Henkalla ja Maukalla on Helsingissä Aleksilla kuusi eri liikettä. Kolme niistä on merkillä H&M ja loput nimillä Monk, Weekday ja Cos. Helsingin Sanomat kertoi H&M:n myymälöistä sunnuntain 11.8.2013 numerossa. Vaateketjujen pitää profiloitua, jotta ne erottuisivat toisistaan - ja näköjään myös itsestään.
Hollister on vaatekauppa, johon pitää jonottaa. Kyse ei ole siitä, etteikö kauppaan mahtuisi. Ovella on kuitenkin nuori hyvännäköinen kaveri, joka päästää vain muutaman henkilön kerrallaan kauppaan. Näin syntyy vaikutelma, että liikkeessä olisi isompikin ryysis ja että tuotteita kannattaa jonottaa.
Uteliaisuuttani jonotin minäkin. Liikkeeseen mahtui hyvin, ei siellä mitään tungosta ollut. Valaistus on hämärä, musiikki varsin kovalla. Tarjolla oli samantyyppisiä halpisvaatteita kuin H&M:ssä, mutta kalliimalla. Ehkä pimeys tekee ostamisesta mukavampaa? Ja ilmeisesti brändäys toimii.
Entäpä sitten nämä tuotteet? Kauniin näköinen hylly, jossa esanssisen tuoksuisia vartalosuihkeita - lue hajustettua vettä muovipullossa.
Ja tästähän on hyvin lyhyt matka siihen, miksi takista tai käsilaukuista maksetaan mitä maksetaan, kunhan laukkuun on painettu jotkin maagiset kirjaimet tai kun takin vuorikangas on beigen ruudullinen.
Lue myös aiemmin samaa aihetta käsittelevät jutut:
"H&M:ssä ei voi myydä vaatteita samaan hintaan kuin Cosissa. Eihän Ikeassakaan voi myydä tuoleja samaan hintaan kuin Vepsäläisellä. Emme usko niiden olevan hintansa väärtejä. Vaikka ne olisivat laadukkaita ja eettisiä, ne olisivat silti Ikeasta."Kyse on brändäyksestä. Joillekin H&M tarkoittaa halpoja rytkyjä ja epäeettistä tuotantoa, mutta he voivat silti huoletta käydä vaateostoksilla muissa saman firman liikkeissä, kuten vaatesuunnittelija Samu-Jussi Koski artikkelissa kuvailee .
"Cosin liike on valoisa ja rauhallinen. Vaatteet ovat kauniisti henkareissa tai viikattuina. Asiakkaalla on rekkien välissä tilaa kulkea. Missään ei ole epämääräisiä pinoja ja myttyjä, kuten halvemmissa kaupoissa usein. Myyjiä riittää muuallekin kuin kassalle.Kävin alkukesästä Frankfurtissa ja poikkesimme paikallisessa ostoskeskuksessa. Nuorisovaateeketju Hollisterilla oli brändäyskikka, jota en ennen ole nähnyt - tai osannut edes kuvitella. Shopping fantacy!
Mistään ei tule mieleen H&M. Ei edes hintalapuista."
Hollister on vaatekauppa, johon pitää jonottaa. Kyse ei ole siitä, etteikö kauppaan mahtuisi. Ovella on kuitenkin nuori hyvännäköinen kaveri, joka päästää vain muutaman henkilön kerrallaan kauppaan. Näin syntyy vaikutelma, että liikkeessä olisi isompikin ryysis ja että tuotteita kannattaa jonottaa.
Uteliaisuuttani jonotin minäkin. Liikkeeseen mahtui hyvin, ei siellä mitään tungosta ollut. Valaistus on hämärä, musiikki varsin kovalla. Tarjolla oli samantyyppisiä halpisvaatteita kuin H&M:ssä, mutta kalliimalla. Ehkä pimeys tekee ostamisesta mukavampaa? Ja ilmeisesti brändäys toimii.
Entäpä sitten nämä tuotteet? Kauniin näköinen hylly, jossa esanssisen tuoksuisia vartalosuihkeita - lue hajustettua vettä muovipullossa.
Ja tästähän on hyvin lyhyt matka siihen, miksi takista tai käsilaukuista maksetaan mitä maksetaan, kunhan laukkuun on painettu jotkin maagiset kirjaimet tai kun takin vuorikangas on beigen ruudullinen.
Lue myös aiemmin samaa aihetta käsittelevät jutut:
3 kommenttia :
Aaaaaaaaargh! Mä en siis voi sietää Hollisteria enkä Abercrombie & Fitchiä! :P Niillä on kai säännöissä, että vaan mallit kelpaa kauppaan töihin. Kaikil miehil pitää olla sixpack. Sit joskus vuoden sisään oli joku draama, kun niillä ei kai oo "isoja" vaatekokoja, ja sit toimari tms. vaan totes, et me ei tehä vaatteit läskeille. :D En tiiä mitä eroo noilla on, koska mun mielestä molemmat kaupat on ihan samanlaisia? Tollasia hämysiä, musa niin koval, ettei voi puhuu, kaikki kaupat on hajustettuja, myyjät samanlaisia. Ja ihan järkyttävän tavallisia vaatteita. O_O Huppareit, t-paitoi, farkkui. En vaan ymmärrä sitä viehätystä. En ymmärtänyt 17-vuotiaanakaan, mutta silloin Hollister oli normaalin näköinen kauppa ja vaan A&F oli noin selkeästi profiloitunut (edes musa ei soinut silloin täysillä!). Mihin tää maailma on menos... :D
COSilla ja muillakin ketjuilla on oma leimallinen tyylinsä huolimatta yhteisestä omistuksesta. Itse pidän kovasti COSista, Weekdaysta ja uusimmasta tulokkaasta & Other Stories . Ja olen kyllä huomaavinani eroja myös laadussa noin kautta linjain. COSin vaatteet tuntuvat aina laadukkailta ja huolellisesti valmistetuilta, Henkkiksessä voi pikemminkin tehdä valikoituja löytöjä.. Mutta mitäs mä tiedän.
Minä olen tosi onneton arvioimaan eri brändejä. Mutta tietysti jos yrityksellä on niitä useita, pitäähän niiden erota. Laadukkaasta vaatteesta voi pyytää enemmän, mutta jos brändi ja hinta perustuu siihen, että nuori, komea mies päästää asiakkaita sisälle liikkeeseen ja musiikki soi kovalla, on jossain vikaa. Silloin kuluttaja maksaa ylihintaa siitä, että viettää hetken aikaa liikkeen tiloissa.
Löytöjä voi tehdä missä vaan ja pettyä voi missä vaan. Olen esimerkiksi ostanut Ikeasta ihan mallikkaan ja helposti koottavan lipaston ja toisen - merkittävästi kalliimman - vaikeasti koottavan Vepsäläiseltä. Jälkimmäisestä vielä puuttui yksi helapussi.
Lähetä kommentti