Kemikaalikimara

lauantai 1. elokuuta 2015

Alkoholipoliittinen kissa pöydälle

Kirjoitin heinäkuussa Iltalehden blogiini siitä, miten kontrollin lisäys Pori Jazzeilla on lisännyt yleisön alkoholinkulutusta. Kirjoitusta on jaettu Facebookissa yli 1700 kertaa ja tulleet kommentit antavat aihetta jatkaa keskustelua. On todellakin mietinnän paikka, jos alkoholivalvonnan käytännöt toimivat tarkoitustaan vastaan. Tämä pätee kaikkiin tilaisuuksiin, ei vain Pori Jazzeihin.

Näytetään InstagramCapture_4ed41a97-85e9-49c8-98e5-0039d97acbbf.jpg

Kuvassa Robert Plant, ei ihan perinteistä jatsia. :)

Pori Jazzeilla on ollut parina viime vuonna tiukentunut valvonta koskien alkoholin anniskelua.. Entinen piknik-käytäntö on poissa. Ruokaeväitä alueelle saa tuoda, juomaeväitä ei.  Lisäksi alueella on erikseen anniskelualueet, joihin ei saa viedä mitään nestemäistä eikä anniskelualueelta pois alkoholijuomia. Pori Jazzeilla on aina pariin viime vuoteen asti tulkittu valvontamääräyksiä kevyemmin kuin muissa tapahtumissa, mutta nyt käytäntö on alkoholilain mukaista ja yhteneväinen muiden tapahtumien kanssa.  Lopputulos on silminnähden havaittavissa - väki on enemmän juovuksissa kuin ennen. Tätä tuskin haluttiin?

Pori Jazz osoittaa, että tiukalla kontrollilla ei vähennetä vaan lisätään alkoholin kulutusta. Satakunnan kansa -lehden haastattelun mukaan Pori Jazzin toimitusjohtaja Juha Miikkulainen ja Kirjurinluodon ravintolapalveluista vastaava Nina Hartikainen eivät nähneet erityisen paljon liian humalaista sakkia.
"Toki humalaisia aina mahtuu festivaaleille, mutta minusta viime vuonna juopuneita oli enemmän", Miikkulainen muistelee.  
Niinpä, viime vuonna huonoon kuntoon itsensä juoneiden määrä oli silmiinpistävä. Sellaista en ollut koskaan ennen tapahtumassa nähnyt. Tapahtuman järjestäjän ja etenkin ravintolapalveluiden edustajan on tietysti kiusallista sanoa, että järjestelyt ontuvat paitsi yleisön viihtyvyyden myös perimmäisen tarkoituksen osalta. Järjestäjät toki tekevät, kuten Valvira on ohjeistanut.

Tarkistusrumba

Kaikilta festivaalialueelle tulijoilta tarkistetaan, ettei omia alkoholijuomia ole mukana. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan festivaalialueen sisällä olevien anniskelualueiden porteilla tarkistetaan vielä joka kerran karsinaan menneessä uudelleen, ettei niitä omia juomia edelleenkään ole tarkoittaen, että vesipullotkin on tyhjennettävä. On kuin olisi jatkuvassa lentoaseman turvatarkastuksessa. Nina Hartikainen selittää käytäntöä näin:
"Meidän on pystyttävä todistamaan, ettei omassa pullossa ole alkoholia. Ravintoloitsijalla on vastuu siitä, ettei omia juomia tuoda anniskelualueelle. Pyrimme ensi vuonna kehittämään yhteistyössä alkoholiviranomaisen kanssa tähän asiakasystävällisempää vaihtoehtoa." 
Insinöörin ajatus ei taivu tähän logiikkaan. Mistä sitä alkoholijuomaa oikein ilmestyy, jos kerran sisääntullessa kaikki on tarkistettu ja anniskelualueiltakaaan ei saa viedä juomia pois? Sanan asiakasystävällisyys voi tässä yhteydessä poistaa. Ei ihmisiä muulloinkaan tarkisteta ravintolaan mennessä.

Korkittomat viinipullot 

Korkki kiinni - eikö siinä ole olennainen elementti alkoholin kulutuksen vähentämisessä? Se vaan ei onnistu, sillä asiakas ei saa korkkia mukaansa. Anniskelualueelta ei saa viedä alkoholia pois. Korkittomilla pulloilla pyritään valvomaan tätä tehokkaammin. Kun pulloa ei saa kiinni, niin se tyhjenee satavarmasti nopeammin. Tulee ihan mieleen itänaapurin repäisykorkilla varustetut vodkapullot. Anniskelualueella viiniä myydään pulloittain ja pienten oluttölkkien rinnalla litran oluttölkkejä. Piknik-aikaan viinipullon saattoi sulkea ja siirtyä toiseen katsomoon. Nyt pullot, tölkit ja lasit on kumottava anniskelualueella, mutta kukapa sitä juomaa maahankaan kaataisi. Känni on taattu. Entä jos sittenkin annettaisiin ihmisille vapaus päättää, missä ja milloin sen juomansa nauttii loppuun? Jos sittenkin olisi mahdollista laittaa se korkki kiinni ja juoda loppu myöhemmin vaikka seuraavan konsertin aikana tai sen jälkeen?

Näytetään InstagramCapture_48e10e75-8fa1-4545-b4be-8a4a2ba7a76c.jpg
Buena Vista Social Clubin valloittava 84-vuotias Omara Portuondo

Festivaali-ilmiö

Iltalehden blogissa nimimerkki peke kiteytti festivaali-ilmiön:
Ei vaadi kovin suurta järkeilyä, että karsinointi lisää alkoholinkulutusta ja monet meistä ovat havainneet tämän jo aikoja sitten. Useimmilla suomalaisilla ei ole pakonomaista tarvetta kiskoa kaksin käsin pohjia ja kiireisiä väliaikaoluita ollessaan ulkomailla jalkapallomatseissa tai festareilla. Suomalaisissa tapahtumissa tällainen tarve jostain syystä syntyy. Johtuu varmaankin meidän erinomaisen huonosta viinapäästämme tai erinomaisen keskiverrosta eurooppalaisesta alkoholinkulutuksestamme. Tai sitten typerästä alkoholilainsäädännöstä. Mene ja tiedä.
Raittiusliikkeen ehdoton joko-tai -propaganda varmasti vaikuttaa asiaan. Oluet ja viinit = viinaa ja lasten seurassa ei saa nauttia alkoholia, ei ainakaan niin että olisi hauskaa. Parempi opettaa lapsille, että alkoholijuomien kanssa ei viihdytä vaan aikuiset jonottavat karsinaan kittaamaan tuoppeja tai pulloittain viiniä mahdollisimman nopeasti kurkusta alas ja örisevät loppuillan virtsat housuissa. Näin lapsi oppii, että oluet ja viini (eli viina) on pahasta. Ja näin raittiusliike saa taas yhden Turmiolan Tommi -tarinan kerrottavakseen.
Jostain syystä ulkomailla lapset voivat olla ihan normaalisti mukana terasseilla, olivatpa sitten 1, 12 tai 17 -vuotiaita eikä kenellekään tulekaan mieleenkään arpoa sitä, voiko vanhemmille anniskella tuopillisen tai, kauhistus, kaksi tuopillista olutta. Kaivattaisiin normaalia keskustelua alkoholista nautintoaineena, ilman iänikuista alkoholisti-aspektia.
 Toinen kommentti Kemikaalikimaran Facebook-sivulta:
"Vertailun vuoksi kokemus ulkoilmakonsertista Tanskassa. Väkeä oli vauvoista vanhuksiin, juotavat ja ruuat sai ostaa alueen myyntikojuista ja viedä sinne missä perhe oli tai tuoda koko perheen pöytään. Rentoa ja ystävällistä. Ainoat näkemäni humalaiset olivat nuoria aikuisia."
 Varpu Tavi vertasi Keski-Eurooppalaisia tapahtumia Pori Jazzeihin:
Varpu kysyy:
"Omien havaintojeni mukaan Suomessa on kasvanut sukupolvi, joka OSAA käyttää alkoholia. Vanhemmistakin iso osa osaa sen taidon. Pitääkö suomalaisen alkoholikulttuurin kärsiä känniääliöiden vähemmistön vuoksi? Eikö olisi kaikin tavoin viisampaa ja taloudellisempaa kohdistaa se valvonta niihin ääliöihin?"
Laki kaikille sama

Alkoholilain tarkoitus on ohjata kulutusta ja siten ehkäistä alkoholipitoisista aineista aiheutuvia yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Tarkoitus hyvä, mutta toteutus surkea.

Pori Jazz ei tarvitse erityiskohtelua. Lain on oltava kaikille sama. Porin Jazzien kokemusten perusteella looginen kysymys kuulukin, miten paljon karsinointi ja valvonta ovat lisänneet kulutusta muissa tapahtumissa?

Lisää aiheesta

    sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

    Hampaattomat viranomaiset ja hiusvärimainonta

    Päätin jokin aika sitten, että en kirjoita vähään aikaan hiusväreistä. Mutta minkäs teet, kun aina tulee vastaan tapauksia, joista on pakko kirjoittaa. Nyt tosin alkaa olla jo yhteenvedon aika, mitä on tapahtunut. Tai pikemminkin, mitä ei ole tapahtunut. Katse kääntyy viranomaisiin.

    Mieheni bongasi Mediaplanet-julkaisusta hiusväriartikkelin ja jätti näkyvilleni keittiön pöydälle. Tällä kertaa palataan vanhaan tuttuun, joka on ollut esillä jo vuonna 2012.

     
    Mediaplanetin printtiversiossa artikkeliluonteisen tekstin "Hiusten kotivärjäys kesää varten" alla on NATURIGIN -hiusvärin mainos oheisilla väittämillä.
    "NATURIGIN
    Organic Beauty
    Kokeile nyt hiusväriä, joka on suunniteltu suomalaisille hiuksille.
    NATURIGIN on Pohjoismaissa kehitetty luonnonöljypohjainen kestoväri sinulle, joka haluat hellävaraisemman vaihtoehdon hennoille hiuksillesi. Laaja valikoima luonnollisia, suomalaisille hiuksille sopivia sävyjä.
    - ammoniakiton
    - parabeeniton 
    - täydellinen harmaanpeittävyys
    - miellyttävän tuoksuinen"
    "Organic" tarkoittaa luonnonmukaisesta tai luomua. Sitä NATURIGIN ei suinkaan ole, vaan on aivan tavallinen synteettinen hiusväri, joka sisältää resorsonolia ja fenyleenidiamiinia (PPD), jotka ovat pahempia aineita kuin parabeenit. Ammoniakin tilalla on etyyliamiinia, joka on herkistävämpää kuin ammoniakki.


    Nettiversiossa on video, jonka alussa todetaan:
    "With natural based hair colour hair colouring is easy. "
     "NATURIGIN luonnollisiin ainesosiin pohjautuvalla kestovärillä hiustenvärjäys on helppoa." Tämän jälkeen videolla opastetaan miten värjäys tehdään. Kädet suojataan hanskoilla, jotka ovat lähinnä muovipussit, jotka eivät suojaa riittävästi hiusvärien haitallisilta aineilta. Videon loppuun tulee teksti: "NATURIGIN : Less chemicals - better results." Huomaa kolme "vihermerkkiä", A-kirjaimen lehti ja tuotteen nimi NATURIGIN (natur, nature, luonto...). Mielikuvamarkkinointia puhtaimmillaan.


    En ollut uskoa silmiäni. Transmeri sai nimittäin Kuluttajavirastolta vuonna 2012  huomautuksen NATURIGIN-mainonnastaan. Lainaus Kuluttajavirastolta saamastani kirjeestä:
    "Harhaanjohtava mainonta
    Ilmoititte Kuluttajavirastolle siitä, että Oy Transmeri Ab:n mainoksessa oli harhaanjohtava markkinointiväite tai se muuten antaa harhaanjohtavan vaikutelman. Kiitos ilmoituksestanne. Kuluttajien ilmoitukset ovat tärkeitä kuluttaja-asiamiehen valvontatyössä.
    Olemme lähettäneet asiasta kirjeen yritykselle. Muistutimme yritystä siitä, että markkinoinnissa ei saa kuluttajansuojalain mukaan antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja. Huomautimme myös, että yrityksen on markkinointia suunniteltaessa syytä miettiä mm. seuraavia asioita:
    • Onko markkinointiin liitetty väite, joka ei ole totta?
    • Pitääkö markkinointiväite kokonaisuudessaan paikkansa?
    • Voiko väitteen tueksi esittää faktaa tai tutkimusta?
    • Miten houkutin on syytä esittää, ettei väärinymmärryksiä tapahdu?
    • Mikä on markkinointikehumisen ja faktan ero?
    Lisäksi kehotimme yritystä tutustumaan Kuluttajaviraston verkkosivuilla olevaan lainsäädäntöön ja muuhun aineistoon."

    Transmeri lisäsi tuolloin nettisivuilleen tekstin, jossa kerrotaan tuotteesta niin kuin asia on, tuotteen sisältämistä superherkistäjistä ja allergiariskistä, mutta mediassa meno jatkuu villinä. Transmeri viittaa kintaalla viranomaisten ohjeille.  NATURIGIN oli vuonna 2012 viherpesty tuote ja on sitä yhä. Jättäkää kauppaan.

    Viranomaisten keinot tehottomia

    Viranomaisten ensisijainen toimintatapa on neuvonta, mikä on tehotonta, kuten tapaus NATURIGIN osoittaa. Kyse ei ole siitä, etteikö yritykset tietäisi asioista - ne eivät vaan välitä. Firmat tietävät myös sen, ettei sanktioita tule.

    Laadimme Johanna Ahlbergin kanssa kanssa mittavan paketin hiusvärien harhaanjohtavasta mainonnasta, jonka jätimme tammikuussa 2014 viranomaisille. Koska Kilpailu- ja kuluttajavirasto kertoi, ettei heillä ole kemikaaliosaamista, olin kirjoittanut mukaan kymmensivuisen johdantotekstin, jossa kerroin lähdeviitteiden kera aineista sekä tiedokomitean kannaotot eri aineiden haitallisuudesta sekä erillisinä liitteinä tiedot noin 30 tuotteelle.  Asia siirtyi KKV:ltä Tukesille. Kysyin Tukesilta syksyllä, missä vaiheessa ilmoituksemme käsittely on, jolloin minulle kerrottiin, että asiasta on julkaistu tiedote ja yrityksille lähetetty kirje. Olihan minä kyseisen tiedotteen nähnyt, mutta en osannut yhdistää, että se liittyy ilmoitukseemme. Enkä ollut ainoa, jolle näin kävi. Onko tällöin vikaa järjenjuoksussani vaiko viranomaisten tavassa tiedottaa asioista? Entä miten hyvin asia aukeaa muille kuluttajille? Kenelle tiedote ylipäänsä oli suunnattu, yrityksille vai kuluttajille ja mitä sillä yritettiin saada aikaan? Yrityksethän saivat erilliset varsin pitkät kirjeet.

    Kuluttajaviestinnässä asia pitää esittää selkeästi ja kohdentaen. Jo tiedotteen otsikko on lattea itsestäänselvyys: "Kosmetiikan mainonta ei saa olla harhaanjohtavaa". Ihanko totta? Saako joku muu mainonta sitten olla? Parempia otsikoita olisivat olleet esimerkiksi: "Älä usko harhaanjohtavia kosmetiikkaväitteitä" tai "Syynäämme kosmetiikkaväitteitä - tee sinä samoin".  Mitään hupinovelleja viranomaisten ei tarvitse alkaa kirjoitella, mutta kannattaisko ottaa mallia esimerkiksi Helsingin Rakennusviraston tiedottamisesta, joka on selkeää, ytimekästä ja vielä hauskaakin. Eipä ainakaan minulle ole tullut vastaan asetusta, jossa käskettäisiin viranomaisten kirjoittaa tylsästi. 

    Kilpailu- ja kuluttajavirasto julkaisee sivuillaan ratkaisujaan. Miksi Tukes ei kerro samoin? Kyse on julkisesta toiminnasta ja kemikaalivalvonnan puolella asiat liittyvät ihmisen terveyteen sekä ympäristöön. Hiusväri-ilmoituksestamme jättämisestä on kulunut aikaa yli 1½ vuotta, eikä asiasta ole tullut julkisuuteen edellä mainitun tiedotteen lisäksi mitään. Sehän tietysti sopii yrityksille mainiosti. Keskustelu hiljenee ja entinen meno voi jatkua. Yle MOT sentään ymmärsi asian laajuden ja vakavuuden teki aiheesta ansiokkaan ohjelman, joka on edelleen katsottavissa netissä.  Tukesin Kukkahattutäti on värvätty neuvomaan nuoria.

    Mainonnasta käydään keskustelua myös EU-tasolla. Komissio arvioi ensi vuonna "väittämäasetusten" soveltamista ja miten kosmetiikkaa koskevissa väittämissä noudatetaan yhteisiä kriteereitä Euroopan laajuisesti. Olen työssäni ympäristöasiantuntijana ollut muutamaan otteeseen mukana EU-tapahtumissa, muissa kuin kemikaaleihin liittyvissä. Se sanahelinän määrä ja konkretian puute ahdistaa. Toivon sydämestäni, että tässä kuluttajakemikaaliasiassa todella alkaisi tapahtuisi jotain. 

    Harhaanjohtavasta mainonnasta sanottua

    Olen vuosien mittaan kuullut monenlaisia lausahduksia asiaan liittyen. Tässä muutama mieleenpainunut. Ei välttämättä sanatarkasti, mutta asiasisältö oikein:
    "Meidän on vaikea ottaa näihin kantaa, koska meillä asioiden käsittelijät ovat koulutukseltaan juristeja, eikä meillä olen kemian tietämystä."
    Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV
    Viranomaiset jättävät puuttumatta asioihin, koska heiltä puuttuu asiantuntemus? Miksi sitä ei hankita?
    "Koska meillä ei ole näissä asioissa riittävää asiantuntemusta, olemme tarvittaessa kääntyneet Teknokemian Yhdistyksen puoleen."
    Kilpailu ja kuluttajavirasto KKV
    Tämä nyt on suunnilleen sama kuin jos kysyisi autoilijoiden etujärjestöltä, kannattaako autoilulle laittaa rajoituksia. Nykysin kemikaaleihin markkinointiin liittyvät asiat on onneksi siirretty Tukesille, josta löyty asiantuntemusta kemikaaleja koskevissa asioissa.
     "Asia koskee kuluttajamarkkinointia ja kuuluu Kuluttajavirastolle. Oletko ottanut yhteyttä sinne?"
    Tukes
    "Kampaajille suunnattu mainonta eli B2B mainonta ei kuulu meille. Oletko ottanut yhteyttä Tukesiin."
    Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV
    KKV ja Tukes pompottelivat asioita toistensa välillä. Ilmeisesti kattava ilmoituksemme harhaanjohtavasta mainonnasta sai heidät istumaan saman pöydään ääreen ja vastuu siirtyi Tukesiin. Helmikuussa 2015 eli yli vuosi ilmoituksen jättämisen jälkeen valvontatapausten käsittely oli kesken, eikä senkään jälkeen ole ainakaan julkisuudessa ollut aiheesta. Enää en ole kysynyt.
    "Miksi sinä niin kovasti pidät näistä asioista meteliä? Ainahan kauneudenhoidossa käytetään ylisanoja ja tuotteita kehutaan. "
    L'Oréal Finland Oy:n toimitusjohtaja Pekka Huttunen
    Pidän meteliä, koska kyse on kuluttajien terveydestä sekä kampaajien työturvallisuudesta. Ripsiväri ja hiusväri ovat riskeiltään aivan eri mittakaavan asioita. 

    Entä jos kyseessä olisi elintarvikkeet?

    Siirrän mielikuvitusleikkinä hiusvärimarkkinoinnissa käytössä olevat keinot elintarvikkeisiin.

    Kuvitteellinen mainos välipalapatukasta
    Snäkkis - LUOMUterveyttä ja hyvinvointia
    Luomulaatuinen Snäkkis - vain luonnon omia aineita. Sisältää ylellisesi ruusun terälehtiä, ravitsevaa avokadoöljyä ja kanervahunajaa. Ei sisällä cashewpähkinää eikä manteleita. 
    Optimaalista hyvinvointia. Sopii myös allergisille.
    Kuvitteellinen tuotepakkauksen ainesosaluettelo:
    Snäkkis
    Sisältää vehnää, maissia, kovettua kasvirasvaa, maissisiirappia, saksanpähkinää, hunajaa (luomu), avokadoöljyä (0,1 %), E-951, E-129, E-104, ruusun terälehtiä
    Voi aiheuttaa vakavan allergisen reaktion. Sisältää fenyylialaniinin lähteen, E-129, E-104: voi vaikuttaa haitallisesti lasten aktiivisuustasoon ja heikentää tarkkaavaisuutta.
    Kuluttaja on velvollinen lukemaan Snäkkiksen tuoteseloste. Jos mainonnan innoittamana ostaa Snäkkiksen, ei lue pakkausen tekstiä ja saa saksanpähkinästä allergisen reaktion, niin oma vika. Jos baarinpitäjä tarjoaa Snäkkistä asiakkailleen kertoen, että se sopii allergiselle, niin vika on baarinpitäjän - ei mainostajan, koska pakkauksessa tieto on oikein. Esimerkki ei ole kaukaa haettu. Wellan kun on mainostanut Cellophanes-väriä sloganilla: "Sitä voi vaikka syödä" (klassikkoainesta mainonnassa)  ja Koleston Perfect Innosenseä allergiselle sopivana, vaikka se ei sitä ole. Olivia lehti meni vipuun, toivottavasti eivät kuluttajat. Tällaisilla periaatteella toimitaan hiusvärimainonnassa. Elintarvikkeiden kohdalla ei tulisi kuuloonkaan.

    Viranomaiset tekevät mitä resursseillaan voivat. Työtä on paljon ja määrärahoja tiedottamiseen niukasti. Juuri siksi tiedottamisen tulee olla terävää ja kohdentavaa - niin kuluttajille kuin yrityksille. Viesti kosmetiikkayrityksille on, että viranomiset tosiaan syynäävät niitä mainosväitteitä ja että mikä tahansa ei vetele.

    Lisää aiheesta

    LinkWithin

    Related Posts with Thumbnails