Kemikaalikimara: Langan elämä

torstai 18. maaliskuuta 2010

Langan elämä

Millainen on langan elämä? Sain vieraskirjaan mielenkiintoisen kysymyksen Helinältä:
Kemikaalit ja ekologisuus mietityttävät myös tätä himoneulojana kunnostautunutta blogisi lukijaa.
Ja asiaan: on tullut uusi lanka, joka on 80% kierrätetyistä muovipulloista tehtyä ,loppu 20% vanhaa tuttua polyakryylia.
Hieno juttu! Jäi kuitenkin mietityttämään se, että kuinka iso asia kierrätyspullot lankamateriaalina ovat sen jälkeen kun otetaan huomioon kemikaalit, joilla lankaa prosessoidaan sekä tietysti tehtaan päästöt sinänsä. Ja tietysti se loppu 20% on ihan uutta muovia, jota tehdään langan valmistukseen. Onko langan ekologisuus loppujen lopuksi +-0? Vaikeaa olla ekologinen neuloja: en halua suosia muovilankoja, puuvilla köyhdyttää maaperää, soijan tieltä kaadetaan sademetsiä.Kotimaistakin pitäisi yrittää suosia ja ottaa huomioon eläinten oikeudet.
Olisin kuitenkin kiinnostunut saamaan tietoa kemikaalien ja päästöjen osuudesta kierrätyspullo-langassa.
Terveisin Helinä
Plymouth Boku yarn, closeup

Laitoitpa Helinä tosi pahan kysymyksen! Ekologisuus kun ei ole mitenkään yksiselitteinen asia.  Tuotteiden aiheuttamia ympäristövaikutuksia voidaan arvioida elinkaarianalyyseillä  (LCA, Life Cycle Assessment) Nimensä mukaisesti menetelmässä huomioidaan tuotteen koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset aina raaka-aineesta lähtien päättyen tuotteesta luopumiseen tai hävitykseen. Tarkastelussa huomoidaan monia tekijöitä, kuten kierrätettävyys, käytetyt kemikaalit, vedenkulutus, kuljetukset, päästöt, mahdollinen käytön aikainen energiankulutus, ja loppuhävitys. Paljon puhuttu hiilijalanjälki on yksi osa elinkaarianalyysiä. Hiilijalanjäljen laskennassa huomioidaan vain tuotteen vaikutus kasvihuonekaasujen syntyyn,  mutta ei esimerkiksi vedenkulutusta tai valmistuksessa käytettävien kemikaalien haitallisuutta. Elinkaarimallille on olemassa standardeja, ohjeistuksia,  miten laskentaa tulee tehdä, sekä myös ekoinventaariotietokantoja sekä ohjelmistoja kyseiseen tarkoitukseen.
Akryylilangan rasitteena on uusiutumattomien raaka-aineiden käyttö, huono kierrätettävyys ja  kemikaalien käyttö. Samat asiat pätevät kierrätyspulloista tehtyyn lankaan, joskin kierrätysmateriaalin käyttö pienentää ekologista kuormaa huomattavasti. 
Villalangan kohdalla taas on mietittävä, miten lampaat ja niiden ruoka on kasvatettu (rehut, maa-ala, vedenkulutus, lannoitteet, jne.), villan käsittelyn ja värjäyksen vaikutukset. Puuvillalla on todella suurena painolastina lannoitteiden, torjunta-aineiden ja veden käyttö, nämä siis esimerkkeinä.
Kierrätyksessä PET-pullot murskataan ja sulatetaan ja lankojen ollessa kyseessä värjätään. Alkuperäinen raaka-aine on peräisin fossiilisista lähteistä.  Vastausta Helinän alkuperäiseen kysymykseen kemikaalien ja päästöjen osuudesta kierrätyspullolangassa en  suoralta kädeltä tiedä. Toisaalta muovien ja PET-pullojen kierrättämisestä on tehty selvityksiä, kuten esimerkiksi tämä.
Ja entä sitten, kun kaikki tämä laitetaan rinnakkain? Ympäristövaikutukset eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Onko esimerkiksi  kemikaalien kulutus pahempi asia kuin paikallinen vesistön rehevöityminen? Mikä lopultakin on ekologisin vaihtoehto?
Ei ole helppoa neulojan elämä lankavalintojen tehdessä. Ulla -verkkolehdessä 03/08 kerrotaan eko- ja ekohenkisistä langoista. Tällä listalla kaikki langat ovat luonnonkuitua. Mitä muuten tarkoittaa ekohenkinen lanka? Voisiko kierrätyspullolanka olla ekohenkistä, jos sitä ei voi täysin ekoksi sanoa?
PET-pulloista valmistetaan nykyisin myös Brasilian jalkapallojoukkueelle peliasuja, asiasta oli juttu Guardianissa Brazil's World Cup football team to sport "green" and yellow strip, jota myös Vihreä lanka siteeraa: Brasilian jalkpallomaajoukkueen paidat hankitaan kaatopaikalta.

Bongasin muuten aamulla bussissa elämäni toisen neulegraffitin. Joku oli neulonut busiin vaakakaiteeseen valkomustaraidallisen päällysteen. Hauska!

Lue myös
Kuva: http://www.flickr.com/photos/23470998@N04/2268183278/ / CC BY-SA 2.0

5 kommenttia :

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos sinulle, kun selvitit asiaa. Arvasin, että tämä ei ole yksiselitteisesti niputettavissa johonkin tiettyyn lokeroon. Täytyy vain yrittää löytää se kultainen keskitie. Kaikkihan me joudumme tekemään päätöksiä tämänhetkisten tutkimustietojen varassa, tulevaisuus näyttää kuinka hommassa käy, oli kyseessä neulominen, vedenkulutus, sähkönkäyttö tai lihan syöminen.

Terveisin, Helinä:)

Kemikaalikimara kirjoitti...

Jep, asioita on joskus vaikea lokeroida. Olitpas muuten pohtinut aihetta varsin paljon, sillä niin paljon on näkökulmia kysymyksessäsi. Kun esitin kysymyksen kollegalleni, joka tekee elinkaarilaskelmia, sain vastaukseksi vain lisää kysymyksiä. :)

Pauleli kirjoitti...

Muuten TKK:lla on jonkin verran tutkittu vesijalanjälkeä. Henk. koht. pidän itse vesijalanjäljestä enemmän kuin hiilijalanjäljestä, koska mielestäni se on paremmin mitattavissa ja on mielestäni parempi kestävän kehityksen mittari verrattuna hiilijalanjälkeen.

http://akva.ayy.fi/vesijalanjalki/

M kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Kemikaalikimara kirjoitti...

Vesijalanjälki on yksi mittareista, ja sangen tärkeä sellainen. Mielestäni mittareita tarvitaan useita. Se, että katsotaan vain esimerkiksi pelkkää hiilijalanjälkeä, on suppea lähestymistapa asiaan. Hiilijalanjälki ei esimerkiksi huomioi aineiden myrkyllisyyttä, veden kulutusta, eroosiota, rehevöitymistä tms.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails