Kemikaalikimara

torstai 4. elokuuta 2016

Sinappi ja bisfenoli F

Tapaan joskus sanoa, että elämä on fiktiota ihmeellisempää. Tänään hämmästelin artikkelia sinapista. Sveitsiläiset ovat tutkineet sinappeja ja löytäneet niistä bisfenoli F -nimistä ainetta. Kyllä vaan, se on läheinen sukulainen pahamaineisen bisfenoli A:n kanssa. Bisfenoli A on aine, jota löytyy muun muassa säilyketölkkien pinnotteista, sitä voi irrota polykarbonaattimuovista. Tuttipulloissa sen käyttö kiellettiin. Kummankin aineen on todettu olevan heikost estrogeenisiä eli vaikuttavan hormonaalisesti. En yleensä laita molekyylikuvia, mutta tämän laitan, jotta näette yhtäläisyyden.


Yellow Mustard


Kuva: Flickr, Mike Mozart, CC-lisenssi (Kuvan tuotteella ei ole tekemistä tutkimuksen kanssa)

Huomionarvoista on se, että aine ei ole peräisin pakkauksista tai että se ei ole kontaminaatio jostakin vaan, että bisfenoli F syntyy sinapin valmistuksessa. Bisfenoli F:ää muodostuu kuitenkin ainoastaan käytettäessä valkoisen/keltaisen lajikkeen Sinapis alban, toiselta nimeltä Brassica alban,  siemeniä. Valkoisessa/keltaisessa sinapissa on bisfenoli F muodostumiseen tarvittavaa ainetta nimeltä glukosinalbin, ruskeassa (Brassica juncea) ja mustassa sinapissa (Brassica nigra) ei kyseistä ainetta ole. Reaktio tarvitsee lisäksi etikkahappoa ja kuumennusta.  Toisena BPF lähteenä mainitaan säilötyt bambunversot, jotka myös sisältävät glukosinolaatteja. Tutkimuksessa analysoitiin kaikiaan 61 sinappia, joista 48:ssa löytyi BPF:aa.





Kuva Science 2.0 artikkelista

Tutkimuksssa arvioitiin turvamarginaalia ja paljonko ihmisen pitäisi sinappia syödä, jotta se aiheuttaisi haittoja. Bisfenoli F pitoisuudet kasvavat elimistössä sinapin syömisen jälkeen ja on korkemmillaan pari tuntia syömisestä.  Altistusta arvioitiin tyypillisellä BPF-pitoisuudella 2–4 mg/kg. Kun normaali käyttöannos on 10-20 g sinappia, on kerta-annostus 3 mg/kg pitoisuudella 30-60 µg BPF. Maksimimäärillä 20 g sinappia ja 8 mg/kg päästään arvoon 160 µg BPF. Onko tämä sitten paljon vai vähän? Tutkijat arvioivat turvalliseksi päiväsaanniksi 670 µg BPF päivässä.
BPA:lle on elintarvikkeissa säädetty ylimmäksi sallituksi pitoisuudeksi  0,6 mg/kg, joka on noin kymmenys siitä, mitä sinapissa on BPF:aa. Sinapista löytyi BPF:aa pitoisuuteen 8 mg/kg (ppm).Artikkelissa todetaan, että sinapin aiheuttama terveysriski on matala.

Pitäisikö sinapit kieltää? Sinappia on kuitenkin käytetty vuosisatoja, eikä sen käytöstä ole havaittu terveyshaittoja. Miten havainto peilautuu suhteessa BPA:han? Siinäpä sitä pohdittavaa asiantuntijoille. Se että ruoassa on luonnostaan haitallista ainetta, ei tarkoita, että sellaisia saisi ruokaan joutua muualta. Mutta aiheuttaahan tämä lainsäätäjille jonkilaisen haasteen. Söin muuten tämän kirjoituksen lomassa sinappia.

lauantai 16. heinäkuuta 2016

Säilöntäaine metyyli-isotiatsolinonista allergia ja elinikäinen riesa

Metyyli-isotiatsolinoni eli MI on säilöntäaine, jota käytetään muun muassa pesuaineissa, kosmetiikassa, maaleissa ja liimoissa. MI on herkistävä aine ja aiheuttanut allergiaepidemian.  Kosmetiikassa aine käyttö salliittiin vuonna 2005 ja ilmeisestikin väärin perustein. Yle MOT:n hiusvärejä käsittelevässä ohjelmassa otettiin esille myös MI, jonka käytöstä kosmetiikassa ihotautilääkäri Kristiina Aalto-Korte toteaa.:
 
"Komission tiedekomitea salli sen käytön  vuonna 2005 sadan miljoonasosan pitoisuudella, koska se arvioitiin kohtalaiseksi herkistäjäksi. Todellisuudessa se on voimakas herkistäjä”.
 
Oireena on ihottuma kohtaan, joka on ollut kosketuksissa herkistävän aineen kanssa. Iho punoittaa, kutisee, hilseilee ja on mahdollisesti myös vetistävää.




Kuvankaappaukset Kulutustavaratarkastajat -ohjelmasta


Norjalainen kuluttajaohjelma Kulutustavaratarkastajat on selvittänyt, miten yleinen MI on tuotteissa ja kertoo, millaisia oireita allergia aiheuttaa ja miten hankalaksi allergisoituneen elämä menee. Allergisoitunut kun saa oireita jo erittäin pienestä määrästä, vaikka tuote olisi poishuuhdeltava ja altistus siten pieni. Ohjelmassa haastateltu Birgitte Viksund sai ensimmäiset reaktiot irtoripsien liimasta. Oireet ryöpsähtivät esille kotia remontoidessa ja maalatessa. Nyt hänen on tarkistettava kaikki ostamansa pesuaineet, saippuat, voiteet sekä muu kosmetiikka. Kun allergian on saanut, se on elinikäinen.
 
Kulutustavaratarkastajat, Jakso 2
 
Ohjelma tulee uusintana
su 17.7.2016 15.10 Yle TV1 ja 
Yle TV1 sekä on katsottavissa Yle Areenassa 30 vrk.


MI-allergian välttämiseksi on minimoitava kontakti aineen kanssa. MI:n käytölle tuotteissa on suunnitteilla rajoituksia ja ainakin osa valmistajista on luopunut aineen käytöstä. Mutta kuten norjalaisohjelma osoittaa, monista tuotteissa MI:tä kuitenkin löytyy. Kannattaa jättää hankkimatta MI:tä sisältäviä tuotteet. Kosmetiikan pakkausmerkinnöissä se löytyy INCI-nimellä ”Methylisothiazolinone”. Kosmetiikan säilöntäaineena voidaan käyttää myös metyylikloori-isotiatsolinonin ja metyyli-isotiatsolinonin seosta. Tämän tunnistaa ainesosaluettelosta INCI-nimellä ”Methylchloroisothiazolinone and Methylisothiazolinone”.  (Tukes, Kemikaalisanastoa).
Monet maalit sisältävät MI:tä. Maalatessa on syytä välttää ihokontaktia maalin kanssa ja käyttää suojakäsineitä, oli tuotteessa MI:tä tai ei.


MI on erityisen hankala säilöntäainee. Jäämmekin odottamaan viranomaisten päätöksiä ja yritysten toimia kuluttajaturvallisuuden lisäämiseksi.
 
Lisää aiheesta

lauantai 21. toukokuuta 2016

Vau mikä ope!

Kun esillä on valinnaisuuden lisääminen kouluissa, on ajankohtaista tuoda esiin opettajat. Marianne Juntunen opettaa kemiaa siten, että oppilaat joutuvat pohtimaan asioita perusteellisesti, eikä aina tietoa ole opettajallakaan. Sitä pitää tehtävissä etsiä. Konkreettiset esimerkit avaavat paremmin, mitä on arjen kemia, kiertotalous ja kestävä kehitys.



Kuka olet ja mitä teet? 

Marianne Juntunen, kemian ope, kansalaisaktiivi Pyhätunturista. 

Olet väitellyt filosofian tohtoriksi aiheesta "Holistic and Inquiry-Based Education for Sustainable Development in Chemistry". Mitä se tarkoittaa? 

Väittelin viime kesänä siitä, millaista on kestävä kehitys kemian opetuksessa. Lyhyesti sanottu se on oppilaiden omia tutkimuksia ja holistista, poikkitieteellistä näkökulmaa opetukseen. 

Olin kuuntelemassa väitöstilaisuuttasi. Ensimmäinen kerta, kun sellaisessa tilaisuudessa tuli tippa silmään. Sanoit niin hienosti lapsista ja miten heistä tulee vanhempiensa opettajia näissä asioissa. Mitä tarkoitit tällä? 

Lapsissa ja nuorissa on kliseisesti kaikki mahdollisuudet, tulevaisuus. He eivät ole kyynisiä, vaan heitä kiinnostaa hyvä tulevaisuus. Oppiessaan uutta he myös vaikuttavat vanhempiinsa. Kuinka moni vanhempi edes tuntee esimerkiksi valtamerien happamoitumisilmiötä tai ilmastonmuutoksen laajoja ulottuvuuksia?

Olet erilainen ope, mutta miten? 

Olen erilainen ope eniten ehkä siksi, että olen aktivisti maaseudulla pienellä paikkakunnalla. Kaikissa opettajissa on omat vahvat puolensa. Minä pyrin innostamaan oppimaan antamalla nuorille vastuuta ja uskomalla heihin. Perustelen heille usein, miksi joku asia on arjessa tärkeä tietää. Vastaavasti jostain toisesta aiheesta saatan sanoa, että tämä on nippelitietoa syvemmin kiinnostuneille tai vaan aivoja kehittämään... Näytän opettajana ja aikuisena aidosti tunteeni. Haluan tosiaan olla esimerkki. Eettisten valintojen pohtiminen on arkista hauskaa ja kehittävää. Heikompien puolustaminen antaa paljon iloa. Oppilaat taas opettavat minulle läsnäoloa ja peiliin katsomista. Palaute on välitöntä.


Elät niin kuin opetat. Mitkä ovat periaatteesi kuluttamisen ja kestävän kehityksen suhteen? 

Yritän elää kuin opetan, mutta teen myös kompromisseja. Tehotuotettua lihaa en ole syönyt 20 vuoteen, mutta muuten tilanne elää. Mittakaavallisesti on tärkeä pyrkiä isossa kuvassa vähentämään kaikkea kulutusta ja eläinten käyttöä, mutta ihan aina en täydellisyyteen pysty. Olen semmoinen 90% vegaani, joka ei ole 2 vuoteen lentänyt. 

Milloin ja mitä olet viimeksi ostanut aivan uutena? 

Pyrin ostamaan kaiken mahdollisen käytettynä, mutta tällä viikolla ostin Suomessa tehdyn, suomalaisen muotoilijan Eko-Tex-merkityn Mukava-hupparitakin. Se on luomupuuvillaa, jonka voi pestä 60 asteessa. Jos uusi vaate ei kestä yli 10 vuotta, olen pettynyt.


Lapissa vaatteet eivät ole tärkeitä. Se on mukavaa. Ihminen itsessään on tärkeä ja tuttu. Kukaan ei koreile, mutta joskus toivoisin hiukan enemmän semmoista pirteää positiivisuutta kylällemme. Tunnelma on viehättävän Kaurismäkeläinen. 😉
 

Asut Lapissa. Missä tarkalleen ottaen ja miksi päätit muuttaa sinne? 

Muutin Pyhätunturiin miehen perässä. Olen asunut täällä nyt 5 vuotta. Tänne ollaan juurruttu. 


 Miten elämäntyyli lapissa eroaa verrattuna pääkaupunkiseutuun? 

Vuodenajat ja luonto ovat upeita. En tarvitse kelloa tai kalenteria juurikaan. Enkä materiaa. Olen ihmisenä rauhoittunut valtavasti, koska on aikaa ajatella ja olla paljon yksin eläinten kanssa luonnossa. Minulla on eläkkeellä oleva suomenhevonen. Sen kanssa retkeily on parasta. Jokainen vuodenaika sykähdyttää.
Taas on monia työpaikkoja Pelkosenniemellä auki. Tänne mahtuu ja sinut huomataan. Pyhätunturissa on virkeä nuorten perheiden ja luontoliikkujien yhteisö. Super kivaa porukkaa!

Kirjoitat omaa blogia, kerrotko siitä 

Kirjoitan blogia tutkiihutkiitunturissa. Se on aktivisti-luonnontieteilijän blogi. Juttuja laidasta laitaan kai. Kurkkaa 😊.
 

 Mitä blogeja seuraat ja suosittelet muillekin?

Oman blogin lisäksi luen  ChohochiliäMuukalainenkotona, Kemikaalikimaraa ja muutamia eläinkouluttajien blogeja.

Mariannen väitöskirjasta on populaariversio kaikenikäisten oppilaiden kemianopettajille:

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails