IHMISTEN mielestä kemikaalit ovat pahasta. Kauppoihin vaaditaankin kemikaalitonta kosmetiikkaa.
Miksihän vain osa kemiallisista aineista katsotaan oikeiksi kemikaaleiksi? Olisiko parasta, että kasvoja hivelisivät vain raikas vesi ja tuulen henkäys? Inhorealisti toteaa veden, typen ja hapenkin olevan kemikaaleja.
NOPOO eli no shampoo -ihminen ei käytä lainkaan sampoota. Tarkoituksena on vähentää jätevesikuormitusta ja välttää pesuaineiden sisältämää tensidiä natriumlauryylisulfaattia, se kun saattaa aiheuttaa joillekin ihoärsytystä. Sitten nopoo valittaa nettipalstalla hiuslakan ja -vahan huonoa peseytyvyyttä pelkällä vedellä.
Kestoaihe ovat antiperspirantit, joiden alumiini on yhdistetty rintasyöpään; näyttö tosin puuttuu. Alumiinittomana vaihtoehtona tarjotaan ns. luonnonkivideodorantteja, joiden vaikuttavana aineena on – aluna eli kaliumalumiinisulfaatti.
VENEENOMISTAJAT raaputtavat paattiensa pohjia valittaen, ettei nykyään saa kunnon myrkkymaaleja. Maalien koostumuksia on jouduttu aivan aiheellisesti muuttamaan, koska haitalliset aineet kertyvät merenpohjan sedimentteihin. Maalin pitäisi toimia kuin myrkky, mutta se ei saa olla myrkky.
Koirien punkkikarkotepakkauksessa annetaan ohjeeksi, että aineen iholle hieromisen jälkeen koiraa ei saa päästää uimaan, sillä karkote on vaarallista vesieliöille ja kaloille. Entä koiralle?
Espoon koulujen ruokapalvelu päätti lopettaa arominvahvenne natriumglutamaatin käytön. Kuinka lopettaa koululaisten päivittäiset sopulivaellukset väri- ja aromiaineita notkuville makeis- ja limsahyllyille?
LAINSÄÄTÄJÄKIN kompastelee kiemuroissaan. Rekiä, kärryjä, köysiä, veneitä ja paanukattoja on tervattu vuosisatoja. Läheltä piti, ettei puusta peräisin olevaa ainetta olisi enää saanut sivellä puun pintaan.
Onneksi kiistaan löytyi ratkaisu. Terva ei olekaan riittävän tehokas aine suojaamaan puuta, joten sitä voi käyttää huoletta.
Nyt riidellään siitä, saako tappajaetanoita torjua ripottelemalla koivutislettä kotikoivun alle. Etanatko kenties ovat lobanneet asiassa?
Miksihän vain osa kemiallisista aineista katsotaan oikeiksi kemikaaleiksi? Olisiko parasta, että kasvoja hivelisivät vain raikas vesi ja tuulen henkäys? Inhorealisti toteaa veden, typen ja hapenkin olevan kemikaaleja.
NOPOO eli no shampoo -ihminen ei käytä lainkaan sampoota. Tarkoituksena on vähentää jätevesikuormitusta ja välttää pesuaineiden sisältämää tensidiä natriumlauryylisulfaattia, se kun saattaa aiheuttaa joillekin ihoärsytystä. Sitten nopoo valittaa nettipalstalla hiuslakan ja -vahan huonoa peseytyvyyttä pelkällä vedellä.
Kestoaihe ovat antiperspirantit, joiden alumiini on yhdistetty rintasyöpään; näyttö tosin puuttuu. Alumiinittomana vaihtoehtona tarjotaan ns. luonnonkivideodorantteja, joiden vaikuttavana aineena on – aluna eli kaliumalumiinisulfaatti.
VENEENOMISTAJAT raaputtavat paattiensa pohjia valittaen, ettei nykyään saa kunnon myrkkymaaleja. Maalien koostumuksia on jouduttu aivan aiheellisesti muuttamaan, koska haitalliset aineet kertyvät merenpohjan sedimentteihin. Maalin pitäisi toimia kuin myrkky, mutta se ei saa olla myrkky.
Koirien punkkikarkotepakkauksessa annetaan ohjeeksi, että aineen iholle hieromisen jälkeen koiraa ei saa päästää uimaan, sillä karkote on vaarallista vesieliöille ja kaloille. Entä koiralle?
Espoon koulujen ruokapalvelu päätti lopettaa arominvahvenne natriumglutamaatin käytön. Kuinka lopettaa koululaisten päivittäiset sopulivaellukset väri- ja aromiaineita notkuville makeis- ja limsahyllyille?
LAINSÄÄTÄJÄKIN kompastelee kiemuroissaan. Rekiä, kärryjä, köysiä, veneitä ja paanukattoja on tervattu vuosisatoja. Läheltä piti, ettei puusta peräisin olevaa ainetta olisi enää saanut sivellä puun pintaan.
Onneksi kiistaan löytyi ratkaisu. Terva ei olekaan riittävän tehokas aine suojaamaan puuta, joten sitä voi käyttää huoletta.
Nyt riidellään siitä, saako tappajaetanoita torjua ripottelemalla koivutislettä kotikoivun alle. Etanatko kenties ovat lobanneet asiassa?
Kirjoitus on julkaistu Kemia-lehdessä 5/2009.
Lue myös:
Kemikaalit - aina läsnä arjessa (Aamulehti)
Jokaisessa asuu pieni lokapoika
Eri kamala Maikki ja muita anagrammeja
Sata kehua
KEHU 42. Kiitokset ja kehut vanhemmille, jotka toimivat koulujen ja päiväkotien vanhempainyhdistyksissä, futis-, sulkis-, yleisurheilu- ja muiden harrastusten tukijoukoissa.
Kemikaalit - aina läsnä arjessa (Aamulehti)
Jokaisessa asuu pieni lokapoika
Eri kamala Maikki ja muita anagrammeja
Sata kehua
KEHU 42. Kiitokset ja kehut vanhemmille, jotka toimivat koulujen ja päiväkotien vanhempainyhdistyksissä, futis-, sulkis-, yleisurheilu- ja muiden harrastusten tukijoukoissa.
4 kommenttia :
Hyvä blogaus. Taas :)
Kiitos Kte!
Lehdissä julkaistavat jutut ovat hieman enemmän työstettyjä kuin "normaalit" postaukseni. Toimitus yleensä vielä typistää juttua, sillä kolumnille ei ole paljon tilaa. Lyhentäminen tiivistää ja parantaa tekstiä. Kannattaa muuten pitää mielessä, jos joskus jotain kirjoittelee.
Uusi postaukseni on työn alla ja tiivistystä tarvitaan, sillä ajatus ja asia rönsyilee pahemman kerran... :)
Lyhyestä virsi kaunis, niinhän se usein menee - onneksi omaan liirumlaarumblogiin netissä voi kirjoittaa rönsyilevämmin, ei tartte miettiä aina tiivistä tekstiä, toisin kuin esim. töissä ollessa tai asiablogia kirjoittaessa ;)
Oikeassa olet! On tosi helpottavaa, kun saa vapaasti jaaritella. :)
Lähetä kommentti