Kemikaalikimara

keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Meri aava ja roskaton?

Osallistuin jokin aika sitten HELCOMin järjestämään tilaisuuteen merien roskaantumisesta. Suurin osa roskasta ja mikropartikkeista on peräisin liikenteestä, kuten autojen renkaista ja laivojen maaleista. Autojen renkaista irtoaa partikkeleita, jotka sadevesi huuhtelee viemäreihin ja vesistöihin. Autonrengasongelmalle ei seminaarissa esitetty ratkaisua, vaikka lounaskeskustelussa tulikin esille kaupunkien hulevesien käsittely. En tiedä, miten tämä teknisesti toteutettaisiin ja kuinka tehokkaasti toimisi mikropartikkeleille. Varsin pieni osa on peräisin kotitalouksista ja noin viisi prosenttia on kosmetiikan mikromuoveista. Muovipartikkelit kerävät ympärilleen ympäristömyrkkyjä.



Kuva ovat Coalition Clean Baltic'in Mikhail Durkinin esityksestä: "Waste management on land.

Suomen YK-liiton kirjoituksessa vuodelta 2014 on yhteenvetoa Suomen tilanteesta:
Helsingin ympäristökeskuksen tutkimuksissa kävi ilmi, että mikromuovia löytyi lähes kaikista Helsingin merialueella kerätyistä pintavesi- ja sedimenttinäytteistä. MARLIN-projektin (Baltic Marine Litter Project) tutkimuksessa taas havaittiin, että kaikesta Suomen rannoilta löytyneestä jätteestä muovia oli 75 prosenttia. Turun ja Rauman kaupunkien toteuttamat mittaukset osoittivat myös sen, että tietyissä osissa lounaista saaristoa oli laivoista, teollisuudesta, liikenteestä ja muusta palamisesta johtuvia polttoperäisiä partikkeleita 7-20 -kertaisia määriä verrattuna Suomenlahdella vastaaviin pitoisuuksiin. Nämä jätteet voivat sisältää erityisen suuria raskasmetalli-, dioksiidi- ja muita haitta-ainepitoisuuksia. 

Surullista tässä on se, että mereen joutunutta mikromuovia ei saada pois. Siellä on ja pysyy, mutta roskaantumisen jatkuminen tulee pysäyttää. Satama-altaiden siivoamiseen voitaisiin käyttää vaikka tällaista veteen laitettavaa "roskaämpäriä". 




Pari hieman isomman mittakaavan puhdistusaparaattia:

Vähemmän muovia

Mitä vähemmän muovia käytetään, sen pienempi myös muovin kulkeutuminen ympäristöön.
"Laitetaanko pakasteet pieneen pussiin?" Ei tarvitse laittaa, kiitos. Fleecevaate on mukava, mutta siitä irtoaa pesuissa muovihippusia. Kosmetiikka kannattaa valita muovittomana.

Tupakantumpitkin ovat muovia, selluloosa-asetaattia, joka muussantuu ympäristössä mikromuoveiksi? Niissä on jo valmiiksi haitallisia aineita mukana. Entä se, että tupakantumpin jälkeen toiseksi yleisin roska rannoilla on seminaarin mukaan pumpulipuikko. Niiden kahden pumpulipalleron välissä oleva tikku oli ennen muinoin hajoavaa, nykyisin pääsääntöisesti muovia. 


Roskat roskikseen

Toimiva jätehuolto ja lajittelu ovat olennaista. Ympäristöä, edes omistamaansa maatilkkua tai metsää, ei saa käyttää jätteiden sijoituspaikkana. Pienempien roskien, kuten tupakantumppien, juomapullojen, kääremuovien ja muovipussien paikka ei ole luonnossa, torin reunalla tai tien pientareella. Vaan mitenpä saisi tämän kaikkien tajuntaan? Auttaisiko lause: "Minkä taakseen jättää sen lautaseltaan löytää."

Vaikka esimerkiksi kaljakellunta olisi kuinka mukava sosiaalinen tapahtuma, vielä mukavammaksi sen tekisi se, että jokea ei jätettäisi törkyiseen kuntoon. Kaljakellun sotkut tosin siivotaan, laskua Helsingille ja Vantaalle koituu yli 40 000 EUR vuosittain.   


field of dreams


Siivoustalkoot

Siistibiitsi-sivustolta näkee päivät, jolloin järjestetään rantojen siivoustalkoita. Sellaiseen voi mennä vaikka koko perheen voimin.

Lähde mukaan Roska päivässä -liikkeeseen.
"Huolehdimme omista roskistamme ja keräämme päivittäin vähintään yhden roskan
sekä haastamme vähintään yhden tuttumme mukaan."
 Yhden roskan kerääminen päivässä on helppo homma!


Lisää aiheesta ja sovelluksia

Mikroroskat - tuntematon mutta kaikkialle levinnyt uhka, Suomen YK-liitto, 27.5.2014

Kansainvälinen kampanja kosmetiikan mikromuoveja vastaan

Sovelluksen avulla voi tarkistaa kosmetiikkatuotteen viivakoodista, sisältääkö tuote muovia. 

Marine LitterWatch, European Environment Agency
A citizen science based app that aims to help fill data gaps in beach litter monitoring.

Marine debris tracker
Thousands of people have logged and removed over THREE QUARTERS OF A MILLION pieces of litter and debris all over the world!

Global Alert
To address the problem of increasing plastic pollution flowing to our waterways and ocean, Ocean Recovery Alliance has created Global Alert, an innovative, online tool that increases interaction and connectivity to plastic pollution by allowing users to report, rate and map trash hot-spots in their waterways and coastlines via mobile devices and a web-based platform.

Battle for big blue
Clothes from ocean plastics

maanantai 18. huhtikuuta 2016

Med lite pussar - en kortfilm om kemikalier i barns vardag

Ohessa ruotsalainen noin viiden minuutin video "Med lite pussar - en kortfilm om kemikalier i barns vardag". Kannattaa katsoa, vaikka ruotsin kieli ei sujuvaa olisikaan. Filmin aiheena on pienet lapset ja lastentarvikkeiden ja elinympäristön haitalliset kemikaalit. Varsinaista asiatietoa on niukasti, mutta filmin tarkoitus lienee korostaa asian tärkeyttä.




Pahoittelut, että blogissa on ollut hiljaista jonkin aikaa. Bloggajakin pitää joskus lomaa ja työt ovat vieneet matkoille. Mutta homma jatkuu ja kirjoituksia on tulossa. :)

sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Kosmetiikan siloksaaneille suunnitellaan rajoituksia

Euroopan kemikaalivirasto pohtii tänä keväänä (2016) laitetaanko sampoissa ja muissa kosmetiikkatuotteissa erittäin yleisesti käytössä oleville aineille rajoituksia. Kesäkuussa 2015 Kemikaalineuvonta tiedotti asiasta näin:
"Oktametyylisyklotetrasiloksaanin (D4) ja dekametyylisyklopentasiloksaanin (D5) käytölle henkilökohtaisissa hygieniatuotteissa ehdotetaan rajoitusta niiden ympäristövaikutusten vuoksi. Poispestävät henkilökohtaiset hygieniatuotteet aiheuttavat pääosan D5:n päästöistä jäteveteen. D4:n päästöt samasta käytöstä ovat pienemmät, mutta se on lisätty rajoitusehdotukseen päästöjen vähentämisen lisäksi myös siksi, ettei D5:ttä korvattaisi D4:llä. Nyt ehdotetaan, että tuotteet eivät saisi sisältää kumpaakaan siloksaania yli 0,1 %."
Poispestävillä tuotteilla tarkoitetaan esimerkiksi sampoita, suihkugeelejä, partavaahtoja ja meikinpoistoaineita. D4 ja D5 ovat kosmetiikassa käytetyillä INCI-termeillä: Cyclomethicone,   Cyclotetrasiloxane tai cyclopentasiloxane. Silikoneja ja siloksaatteja on monia, mutta rajoitukset koskevat vain kahta. Sana "cyclo" viittaa rengasmaiseen rakenteeseen. Kyseiset aineet ovat kirkkaita, värittömiä, tuoksuttomia ja helposti haihtuvia nesteitä. Siloksaaneja käytetään helpottamaan hiusten selvittämistä ja tuomaan tuotteille voitelevaa tuntua. 


soap super close.jpg



Minkä taakseen jättää, sen lautaseltaan löytää

Teknokemian yhdistyksen sivuilla kerrotaan siloksaaneista näin:
"Siloksaanit (Siloxanes, Silicones)
Siloksaanit ovat synteettisiä yhdisteitä, joiden rakenne perustuu piihin ja happeen. Ne tunnetaan kosmetiikan kielessä myös silikoneina. Niitä käytetään laajasti kosmetiikka- ja hygieniatuotteissa. Ne tuovat tuotteen rakenteeseen pehmeyttä ja helpottavat sen levittämistä. Siloksaaneja on tutkittu ja käytetty turvallisesti vuosikymmenten ajan. Tutkimukset ovat osoittaneet muun muassa sen, ettei siloksaani tuki ihohuokosia."
Siloksaanit ovat pysyviä ja stabiileja yhdisteitä. Pysyvyys ei yksinään tee aineesta haitallista. Esimerkiksi lasi on erittäin pysyvää, mutta se ei silti terveysriski (tässä kemikaaliyhteydessä ei oteta huomioon lasinsirpaleita). EU:n tiedekomitea on vuonna 2010 todennut, että D4 ja D5 käyttö kosmeettisissa tuotteissa on kuluttajille turvallista, siitä huolimatta, että D4:lle on viitteitä sen mahdollisesta haitasta lisääntymisterveydelle (category 3). Tiedekomitea mainitsee kuitenkin lopussa tarpeen ympäristöriskiarviolle.

Kemikaaliviraston käsitelyssä olevassa rajoitusehdotuksessa D4 ja D5 on todettu erittäin hitaasti hajoaviksi ja sen lisäksi erittäin biokertyviksi (vPvB) . Näiden lisäksi D4:llä on ominaisuuksia, joiden perusteella se saa myös luokittelun hajoava, biokertyvä ja myrkyllinen (PBT).  Sampoista ja muista tuotteista ne joutuvat vesistöihin ja kertyvät siellä vesieliöihin, kaloihin, hylkeisiin ja tietenkin myös ruokaketjuun. Kemikaalikimaran lanseeraama lause: "Minkä taakseen jättää, sen lautaseltaan löytää" pätee tässäkin.

EU:n rajoitus siloksaanien käytölle on iso juttu, sillä aineita käytetään paljon. Tanskalaisessa vuonna 2014 julkaistun raportin mukaan Länsi-Euroopassa siloksaaneja käytetään 296 000 tonnia vuodessa ja maailmassa 850 000 tonnia (luvut vuodelta 2005 ja sisältää myös muita kuin D4 ja D5). Pelkästään Tanskassa käytetään vuodessa siloksaaneja yli 1000 tonnia ja  D4:a ja D5:a yhteensä 72 tonnia. Silikoniteollisuus tiedottaa omista lähtökohdistaan todistellen, että aineista ei ole haittaa. Voi vain arvata, millainen lobbaus asiasta on menossa. Kosmetiikka on vain yksi käyttökohde. Suoraan vesistöihin joutuivat ensimmäisenä syyniin, mutta todennäköisesti muitakin käyttökohteita aletaan tarkastella kriittisesti. Pohjoismainen ympäristömerkki ei salli aineiden D4, D5 ja D6 (cyclopentasiloxane, cyclotetrasiloxane, cyclohexasiloxane) käyttöä kosmeettisissa valmisteissa, myös autojen ja veneenhoitotuotteissa siloksaanit D4 ja D5 ovat kiellettyjä.

Kemikaaliviraston riskinarviokomitea on maaliskuussa 2016 tukenut D4 ja D5 rajoitusehdotusta. Jäämme odottamaan lopullista päätöstä.. Jälleen yksi esimerkki siitä, miten aluksi oletetaan aineen olevan harmiton, mikä paljastuu myöhemmin harhaksi.  Tarkistin omat sampooni. Ei löytynyt siloksaaneja. Hyvä niin. 

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails