Vieraskirjaan ilmestyi jokin aika sitten kysymys:
Näillä ohjeilla vedenkeittimen hankitaan, joskin teräksisenkin keittimen kanssa puuhaaminen voi olla murhaa - ainakin alla olevan kuvan mukaan.
Lue myös
Olen pohdiskellut, että voiko muovisesta vedenkeittimestä liueta veteen haitallisia aineita. Kannattaisiko muovinen keitin korvata esim. teräksisellä?
Vedenkeittimestä voi irrota aineita, kuumaan veteen helpommin kuin kylmään. Muistatte myös varmaan tapauksen joulun 2009 alta, kun pikkujoulujuhlan jälkeen 15 vanhainkodin asukkaalle tuli terveyskeskuskäynti. Vanhukset saivat kuparimyrkytyksen glögistä, joka oli lämmitetty vedenkeittimessä.
Kysäisin vedenkeittimistä Tullilaboratoriosta, jossa testataan muun muassa maahantuotavia elintarvikkeita ja kulutustavaroita. Onko keittimissä eroja ja onko niitä hylätty testeissä? Vedenkeittimiä on markkinoilla useamman tyyppisiä: muovisia tai metallisia, joissa kuumennusvastus on näkyvissä tai ei ole näkyvissä. Tullilaboratorion Leena Partasen näkemuksen mukaan nykyiset keittimet, jotka pääsääntöisesti ovat sisältä metallia ja kuumennusvastus on sisäpohjan alla piilossa, ovat parhaita sekä mahdollisesti irtoavien ei-toivottujen aineiden suhteen että käytön suhteen. Tullilaboratorion tutkimuksissa nämä sisältä terästä olevat keittimet ovat kaikki läpäisseet testit. Huonoinpana vaihtoehtona voidaan pitää muovista, "halpisversiota", jossa kuumennusvastus on keittimen sisällä näkyvissä. Muovista voi irrota aineita kuumaan veteen, samoin myös kuumennusvastuksesta. Vastus on usein niklattua kuparia. Siihen kertyy helposti kalkkia, ja kun sitä puhdistetaan, siitä irtoaa nikkeliä ja kuparia. Sama tapahtuu, jos keittimessä keitetään jotain hapanta, kuten todennäköisesti kävi vanhustenkerhon pikkujouluglögiä lämmitettäessä. Jotta lämmityskierukasta ei pääsisi irtoamaan mitään - ja muutenkin hygieniasyistä - kierukan ei pitäisi olla keitettävän veden kanssa kosketuksissa.
Näillä ohjeilla vedenkeittimen hankitaan, joskin teräksisenkin keittimen kanssa puuhaaminen voi olla murhaa - ainakin alla olevan kuvan mukaan.
Lue myös
13 kommenttia :
Jos luetaan ne KÄYTTÖOHJEET eikä nakata suoraan olan yli hankeen, sieltä todennäköisesti löytyy ukaasi, että keitintä ei saa käyttää muun nesteen kuin veden lämmittämiseen (jos siis keitin on sellainen ettei saa). Ainakin mun keittimen käyttöohjeissa selvästi on näin (Braun).
Voi itku, oma vedenkeitin ostettu vasta vuosi sitten ja on juurikin tälläinen muovinen sisältä. Eikä luonto anna periksi hankkia uutta jos vanha on vielä toimiva...
Kakkoskommentaattorille sanoisin, että onhan ruokaakin lämmitetty muovikipoissa mikrossa parikymmentä vuotta. Että muovisaneeraus, jos sellaiseen ryhtyy, voi olla aika suuri.
Itse olisin huolissani vasta, jos vedenkeittimen vastus on näkyvissä (eikä teräskuoren alla).
Kakkoskommentaattorille sanoisin, että onhan ruokaakin lämmitetty muovikipoissa mikrossa parikymmentä vuotta. Että muovisaneeraus, jos sellaiseen ryhtyy, voi olla aika suuri.
Itse olisin huolissani vasta, jos vedenkeittimen vastus on näkyvissä (eikä teräskuoren alla).
Mihin perustuu lämmönsiirto keittimessä, jossa vastus on piilossa? Ihmettelee
Helinä
Kiitoksia kiinnostavasta ja avartavasta postauksesta. Eipä ole aiemmin tullut pohdittua vedenkeitinten eroja tästä näkökulmasta.
Itselläni on pari tällaista muovista vedenkeitintä, jossa vastukset ovat näkyvillä (toinen on työhuoneella, kun sain toisen siskolta "hoitoon"). Joskus vanhemmassa ja halvemmassa vedenkeittimessä on ollut sitä ongelmaa, että vesi maistuu keittämisen jälkeen metalliselta. Ainoaksi syyksi olen keksinyt sen, että olen keittänyt liian pientä vesimäärää. Ehkä syynä voisi olla myös keittimen laatu?
Ihan periaatteesta minäkään en haluaisi uutta keitintä ostaa ennen kuin vanha on toimintakelvoton, mutta toisaalta terveyshaittojakaan ei olisi mukava saada. Vedenkeitintä kun tulee käytettyä päivittäin.
Ihme juttu! Tänään ekan kerran katsoin vedenkeitintämme, jonka saimme ehkä 10 vuotta sitten ja mietin, liukeneekohan siitä jotain kiehuvaan veteen. Se on juuri muovia sisältä ja vastus näkyvissä.
Ja nyt täällä siis oli kirjoitus samasta aiheesta kun satuin katsomaan. :)
Keittimen nappi jäi joskus pohjaan ja keitin jatkoi kuumennusta, vaikka vesi kiehui. Sen jälkeen olen harkinnut uuden ostamista, ihan turvallisuussyistä. Ehkä nyt saankin aikaiseksi!
Piti oikein käydä liikkeessä syynäämässä keittimiä. Ainakin nykysissä malleissa vastus on teräslevyn alla, oli runko sitten muovinen tai metallinen.
Veikkaan, että aikaisemmin on ollut toisenlaisiakin malleja. Vastus on voinut olla "piilossa", mutta kuitenkin kontaktissa veden kanssa.
Minusta arjen esineiden tulee olla hyvälaatuisia ja kestäviä - eikä niistä saa irrota mitään.
Helinä: Vastus voi olla suojakuoren alla. Onhan esimerkiksi keraamisissa liesissäkin metallivastus, joka lämmitää keraamista tasoa, joka lämmittää kattilaa, joka lämmittää ruokaa.
Joo, tajusin tuon, kun olin vähän aikaa miettinyt. Hämäläistä hitautta, jota ei vuodet Kymenlaaksossa ole karsineet;) Kiitos kuitenkin vastauksesta!
Minulla irtosi pari vuotta vanhan Philipsin pohjasta metallia. http://www.gigantti.fi/product/kodin-tuotteet/keittion-pienkoneet/HD4646B/philips-vedenkeitin-hd4646-20
Ehkä syy oli Vaasan huonossa vedessä tai keittimessä.
Entäs kahvinkeittimet, jos on muovinen säiliö missä vesi kuumenee ja muoviputki mitä pitkin vesi kulkee? Onko niitä tutkittu?
Heippa kaikki vedenkeittäjät!
Olin juuri, melkein lähdössä ostamaan muovista vedenkeitintä.
Mutta kiitos teidän kommenttienne, enpäs menekään halpaan.
Vaan etsin kaikessa rauhassa teräksisen keittimen,
jonka lämpövastus on piilossa. Hullumpikin ymmärtänee,
että kiehuvalla vedellä hyvin mahdollisesti liukenee
tarpeetonta kemikaalia muovista veteen.
Myrkkykuormamme on riittävä muutenkin. Vai mitä?
Nim.Vedenkeittäjä
Lähetä kommentti