Kemikaalikimara

lauantai 5. elokuuta 2017

Liebster Award napsahti - haastan kirjoittamaan kemiasta

Sain kesäkuussa Saniaisten saattokodin ylläpitäjältä sähköpostin, jossa hän kertoi nakittaneensa antaneensa Kemikaalikimaralle kiertopalkinnon - Liebster Awardin. Award on tietysti tervetullut, kiitos!

Saniaisten saattokoti on blogi, jossa oman kuvauksensa mukaan on kasvien hidasta tappamista, ongelmanratkaisua epäesteettisin niksein ja hassuja kuvia. Hurmaavaa!
 
Haasteen säännöt:
  1. Kiitä sinut nimennyttä bloggaajaa ja laita linkki hänen blogiinsa.
  2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 10 kysymykseen.
  3. Nimeä ja linkkaa 5-10 Liebster Awardin ansaitsevaa blogia.
  4. Keksi 10 uutta kysymystä nimitetyille.
Saniaisten saattokodin kysymykset:

1. Onko sinulla bloggaajana jonkinlaista esikuvaa, joka on innostanut sinut aloittamaan bloggaamisen tai jatkamaan sitä?

Aloitin bloggaamisen hieman kärjistetysti sanottuna puolipakosta. En ollut koskaan aiemmin ajatellut bloggaavani. Kun Kemikaalikimara-kirja oli ilmestynyt, tuumin, ettei asiaa voi oikein siihenkään jättää. Ajankohtaista kirjoitettavaa kyllä löytyy. Ja niinhän siinä kävi, että bloggaaminen vei mennessään. Ketään esikuvaa ei tuolloin ollut ja suurimpana innostajana ovat olleet lukijani.


2. Onko jotakin blogia, jota ei tietääksesi ole olemassa, mutta jonka toivoisit jonkun pistävän pystyyn? Millainen se olisi?

Ehdottomasti.  Tarvittaisiin asiantuntevasti, havainnollisesti ja selkeästi kirjoitettuja blogeja kemiasta, ei siis kemikaaleista tai tuotteista, vaan kemian ilmiöistä ja perusteista. Anu Hopia kirjoittaa ruoanlaiton kemiasta Molekyyligastronomiaa-blogissa, mutta samantapaista blogia tarvittaisiin selittämään muita kemian ilmiöitä, joika arkeemme liityy. Mitä tapahtuu kun maali kuivuu, miksi petsi tunkeutuu maalikerroksen läpi, mitä ovat kasvien haitalliset aineet, miten pesuaine puhdistaa, miten tärkkelyksestä saadaan muovia, miksi kynsilakkaa on vaikea tehdä ilman liuottimia. Aiheita olisi vaikka kuinka paljon.


3. Onko sellaista julkaisua, jonka tekisit uusiksi jos voisit/viitsisit?

Blogipostauksia en kauheasti pohdi jälkikäteen. Jotkut ovat parempia ja joissakin varmaan korjattavaa, mutta pohdin mieluummin sitä, mitä kirjoitan jatkossa. Pari kertaa olen kirjoituksiani selatassa törmännyt postaukseen, jossa olen yhdistänyt toisiinsa vain hyvin löyhästi liittyviä asioita. Jälkikäteen lukiessa ne näyttävät hassuilta. Mutta olen ottanut opikseni. Yhteen tekstiin napakasti vain  yhtä asiaa.

4. Jos äidin/suomenkielenopettajasi lukisivat blogiasi, mistä arvelisit heidän antavan risuja ja mistä ruusuja?
Koulunkäynnistä on sen verran aikaa, että tuskin heillä olisi enää edes mahdollisuutta lukea blogiani. Ruusuja tulisi kenties selkeästä ja havainnollisesta ilmaisusta. Risuja systemaattisesta pilkkuvirheestä, jota olen kyllä koittanut karsia.

5. Mikäli seurailet blogisi kävijäliikennettä: mikä on oudoin tai yllättävin paikka, mistä sinulle on tullut kävijöitä?

Seuraan blogiliikennettä vain satunnaisesti. Enpä osaa tuohon oikein vastata. Se tietysti on ilahduttavaa, kun tapaa minulle ennestään tuntemattomia ihmisiä, jotka kertovat lukevansa blogiani. 

6. Kuinka paljon arvelisit suomen kieltä taitamattoman saavan irti blogistasi tarkastellessaan julkaisujasi Googlen kääntäjän tai vastaavan automaattisen käännöstyökalun avulla?

Pitääpä oikein kokeilla miltä google-käännös tekstistäni näyttää..[lähtee testaamaan]...
Testipätkän Google käänsi suht hyvin. Eiköhän tekstistä muutkin kuin suomenkieltä lukevat saa käännöstyökalun avulla jotain irti. Toki joku mutkikkaampi lause voi mennä hieman hämäräksi, mutta suurin osa ymmärrettävää.

7. Oletko koskaan saanut blogisi kautta epätoivottuja yhteydenottoja, kuten vihapostia? Jos et, luuletko koskaan saavasi nT?

En ole saanut vihapostia, mutta ärsyyntyneitä kommentteja kyllä. Sellaiseen on tietysti varauduttuva, kun kerran julkisesti kirjoittaa. Blogin teemat ovat toisaalta sellaisia, että ne eivät herätä samalla tavalla vihapuhetta kuin esimerkiksi politiikka, uskonto, maahanmuuto jne. Olen todella iloinen siitä, että blogissa ja Kemikaalikimaran Facebook-sivulla kommentoidaan asiallisesti.


8. Mikä on mieluisinta palautetta, mitä sinulle voi antaa blogistasi?

Tajusin tämän kysymyksen kohdalla, että saamani palaute on ollut pääsääntöisesi positiivista. Sitä on tullut monista suunnista ja on vaikea erotella, mikä on mieluisinta. Blogin saamat palkinnot (Suomen tiedetoimittajain liitto ja Kuluttajaliitto) ovat jotain sellaista, jota en osannut ollenkaan odottaa. Sykähdyttäviä ovat olleet ne hetket, kun on kuullut lukijan oivaltaneen ja oppineen jotain uutta ja tehnyt elämäänsä helpottavat muutoksen elämässään. Mieliin on jäänyt myös palaute eräältä toimittajalta, joka kertoi kemikaaleja sivuavia juttuja kirjoittaessaan tsekkaavan ensin, mitä minä olen asiasta kirjoittanut. Se oli luottamuslause.

Kaikki positiivinen palaute on mieluista - tietenkin - mutta yhtä tärkeitä ovat palautteet asiasisällön suhteen. Kukaan ei kirjoita täysin asiavirheetöntä tekstiä, vaikka kuinka tarkistaa asiat. Asiavirheistä saa ja pitääkin antaa kirjoittajalle palautetta, ja kirjoittajan pitää siitä kiittää, koska lukija auttaa tekstin laadun parantamisessa.

9. Mikä on mitättömin asia, mistä johtuen olet joutunut viivästyttämään julkaisemista? (Jos sinulla on kaikki aina kondiksessa aikatauluttamisen ja motivaation suhteen niin: haist huilu.)

En nykyisin aikatauluta julkaisujani. Kirjoitan silloin, kun on asiaa ja aikaa kirjoittaa. Valitettavasti tämä vuosi on ollut varsin täysi, joten blogissa on ollut hieman hiljaista. Aiheita ja intoa on. Odottakaapa vaan. :)

10. Äkkiä, keksi blogillesi vaihtoehtoinen nimi
Nämä tulivat pikaisella miettimisellä mieleen, en ehkä kuitenkaan vaihtaisi. :)
"Elämä on kemiaa"
"Kemia on elämää"
"Hyvät ja huonot kemikaaliuutiset"
 




Kahden viimeisen haastesäännön kohdalla sovellan hieman. Olen kehottanut ja kannustanut monia aloitamaan blogin pitämistä. Siihen ei pidä suhtautua liian vakavasti. Niinpä heitän haasteen sellaisille, jotka eivät vielä blogia kirjoita. Taidan lähettää sähköpostin ja linkata tämän haasteen heille. Vielä kun joku kirjoitaisi kemiasta.

Joten jos hiukankin mietit - tai vaikka et edes miettisi - aloita kirjoittaminen. Kynnys matalalle.

perjantai 2. kesäkuuta 2017

Ruohonjuuri ja Herbatint

Harhaanjohtava hiusvärimarkkinointi on ollut blogissani esillä paljon. Siihen on selkeät syyt. Hapettavat hiusvärit ovat kosmetiikan vahvimpia aineita, ne sisältävät superherkistäjiä ja herkistymisen iskiessä reaktiot voivat olla erittäin voimakkaita. Kyseessä on sekä kuluttajien että myös kampaajien turvallisuus. Kampaajathan ovat värien kanssa tekemisissä päivittäin.

Vuonna 2014 jätimme Johanna Ahlbergin kanssa viranomaisille ilmoituksen hiusvärien harhaanjohtavasta markkinoinnista. Tukes tarttui asiaan ja otti yhteyttä muutamaan toimijaan sekä julkaisi tiedotteen kosmetiikan markkinoinnista.  Olen odotellut, koska ohjeet unohtuvat ja meininki palaa ennalleen - ja niinhän siinä kävikin.

Poikkesin Kampin Ruohonjuuressa jokin aika sitten. Kiersin liikkeen läpi ja yllätyin. Hiusvärihyllyille oli ilmestynyt Herbatint, jonka myymisen Ruohonjuuri oli aiemmin lopettanut. Herbatint on kestoväri, jonka sisältää parefenyleenidiamiinia - superherkistäjä PPD:tä. Se siis ei nimestään huolimatta ole kasviväri vaan värjäys tapahtuu synteettisin ainein aivan samoin kuten muissakin hapettavissa hiusväreissä. PPD:n lisäksi hiusväreissä käytetään myös muita herkistäviä aineita, myös Herbatintissä. Se, että tuotteessa ei ole PPD:tä, ei tarkoita etteikö tuote voisi herkistää tai olla muuten haitallinen. Tässä kirjoituksessa tosin keskitytään PPD:hen, koska se on olennaista Herbatint värin kohdalla.


Herbatint on sijoitettu hyllyissä parhaimmalle paikalle silmien korkeudelle. Aidot kasvivärit ylä- ja alapuolelle. Herbatint -hiusväriä mainostetaan Ruohonjuuren lehdessä lauseilla:
"Kestoväri, joka peittää myös harmaan.
Herbatint on huippusuosittu hiusväri, joka on valmistettu ilman ammoniakkia, parabeenejä tai alkoholia. Herbatint -hiusväreissä on käyetty luonnollisia yrtti- ja kasviuutteita ja minimaalinen määrä kemiallisia ainesosia (mm. fenyleenidiamiinia). Tämä hiusväri toimii kuin "tavallinen" ja peittää mainiosti harmaan värin hiuksissasi. 
Vaikka Herbatint -värit eivät ole luonnonkosmetiikkaa, ne eläinkokeeton ja ainesosiltaankin parempi valinta "perusmarketin" ylikansallisten suuryritysten tuottamille kestoväreille. Kokeile!"


Laitoin Herbatintin mainonnasta oheisen kuvan sekä kommentin Kemikaalikimaran Facebook -sivulle, johon Ruohonjuuri reagoi tiedotteella, joka on luettavissa täältä.

Terveydellä leikkimistä

Herbatint -värejä mainostetaan väitteellä, että se sisältää vain vähän kemiallisia ainesosia. Mitä ylipäänsä tarkoittaa "minimalinen määrä"?

Kuluttajaturvallisuutta ja -riskejä käsittelevä EU:n komitea "The Scientific Committee on Consumer Safety SCCS" on luokitellut hiusväriainesosat neljään kategoriaan koskien ihoherkistymistä:
- Extreme sensitizers
- Strong sensitizers
- Moderate sensitizers
- Not classifiable
 PPD kuuluu "Extreme sensitizers" -ryhmään. Kaikki eivät kuitenkaan sairastu tai saa oireita. Mitä suurempi annos ja pitempi käyttöaika, sitä voimakkaampi altistus ja sairastumisen mahdollisuus.

Tanskan ympäristöministeriä julkaisi vuonna 2013 selvityksen PPD:tä ja muita herkistäviä aineita sisältävistä hiusväreistä. Kaikkiaan yli 4000 tuotteen joukosta selvitykseen valittiin 365 yleisintä. Herbatint brändin tuotteita oli myös mukana. PPD:tä sisältävistä valittiin neljä tuotemerkkiä ja jokaisesta kolme eri tuotetta, joista analysoitiin herkistävien aineiden pitoisuudet. Pienimmäksi pitoisuudeksi saatiin 0,04 p-% ja suurimmaksi 0,25 p-%, kun kosmetiikkadirektiivissa annettu suurin sallittu pitoisuus on 2 p-%.
Herbatintin maahantuoja kertoo tuotteen PPD-pitoisuuden olevan keskimäärin 0,37 p-% ja enimmillään 1 p-%. Näiden lukujen perusteella Herbatint-värissä näyttää olevan enemmän PPD:tä kuin selvityksessä mukana olleissa neljässä brändissä.

Tanskalaisselvityksessä kerrotaan myös, että 10 % PPD:lle herkistyneistä saavat allergisen reaktion, jos PPD-pitoisuus on 0,0038 p-% tai enemmän. Se on sadasosa Herbatintin keskimääräisestä PPD.pitoisuudesta.
Research has shown that persons who are sensitized to PPD will react to PPD in hair dyes already at very low concentrations. 10% will experience an allergic reaction if the content of PPD is 0.0038% or more (Søsted, 2007).
Johanna Ahlberg kysyi syksyllä 2016 Ruohonjuuren myyjältä, voiko PPD:lle allergisoitunut käyttää Herbatint-väriä. Myyjä kertoi virheellisesti, että Herbatint ei sisällä mitään haitallisia ainesosia, joten sitä voivat myös allergiset käyttää. Kyseessä on erittäin huolestuttava väite, sillä PPD:lle herkistyneille Herbatint-värin käyttö voi olla tarkoittaa sairaalareissua.  Jos ihminen allergisoituu tai on jo allergisoitunut PPD:lle, ei ole väliä paljonko tuote tätä sisältää. Herkistynyt kun voi saada oireita jo siitä, kun värjätty ja pesty hius koskettaa ihoa.

Tuotteen myyjän pitäisi olla selvillä, että Herbatint ei sovi allergisoituneille, mutta kyseinen myyjä on ilmeisesti ollut samassa uskossa kuin muut harhaanjohtavan mainonnan kohteeksi joutuneet.
On myös melkoinen ristiriita siinä, että lainsäätäjä vaatii PPD-hiusvärien pakkauksiin tiukat varoitusmerkinnät. Värien valmistajat ja myyjät väittävät tuotteitaan turvallisiksi, vaikka pakkauksessa - aivan aiheellisesti - lainsäätäjien vaatimuksesta varoitetaan tuotteiden haitoista. 

Tuotepakkauksesta tulee käydä ilmi seuraavat  asiat:
  • Hiusvärit saattavat aiheuttaa vakavia yliherkkyysreaktioita.
  • Lue käyttöohjeet ja noudata niitä.
  • Tätä tuotetta ei ole tarkoitettu alle 16-vuotiaille.
  • Väliaikainen musta hennatatuointi saattaa lisätä allergiariskiä.
  • Älä värjää hiuksiasi, jos    
    • kasvoissasi on ihottumaa tai hiuspohjasi on herkkä, ärtynyt tai vahingoittunut
    • olet aiemmin saanut oireita hiusten värjäämisestä
    • olet aiemmin saanut oireita väliaikaisesta mustasta hennatatuoinnista.
  • Tiettyjä hiusväriaineita sisältävissä (koskee mm PPD:tä) hiusväreissä edellytetään lisäksi merkintää ”Ei  saa käyttää silmäripsien eikä  kulmakarvojen värjäykseen”
Tästä huolimatta tuotteita mainostetaan sanoilla "turvallinen" ja "hellävarainen". PPD on superherkistäjä "extreme sensitizer", eikä muuksi muutu, vaikka sekaan laittaisi mitä yrttejä. Mainonnassa myös sotketaan keskenään herkkäihoisuus. Ihon ärsytys on eri asia kuin allerginen reaktio.

Kuinka moni kuluttaja lukee Herbatint-paketin kyljestä varoitustekstit - ne samat varoitukset, jotka koskevat hapettavia hiusvärejä, ovat ne sitten peräisin "marketista-" tai kampaamosta? Onhan tuote ostettu liikkestä, joka on erikoistunut luomuruokaan, luonnonkosmetiikkaan ja terveystuotteisiin.

Mainosväitteiden taustat

"Ei sisällä" -retoriikka keskittyy siihen, mitä tuote ei sisällä, oli niistä haittaa tai ei ja unohtaa haitalliset aineet, joita tuote sisältää. Sinänsä positiivista, että Ruohonjuuri myöntää, että Herbatint ei ole luonnonkosmetiikkaa.
Valmistettu ilman ammoniakkia, parabeenejä tai alkoholia
Hiusväreissä on ammoniakin tilalla etyleenidiamiinia, joka on herkistävämpi aine kuin ammoniakki, mutta ei haise samalla tavalla. Parabeenejä ei ylipäänsä käytetä hiusväreissä, kuten ei alkoholiakaan. Miksi alkoholittomuus ylipäänsä otetaan esille? Onhan se hyvin yleinen aine luonnonkosmetiikassa.
Kosmetiikka-asiantuntija Päivi Kousaa on haastateltu Iltalehden -jutussa "Turhia lupauksia" -vuodelta 2012. Siteeraan kohtia eläinkokeista ja dermatologisista testeistä.
"Ei testattu eläinkokeilla
- Mitään kosmetiikkatuotteita ei ole saanut enää vuosiin testata eläimillä. Tässä mainostetaan siis itsestäänselvyyttä. Ja vaikka muuta väitettäisiin, on jokainen käytössä oleva raaka-aine testattu joskus aikaisemmin eläimillä.
Dermatologisesti testattu
- Termi tarkoittaa, että tuote on testattu iholla. Koska kaikki markkinoille tuleva kosmetiikka pitää testata, ovat käytännössä kaikki tuotteet dermatologisesti testattuja. Termiä käyttääkseen ei tarvitse täyttää mitään ehtoja, kuka vaan voi todeta ihotestin ennen ja jälkeen -tulokset."

Missä logiikka?


Olen kirjoittanut Ruohonjuuresta ja Herbatint-väristä ensimmäisen kerran jo vuonna 2012. Maahantuoja on tosin tällä välin vaihtunut. Nykyisin maahantuoja on Hyvän olon maailma, mainosväitteet ovat pysyneet lähes samoina. Toistan tässä saman, mitä kirjoitin Herbatintistä vuonna 2012.
"Kasveihin viittaava tuotteen nimi, "ei sisällä sitä ja tätä"-retoriikka ja "sisältää ihan pikkuisen vaan"-vähättely PPD:stä sekä erilaiset "ekomerkit" täyttävät viherpesun tuntomerkit - puhumattakaan maahantuojan täysin virheellisestä väitteestä luonnollisista kasviväreistä. Harmaiden peitto puolestaan kertoo sen, että kyseessä on tavallinen kestoväri, minkä ainesosaluettelokin vahvistaa
Herbatint on siis aivan samaa tavaraa kuin muutkin synteettiset värit ja markkinoinnissa jyllää viherpesu. Väri toimii kuin "tavallinen" ja itse asiassa onkin ihan tavallinen. Ei hyvää päivää sentään... Miten moinen tuotesarja on ylipäänsä päässyt ekokauppohin myyntiin? Vai riittääkö pääsyksi Ruohonjuuren ja Ekolon hyllyyn väitteellä vegaanisuudesta? Tuskin muissakaan hiusväribrändeissä on eläinperäisiä raaka-aineita käytetty. Huolestuttavaa tässä on se, että asiakkaat voivat ihan oikeasti luulla, että kyseessä on aito kasvivärisarja."
Harhaanjohtava mainonta on hiusvärien kohdalla ollut alan tapa. Se on pinttynyt todella syvälle  ja on taitavasti tehtyä. Herbatint on vain yksi esimerkeistä.

Ruohonjuurella on vankat eettiset arvot ja hyvä maine. Olen ymmärtänyt, että liikkeessä myydään vain luonnonkosmetiikkaa. Miksi PPD sitten kelpaa hyllylle? Miksi Herbatintin kohdalla tehdään poikkeus? Samalla logiikalla kauppaan pitäisi kelvata moni muu kosmetiikkatuote, joka ei ole luonnonkosmetiikkaa. Mitä muita poikkeuksia tuotevalikoimassa on? Jokainen kauppa tietenkin valitsee itse, mitä tuotteita ottaa myytäväksi. Tässä kohdassa logiikka vain pettää aika tavalla.

Lähde: Survey and occurrence of PPD, PTD and other allergenic hair dye substances in hair dyes, Survey of Chemicals in Consumer Products No 121, 2013.

Lisäys 3.6.2017
Löysin paperipinojani siivotessani kopion Kööpenhaminan ympäristöviraston kemianinsinööriin Johan Galsterin Helsingissä vuonna 2015 pitämästä esityksestä. Herbatint oli yhtenä esimerkkinä. Galster kirjoittaa: "Marketing and lies by omission. Herbatint is not a safe product". Mukana myös kuva PPD:lle herkistyneestä.



perjantai 27. tammikuuta 2017

CosmEthics -tilannekatsaus

Talouselämä-lehdelle juttua tekevä toimittaja otti hiljattain yhteyttä ja kysyi kannanottoani CosmEthics -sovelluksesta. Koska olin testannut kosmetiikan ainesosaluettelot avaavaa sovellusta viimeksi lähes vuosi sitten, tuumin että olisi aika katsoa, missä mallissa sovellus on nykyisin. Koska pohdiskelustani tuli lehteen vain pieni osa, laitan loput tänne.

Hälytyslogiikka

CosmEthics -sovelluksen varoituslogiikkaa en kaikilta osin ymmärrä. Kielletyt aineet (High Concern Alert) on selvä juttu, niistä pitää varoittaa, samoin erittäin herkistävistä säilöntäaineista (Allergen Alert). Ne ovatkin oletushälytyksissä (Default Alerts).

"Ready-made lists are not default alerts and can be freely modified or removed by users."

Ryhmien aineet ja niiden haitallisuudet eivät ole keskenään samanlaisia. Esimerkiksi hiusväriherkistäjät on todettu allergisoiviksi aineiksi, sen sijaan esimerkiksi alumiinin haitoista ei ole yhtä johdonmukaista näyttöä. Hammashygieniatuotteiden fluoridit (Fluorides in Oral Hygiene) voi napsauttaa varoittamaan, vaikka hammaslääkärit suosittelevat niiden käyttöä.
Vegan -lista ei liity terveyteen vaan on eettinen valinta. Palmuöljy on mukana ympäristön takia.
Kaikkiaan erilaisia listoja on 24 kappaletta. Joukossa Concisious consumers (suspicious incredients), jossa on mukana muun muassa triklosaani, ftalaatteja, mutta myös alumiiniyhdisteitä ja fluorideja.

Hiusväriherkistäjistä sovelluksessa sanotaan seuraavasti:
"Chemical sensitisers (Colorants) 
The following ingredients may cause severe allergic reactions. Legislation requires a warning text for consumers of the product packaking."
Vaikka edellä mainitut aineet voivat aiheuttaa vakavia allergisia reaktioita, varoitukset on käyttäjän itse laitettava päälle (Personal Alert). Jos näin ei tee tai jos vaikka kaveri kokeillessaan sovellusta ottaakin varoitukset pois, sovellus antaa superherkistäjiä sisältäville tuotteille vihreän OK-merkin, kuten kuvan esimerkistä näkee.
"Suitable or Safe Product, Your product is safe and suitable (based on your personal screening settings)"


Kun Chemical sensitisers  -hälytys on päällä, sovellus antaa tällaisen näkymän. Hälyttäviä ainesosia on viisi, yksi ei mahtunut kuvaan.



Myös Default-hälytykset voi poistaa, jolloin kiellettyä ainetta sisältävästä tuotteesta saa aivan erilaiset näkymät. Sovelluksen tulisi vähintäänkin ilmoittaa, jos selviä terveyteen liittyviä hälytyksiä otetaan pois käytöstä.




Oletushälytyksissä on myös ryhmä "Isothiatzolinone", lähes sama aineryhmä on myös vapaasti valittavissa hälytyksissä nimellä "Chemical Sensitisers (Preservatives)". En voinut testata, miten varoitus toimii, sillä kotoa ei löytynyt tuotteita, joissa olisi ollut kyseisiä aineita.

Parabeenit ovat oletushälytyksissä todennäköisesti hormonaalisten vaikutusten takia. Toisaalta sovelluksessa on nykyisin ainesosaryhmiä, jotka toimivat vain maksua vastaan. Hormonihäiriköt on yksi tällainen ryhmä. Maksulliset listat ovat
  • Irritating alcohols
  • Petrochemicals
  • Endocrine distruptors
  • Palm oil
  • Silicones

Hiusväriherkistäjät vihdoin tietokannassa

Helmikuussa 2016 havaitsin, että sovelluksen kannasta puuttuu suuri osa hiusväriherkistäjistä. Tällä hetkellä (24.1.2016) sovelluksessa on aineita 280 kappaletta.Vaikuttaa siltä, että suuri osa puuttuvista hiusväriaineista on vihdoin syötetty tietokantaan ja kuten yllä olevasta esimerkistä käy ilmi, ne hälyttävät, jos hälytys on laitettu päälle. Katariina Rantanen arvioi helmikuussa 2016, että puuttuvien aineiden läpikäyntiin kuluisi aikaa 2-4 viikkoa. Suurin osa on ilmestynyt sovellukseen vasta nyt lähes vuosi myöhemmin Talouselämän jutun tekovaiheessa. Aineita on ilmeisesti käyty läpi, mutta niitä ei ole aiemmin viety sovelluksen käyttöön. Mutta pääasia, että ne nyt vihdoinkin ovat siellä. Onhan kyseessä ryhmä kosmetiikan voimakkaimpia aineita, sallittuja sellaisia.

Kiellettyjen kemikaalien etsimisessä sovellus on näppärä. Esimerkiksi säilöntäaine metyyli-isotiatsolinonia ei saa olla 12.2.2017 jälkeen iholle jätettävässä kosmetiikassa eikä muissa kosmeettisissa valmisteissa, joita ei huuhdella pois. Kiellettyjä aineita sisältävien tuotteiden seulomiseen sovellus sopiikin hyvin. Se helpottaa niin kuluttajalle kuin kosmetiikkaa myyvien yritysten toimintaa. Yrityksille käyttö on maksullista. Kuluttajille sovelluksen käyttö on ilmaista, lukuunottamatta. edellä mainittuja maksullisia listoja. Tuotteita kannassa on varsin kattavasti, vaikka kaapista löytyikin pari purkkia, joita sovellus ei tunnistanut.

Talouselämän jutun mukaan punaista valoa antaa jokainen ainesosa, jossa CosmEthicsin asiantuntijat näkevät vähäisenkin epäilyksen terveysriskistä. Osa tärkeistäkin hälytyksistä on kuitenkin nykyisin käyttäjän vastuulla. Jos käyttäjä ei hoksaa valita hälytystä päälle, sovellus suosittelee haitallista tuotetta. Sovelluksen filosofia ja toteutus ovat jossain määrin ristiriidassa keskenään.  Kehitettävää on siis edelleenkin.

Aiemmin aiheesta

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails