sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Norjalainen viljelty lohi - talous terveyden edelle



Norjalaisessa kasvatetussa lohessa voi nykyisin olla paljon enemmän torjunta-aineita kuin aikaisemmin. EU:ssa on nimittäin hyväksytty viime vuoden puolela direktiivi, jonka mukaan kalanrehu saa sisältää kymmenkertaisen määrän endosulfaani-nimistä torjunta-ainetta aikaisempaan verrattuna. Uusi raja-arvo 0,05 mg/kg, kun vanha oli 0,005 mg/kg rehua.

Endosulfaania käytetään hyönteisten ja tuhoeläinten torjuntaan. Endosulfaani on kielletty koko Euroopan alueella, Norjassa kielto tuli voimaan 1996.
"Koska endosulfaanin on havaittu olevan eliöille niin akuutisti kuin kroonisesti myrkyllinen, potentiaalisesti biokertyvä sekä hormonitoimintaa häiritsevä, ovat useat maat kieltäneet sen käytön viime vuosina kokonaan. Kaikkiaan 60 maata on jo luopunut sen käytöstä tai on vähitellen luopumassa siitä. Joissain maissa käyttö on yhä sallittua tietyissä erityiskohteissa, sillä eräisiin tuhoeläimiin on vaikeata löytää korvaavaa torjunta-ainetta."


Kuinka ollakaan Norja, jossa kalanviljely on iso bisnes, on lobannut kyseistä direktiiviä voimakkaasti. Motiivi on selvä, endosulfaanin raja-arvolla on suuri taloudellinen merkitys. Kalanrehua tuodaan Norjaan latinalaisesta amerikasta, jossa endosulfaanin käyttö on EU:sta poiketen sallittua:
”Gränsvärdet för innehållet av Endosulfan i laxfoder är av stor ekonomisk betydelse för fiskodlingen, såväl på kort som på längre sikt.”
Näin taloudellinen hyöty menee terveyden edelle. Melkoisen hämmästyttävää, etenkin kun ruotsalaisen artikkelin mukaan ympäristömyrkkyjen poisto rehusta maksaa noin 50 äyriä (6 senttiä) lohikiloa kohden.

Norjan viranomaisten (NIFES, Norvegian Food and Safety Authority) mukaan viljelty lohi sisältää vain vähän haitallisia ympäristömyrkkyjä. Syömällä 300 g lohta, jossa on suurin mitattu määrä 0.00636 mg/kg endosulfaania, saavutetaan  noin 0.5% hyväksyttävästä päivittäisestä saannista (ADI) 70 kg painavalla ihmisellä. Viranomaisnäkemyksen mukaa viljelty lohi on erittäin pieni endosulfaanin lähde.

Bergenin yliopiston tutkijan Jérôme Ruzzinin mukaan ympäristömyrkkyjen määrä viljellyssä lohessa on niin korkea, että erityisesti raskaana olevien ja pienten lasten tulee syödä viljeltyä lohta niin vähän kuin mahdollista. Mutta myös muiden pitää kiinnittää asiaan huomiota.

Ihmetyttää kovasti, miksi Norja riskeraa lohen maineen laatutuotteena.
Tai no, se mainehan meni jo.
Lue myös
PS. Vielä ehdit vastaamaan kemikaalikimarakisaan, joka päättyy 14.4. 

sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Kemikaalikimarakisa - vastaa ja voita

Teos järkkäsi Facebook-sivuilleen Kemikalikimarakisan. Käypä vastaamassa kyselyyn. Palkintoina arvotaan viisi kirjapakettia.



lauantai 15. maaliskuuta 2014

Aurinkoinen odottaja


Pyysin Varpu Tavia laatimaan Kemikaalikimara lapsiperheille -kirjaan pari "foolihapposmoothieta", joissa on käytetty kasvikunnan tuotteita, joissa on erityisen paljon  odottavan äidin tarvitsemia ravinteita.
Folaattia aurinkoiselle odottajalle!

AURINKOINEN ODOTTAJA

( 2 isoa annosta)
2 appelsinia
1 pieni banaani
1 keltainen paprika
1 porkkana
1 kuivattu viikuna
1 kuivattu aprikoosi
1 rkl tyrnimehua tai kuivattua tyrnijauhetta
2 rkl auringonkukansiemeniä
1 rkl tahinia/seesaminsiemeniä
1 tl oluthiivajauhetta
1 ½ dl vettä/maitoa/ vuohenmaitoa/maustamatonta jogurttia tms.
Pese kasvikset ja hedelmät huolellisesti. Käytä mahdollisimman paljon luomutuotteita. Helppo nyrkkisääntö on: vihreitten kanssa keltaisia ja punaisten kanssa keltaisia ja oransseja. Näin smoothieista tulee kauniita ja hyvänmakuisia.
Sekoita ainekset tehosekoittimessa pehmeäksi pirtelöksi. Smoothie säilyy jääkaapissa muutaman tunnin, joten voit aamulla tehdä isomman annoksen, ja nauttia juomaa pari kolme kertaa päivän mittaan aterian täydennyksenä ja iltapalana.
Lähde: Varpu Tavi
Inkivääriravintolisiä ei raskaana oleville suositella, mausteena voi kyllä hyvin käyttää tässä ja muissa smoothieissa.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails