kritiikkiin tarvitaan perusteita, ei mitään urbaanilegendoja, joitta netti on pullollaan.

Alla yksi esimerkki propagandapuheesta. Vakuuttavaa, vai mitä? Sikariherra puhuu myös muovista....

Lue myös

• Pientä ja suurta luomusta 
• Salmenkaita, Tavi: Laihdu ilman nälkää 
• Kemiaa keittiössä 

Sata kehua
KEHU 60. Kehut menevät laadukkaille öljyille sekä voille, jonka maku on jäljittelemätön.

Aivan eri asia

Epäloogisuus on inhimillistä. Sen määrä vain herättää välillä kummastusta.
Eräs taideopettaja kertoi oppilaasta, joka ruokalassa valitsi todella tarkkaan syömisensä muun muassa lisäaineita vältellen. Opetustiloihin astuttaessa huoli kemikaaleista kuitenkin hävisi sen siliän tien. Suojautumisesta ei ollut tietoakaan, vaikka taiteen tekemisessä tarvitaan luovuuden lisäksi muutakin, kuten pölyäviä materiaaleja, myrkyllisiä väripigmenttejä, liuottimia, epoksiliimoja, lipeää ja etsaushappoja.

Meidät doupataan elintarvikkeiden lisäaineilla niin tehokkaasti, että ruumiimme ei maadu maallisen taivalluksemme päätyttyä. Näin kertoo kaupunkitarina.
Lisäaineet huolestuttavat – ajoittain. Huoli vaiennetaan vaivihkaa, kun ostoskärryihin ladataan pari tuplapullosettiä virvoitusjuomia, megapussillinen mässyä – miten kuvaava nimitys karkille –, kasa riemunkirjavia mehujäitä ja untuvatyynyn kokoinen sipsipussi. Kyseessä on kuitenkin aivan eri asia, sillä "pitäähän sitä välillä herkutella". Joissakin tapauksissa parin tunnin välein. Lisäaineita pelkäävät voivat olla rauhallisin mielin, kun jättävät nämä merkittävimmät lähteet vähemmälle. Se ei muutenkaan ole pahitteeksi ruokavaliolle.

Toinen sitkeä urbaanilegenda väittää, että ruumiinavauksia tekevät patologit saavat kalmoon kertyneiden aineiden perusteella selville, kenen taloudessa on astianpesukone ja kenen ei. Legendan mukaan puhtaista lautasista irtoaa huomattavia määriä myrkkyjä, jotka tunkeutuvat elimistöön.
Patologin pöydällä vainajasta saattaa tosiaan löytyä jäämiä, kuten ruskeanmustaa mönjää keuhkoista. On kuitenkin kiehtovampaa syyttää konetiskiaineita kuin tupakointia. Astiat kun on pakko pestä, mutta polttaminen on vapaaehtoista.
Kyseessä on siis aivan eri asia.

Kolumni on julkaistu Kemia-lehdessä 4/2009

Lue myös:

• Patologinen tiskiainejuttu
• Ministerit karkkilakkoon - ottakaa mallia
• Tekosyitä lautasella

Tatuoinnit ja epiduraalipuudutus

Voiko tatuoituun alaselkään laittaa epiduraalipuudutuksen? Asia saattaa juolahtaa mieleen vauva-ajatusten myötä, mutta asia koskettaa myös miehiä. Heillekin voidaan joutua tekemään puudutuksia. Asiaa pohtivat erityisesti ne, joilla on tribaali pakaroiden yläpuolella tai selässä kasvaa puu, kuten kuvan naisella.

Asiasta on liikkeellä ristiriitaista tietoa, eikä asia välttämättä ole ollut aivan selvä hoitohenkilökunnallekaan. Joidenkin mukaan tatuointi estää puudutuksen antamisen, joidenkin mukaan ei. Riskinä on, että neulan kärkeen tarttuu väriaineita, kuten atsovärejä, tai lateksipartikkeleita ja metallien, kuten alumiinin, titaanin, raudan, kuparin tai magnesiumin suoloja tai pahimmillaan raskasmetalleja. Lue aikaisempi postaukseni tatuointiväreistä.

Selvittelin asiaa Kemikaalikimara-kirjaa kirjoittaessani ja otin yhteyttä asian tiimoilta HYKS:iin. Sain asiantuntevan vastauksen sekä linkin erikoislääkäri Vesa Kontinen kirjoittamaan artikkeliin Finnanest-lehdessä.

Tatuointi voi teoriassa aiheuttaa ongelmia vain silloin, jos sen läpi pistetään. Ensisijaisesti pistokohta valitaan siten, että siinä ei ole väriainetta. Mutta jos tämä ei ole mahdollista, ihon lävistämiseen voidaan käyttää erityistä ohjainneulaa tai ihoon tehdään pieni viilto, jolloin väriainekerros ohitetaan. Nämä konstit vähentää merkittävästi neulan kärkeen mahdollisesti tarttuvien ihon solujen määrää.

Kontisen artikkelin mukaan yhtään tatuoinnin läpi tehdyn epiduraali- tai spinaalipuudutuksen aiheuttamaa komplikaatiota ei ole kuvattu eikä ole lääketieteellistä perustetta jättää tatuoinnin takia puuduttamatta. Tarvittaessa käytetään ohjainneulaa tai muutaman millimetrin ihoviiltoa. Aivan tuoreen tai tulehtuneen tatuoinnin läpi ei voi puuduttaa. Sama pätee, jos iho on muuten haavainen tai tulehtunut.

 Lähde:

• Tatuoinnin ja neuraksiaaliset puudutukset, Kontinen Vesa, Finnanest, 2007, 40 (3)

Lue myös:

• Tatuointiväreille vihdoinkin sääntelyä
• Miten eroon tatskasta?

Kuvat: Shannon Archuleta, Flickr, lisensoitu Creative Commons-lisenssillä

Patologinen tiskiainejuttu

Kertyykö ihmisruumiiseen jäämiä siten, että patologit havaitsevat ruumiinavauksessa, missä taloudessa on käytetty tiskikonetta ja missä ei? Tätä asiaa pohditaan lukuisilla keskustelupalstoilla vauva- ja kissa-aiheisilta sivustoilta aina voimailupalstoille asti. Kukaan ei kuitenkaan pysty kertomaan, mihin elimiin aineita kertyy ja miten ne vaikuttavat. Joskus mainitaan syöpymät perusteena konetiskiaineen emäksisyys.

Kuningaskuluttaja-ohjelmassa todettiin vuonna 2001: "Joskus kuulee sanottavan, että patologit huomaavat elimistöstä onko ihminen käyttänyt konetiskiaineita, vai ei. Tämä on kuitenkin ns. kaupunkilegenda, joita ihmiset kertovat toinen toisilleen. Se ei siis pidä paikkaansa."

Radio Nova kysyi sarjassa "Muna vai kana" asiasta oikeuslääketieteen professori Erkki Vuorelta. Professsori Vuori vastaa naurahtaen "Ehei, ei voi... Tämä on sellainen kaupunkilegenda. Konetiskiaineen tai huuhteluaineen käyttöä ei voi nähdä ruumiinavauksessa. Mutta jotain muuta voi... Kuuntele professori Vuoren haastattelu tästä linkistä. (Alussa on höpinoitä, joissa etsitään oikeata henkilöä, mutta malttakaa kuunnella.)

Laitetaanpa haastattelun ydinasiat vielä tekstimuodossa:

Milla Väisänen/ Radio Nova:
Onko totta, että monien vuosien jatkuvan astianpesukoneen käytön voi nähdä ruumiinavauksessa?

Erkki Vuori:
Ehei, ei voi, ei voi, ei voi! Tämä on sellainen kaupunkilegenda, joka aina esitetään, että muka patologit näkisivät kuka pesee astiansa astianpesukoneella. Se ei pidä paikkansa. Tämä oikeastaan liitetään yleensä niihin huuhteluaineisiin. Ne ei ole paljon sen ihmeellisempiä aineita. Tämä on siinä mielessä aika hauskaa, että ihmiset ovat yleensä tällaisista asioista huolestuneita. Tupakointi näkyy ruumiinavauksessa ja siitä ei kukaan ole huolissaan. Ei ainakaan tupakoijat.

Milla Väisänen/ Radio Nova:
Kieltämättä vähän jännä juttu kyllä. No mutta hyvä, että saatiin tähän selvyys, koska Kalle kirjoittaa just tässä, että on siirtynyt käsitiskariksi.

Erkki Vuori:
Astianpesukoneet ovat ihan turvallisia oikein käyttettyinä. Konetiskiaineet ovat voimakkaasti emäksisiä pesuaineita. Niitä ei saa panna suuhunsa ja niillä ei saa käsin tiskata. Mutta huuhteluaineita ja tiskiaineita voi käyttää ilman, että se näkyisi millään tavalla terveydentilassa tai ruumiinavauksessa.

Urbaanilegendat ovat sitkeitä. Ne kiertävät vuodesta toiseen ja aina löytyy joku melkein tuttu patologi, joka vahvistaa pesuainekertymät. Ihan kaikkea ei kuitenkaan kannata uskoa, eikä varsinkaan kaupunkitarinoita.

Lue myös

• Turhan hienot tiskiaineet
• Kummallista kemiaa - margariiniko muovia? 
• Tatuoinnit ja epiduraalipuudutus
  

Kuva: euthman, Flickr, lisensoitu Creative Commons lisenssillä

Juomavesi ja fluoridi

HuuHaa -adressi juomaveden fluorauksesta

Törmäsin netissä sattumalta huuhaa-adressiin, jossa vaaditaan fluorilisäyksen lopettamista vesijohtoveteen.

Fluori pois juomavedestä.

"Kuinka moni teistä kansalaisista tietää, että vesijohtoveteemme lisätään fluoria? Kuinka montaa teistä kiinnostaa? Mitä väliä sillä on?"

Tässä kohdassa adressin laatija (itsekin asian inhottavaksi todeten) vetää esiin Hitler- ja natsikortit, käpyrauhasen, melatoniinin ja unennäkökyvyn. Kirjoittaja päättää vetoomuksensa näin:

"Sanokaa salaliittoteoriaksi jos haluatte, mutta on sanomattakin selvää että vedessämme on tätäkin roipetta siitä nimenomaisesta syystä, että me kansalaiset pysyisimme harmaana, kyseenalaistamiskyvyttömänä massana. Tietysti jos ette usko tällaiseen höpötykseen, niin mainittakoon esimerkiksi se seikka, ettei fluorin läsnäololle vesijohtovesissämme ole mitään lääketieteellisiä perusteita. Se on ylimääräistä. Miksi, mistään syystä, meidän tulisi saada merkityksetöntä ja perustelematonta ainetta kehoihimme joka kerta kun juomme vettä? Meillä on tämä. Vastapuolella ei ole mitään. Nostakaa haloo, ja se fluori lähtee."

Vaatimus on sangen erikoinen, sillä Suomessa ei ole juomavettä fluorattu lähes kahteenkymmeneen vuoteen. Kuopion seudulla juomaveteen lisättiin fluoridia karieksen ehkäisyyn, mutta kokeilu lopetettiin vuonna 1992, ilmeisesti fluorauksen vastustuksen takia.

Netti on täynnä huuhaa-tietoa, urbaanilegendoja, provokaatioita ja pilantekoakin, mutta aina joku uskoo. Fluoriadressinkin on allekirjoittanut 62 henkilöä.

Maaperän fluoridit

Suomessa on joillakin alueilla maaperässä fluoria siten, että sitä on pohjavedessä liikaa. Näillä alueilla vesilaitokset huolehtivat fluoripitoisuuksista poistamalla fluorideja ja laimentamalla sitä vedellä, joka sisältää vain vähän fluorideja. Liiallisesta fluoridista on haittaa. KTL:n selvityksessä Lasten ympäristö ja terveys vuodelta 2007 kerrotaan näin:

"Selkein tiedossa oleva lapsille haittaa aiheuttava aine juomavedessä on liiallinen fluoridi. Erityisesti Kymenlaaksossa pohjavedessä on runsaasti fluoridia. Pitoisuudet ylittävätusein terveysperusteisen enimmäispitoisuusraja-arvon (1,5 mg/l). Fluoridi pieninä pitoisuuksinaon erittäin hyödyllinen lapsille. Se estää ja vähentää hampaiden reikiintymistä(kariesta). Alueilla, joilla ei ole liikaa fluoridia vedessä, fluoridin käyttöä edistetäänlapsille fluoridipitoisella hammastahnalla ja fluoritabletein. Mutta liian suurina pitoisuuksina(yli 1,5 mg/l) fluoridi aiheuttaa kiillelaikkuisuutta kehittyvissä hampaissa (kiilteenhypoplasiaa, fluoroosia). Haitta on suurimmillaan pysyvien hampaiden kehittyessä(ikäluokassa 2–8 vuotta).Juomaveden fluoridin hyödyllisen ja haitallisen pitoisuuden marginaali on kapea, ilmeisestiedut ja haitat menevät osittain päällekkäin. Myös muu saatu fluoridi (ravinnossa,hammastahnat) lisää kokonaisannosta. Suomessa ei ole asetettu rajoituksia kaivovedenfluoridipitoisen veden käytölle, mutta paikallisesti mm. Kymenlaaksossa on suositeltumuun veden käyttöä raskauden aikana ja pienille lapsille. Veden fluoridipitoisuus on rutiiniseurannassavesilaitosten jakamassa vedessä, mutta yksityiskaivojen tarkkoja fluoridipitoisuuksiaei tunneta. Hyvin fluoridipitoisen kaivoveden käyttöä lasten juomavetenäolisi syytä voimakkaammin rajoittaa ja edellyttää kaivoveden/juomaveden fluoridipitoisuudenmäärittämistä alueilla, joilla pohjavedessä esiintyy epätavallisen paljon fluoridia."

Esimerkiksi Kotkassa ohjeistetaan näin:

Ohjeet kaivovettä käyttäville

"Kaivoveden fluoripitoisuus on hyvä selvittää, jos perheessä on lapsia, joiden hampaisto on kehittymässä. Hammashoitolasta voi tiedustella tarkempia ohjeita. Jos lapsi saa ensimmäisinä elinkuukausina pelkästään äidinmaidonkorvikkeita, suositellaan nestemäisiä valmisteita. Suurin osa Kotkan kaivoista sisältää fluoria yli 1.5 mg/l. Tällöin ei veden käyttöä suositella lainkaan alle kolmivuotiaille lapsille eikä alle kouluikäisille juomavedeksi tai ruokiin, joiden valmistukseen käytetään paljon vettä.”

Kaivovesi kannattaa tutkia

"Kaivoveden laatu suositellaan tutkittavaksi kolmen vuoden välein, vaikka haju- ja makuhaittoja ei olisikaan. Laajempi tutkimus suositellaan tehtäväksi joka kuudes vuosi ja aina, kun

• uusi kaivo otetaan käyttöön
• veden epäillään aiheuttavan terveyshaittaa
• kaivo otetaan käyttöön yhtä talvea pidemmän tauon tai desinfioinnin jälkeen
• veden maku tai haju on muuttunut
• kun olet ostamassa tai myymässä kiinteistöä
• hankkimassa vedenkäsittelylaitteistoa
• perheeseen on tulossa vauva

Riskialueilla porakaivovedelle on syytä tehdä laajempi tutkimus, jossa selviävät fluoridien, uraanin, radonin ja arseenin pitoisuudet. "
(Kemikaalikimara s. 69)

Lisätietoa asiasta löytää Ympäristöministeriön sivuilta "Kaivojen tutkiminen".

Kuva: Vanessa Pike-Russel, Flickr, lisensoitu Creative Commons lisenssillä