Kemikaalikimara: riskit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste riskit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste riskit. Näytä kaikki tekstit

torstai 17. joulukuuta 2020

Veret seisauttava terveysriski

Olen kirjoittanut tässä blogissa mitä erilaisimmista terveysriskeistä, kuten allergioista, myrkytyksistä, hormonihäiriköistä, palavista aineista, ympäristömyrkyistä ja monesta muusta. Kirjoituksille on yhteistä se, että ne on kirjoitettu kuluttajalle tiedon lisäämiseksi, jotta elämä olisi turvallisempaa. Olen oikonut mediassa esitettyä virheellistä tietoa ja yritysten harrastamaa harhaanjohtavaa markkinointia. Viime aikoina olen lukenut ja kirjottanut paljon rahapelaamisesta, mikä saattaa kenties joistakin vaikuttaa vieraalta aiheelta aikaisempiin verrattuna. Kirjoitin aikanaan paljon erittäin suuren allergiariskin aiheuttavien hiusvärien harhaanjohtavasta markkinoinnista ja tein siitä yhdessä Johanna Ahlbergin kanssa mittavan ilmoituksen viranomaisille. Allerginen kohtaus voi olla erittäin raju ja allergisoituminen elinikäinen. 
Rahapelaaminen ja pelien mainonnan kohdalla on kyse hyvin samankaltaisesta ilmiöstä, harhaanjohtavasta markkinoinnista ja merkittävän terveysriskin aiheuttamisesta. Suomessa on 900 000 ihmistä, jotka tavalla tai toisella kärsii rahapelaamisesta, joko omasta tai läheisen. Vaikka aihe ei koskettaisikaan sinua, lue silti. Veikkaus-mainonta ympäröi meidät kaikkialla ja on hyvä tietää, mitä siellä on takana. Jos sinulla on Veikkauksen etuasiakaskortti, lue erityisen huolellisesti. 

Suomessa rahapelejä saa järjestää ainoastaan Veikkaus, jolla on Suomen suurin verkkokauppa sekä yksi Suomen suurimmista asiakaskannoista. Peliyhtiön palveluissa vierailee viikoittain keskimäärin yli 1,5 miljoonaa uniikkia kävijää ja pelitapahtumia on vuosittain satoja miljoonia. Veikkaus on rakentanut melkoisen digimarkkinointimyllyn pelaamiseen ja rahankeräämiseen. 

Koneoppiminen ohjaa mitä asiakkaalle seuraavaksi

Marraskuussa 2018 Veikkaus sai Paras digimarkkinointi -palkinnon BearingPointin toteuttamassa Suomen Digimenestyjät 2019 -tutkimuksessa. Veikkauksen digitaalisen myynnin johtaja Eetu Paloheimo kertoo haastattelussa: 
"- Meillä hyödynnetään tekemisessä paljon omaa dataa, jota saamme kahdesta miljoonasta rekisteröityneestä asiakkaasta. Kun siihen yhdistetään järkevä suunnittelu ulkoisessa markkinoinnissa ja omien kanavien käytössä, niin paketti alkaa olla hyvin kasassa. Erityisen ylpeitä saamme olla timanttisesta in-house-markkinointitiimistämme, jotka meillä pyörittää tätä palettia, Eetu kiittelee."
"- Fuusio [Veikkaus, RAY ja Fintoto, 2017] otti oman aikansa, mutta sanoisin, että ensi vuonna alkaa tulla todella kovia juttuja. Meillä on tulossa muun muassa ennustava clv-malli ja asiakassegmentointi. Lisäksi oman datan hyödyntämisessä tulee todella siistejä juttuja. Myös algoritmikehitys machine learningin puolella menee huimaa vauhtia eteenpäin, joten innoissaan tässä odottaa tulevaa, kun on niin makeita juttuja tulossa, fiilistelee digitaalisen myynnin johtaja Eetu Paloheimo."
Kuvat voi klikata suuremmiksi. 


Veikkaus on kehittänyt tekoälyyn perustuvaa asiakassegmentointia ja -profilointia jo vuosia. Oppiva algoritmi Sense järjestää asiakkaan sivun siten, asiakkaan mieltymykset ovat ylimpänä. Etuasiakkuus on rekisteröityneiden asiakkaiden yhteinen asiakasohjelma. Etuasiakkaalle on tarjolla viikoittain mahdollisuuksia osallistua tavara-arvontoihin sekä erilaisia etuja, kuten kaksi yhden hinnalla lippuja  elokuviin ja konsertteihin. Ei  ole olemassa ilmaisia lounaita, nämäkin edut maksaa joku. Veikkauksen kohdalla se on AINA pelaaja. Pelaajat häviävät ja varsinaisia edunsaajia ovat ne, keille pelaajien häviämät rahat jaetaan. 


Tunnistautumisen myötä Veikkaus tietää täsmälleen, kuka pelaa, missä, milloin ja mitä. Oppivat algoritmit mukautuvat käyttäjän mukaan ja tarjoavat pelejä, joista kukin on kiinnostunut. Pertin kännykkään voi kilahtaa mainostekstari juuri hän on kävelemässä kaupan ohi, jossa pelaa palkkapäivänä Kulta-Jaskaa. Tuijalle tarjotaan Veikkauksen nettisivuilla kenoa, "koska se tukee hänen asiakaskokemustaan", kuten asia ilmaistaan Veikkaus-kielellä. 
Passivoituvaa pelaajaa voidaan aktivoida pelaamaan enemmän, säännöllisesti lottoa pelaavaa houkutella pelaamaan jotain muuta profiiliin sopivaa peliä. Markkinointi tehdään oikeaan aikaan ja optimaalisesti. Veikkaus kertoo rakentavansa sivustonsa moduleista, joita kootaan asiakaan mieltymysten mukaan. Moduli voi olla myös nopearytminen Onnenpeli. Tällaiset pelit ovat kaikkein koukuttavampia. Profiloinnilla Veikkaus saa myynnin nousuun ja tehot ylös. 

Veret seisauttavaa analyysiä

"Veikkauksen strategiaa ollaan päivittämässä siten, että vastuullisuus nousee merkittävämpään rooliin. Turvallisempi ja vastuullisempi peliympäristö on jatkossa kaiken lähtökohta. Toisena isona strategisena tavoitteena on jatkossakin turvata markkinajohtajuus Suomessa myös digitaalisessa ympäristössä vuonna 2025, ja kolmantena olla kilpailukykyinen myös kansainvälisessä b2b-liiketoiminnassa."
Veikkaus palkkaa tasaiseen tahtiin Data Scientistejä analytiikkatiimeihinsä,
Kuukausi myöhemmin, joulukuussa 2019 rekrytoi tnäin.
"Data Scientist
Analytiikkatiimin tehtävänä on tukea Veikkauksen kaikkia yksiköitä matkalla seuraavalle tasolle asiakasymmärryksen, analytiikan ja tekoälyn hyödyntämisessä. Edistämme asioita tiiviisti yhdessä sidosryhmiemme kanssa – strategiakauden teemoina mm. ennustaminen ja liiketoiminnan jatkuva optimointi.
Jos siis osaat pyöritellä datoja, tehdä niistä viiltäviä, veret seisauttavia analyysejä ja kommunikoida niistä selkokielisesti sisäisille ja ulkoisille sidosryhmillemme, saatat olla juuri oikea vahvistus analyytikkojoukkueeseemme."
Heinäkuussa 2020 Veikkaus haki Data Scientistiä, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa reaaliaikaisen personoinnin kehittäminen ja ennustemallien rakentaminen. Toiveena oli, että hakijan sukat pyörivät jaloissa koneoppimisesta ja uusimpien teknologioiden kokeilusta. 
Vastuullisuus on Veikkaukselle repsottava laastari. Sillä yritetään peittää primääristä tavoitetta - tuottojen eli pelaajien häviämien rahojen maksimointia. 


Vastuuton yrityskulttuuri

Syyskuussa 2020 Kilpailu- ja kuluttajavirasto antoi päätöksen, jonka mukaan Veikkaus ei noudattanut hankintalakia tehdessään olennaisia muutoksia keskuspelijärjestelmän hankintasopimukseen. Sopimuksen arvo kymmeniä miljoonia euroja. Veikkaus piti sopimuksen piilossa, kunnes puolen vuoden reagointiaika oli ummessa, joten yhtiötä voitiin vain torua. 

Vastaavalla tavalla toimitaan näköjään Veikkauksen analytiikkajoukkueessa. Veikkauksen yrityskulttuuriin näköjään kuuluu, että kiellettyjä ja laittomia juttuja voidaan tehdä, kunhan ne tehdään piilossa. Vastuullisuudessa lain noudattaminen on ehdoton minimi. 



Rahapelaamisen suurvalta

Niihin aikoihin kun Lasse Viren juoksi olympiakultaa useampia kertoja sanottiin, että Suomi on yleisurheilun suurvalta. Nyt samaa voidaan sanoa rahapelaamisesta. Totesihan ministerikin: "Suomalaiset ovat lottokansaa". Todellisuudessa Suomen valtio on peliyhtiönsä kautta opettanut ihmiset pelaamaan, niin lottoa kuin ruokakaupoissa suuren riippuvuusriskin aiheuttavilla rahapeliautomaateilla. Muualla maailmassa sellaiset kuuluvat tarkasti valvotuille kasinoille. Nyt Suomi antaa aarrearkullisen käyttäjiä ja dataa peliyhtiönsä analyytikkoille ja tekoälyalgoritmeille. Kaksi miljoonaa eli noin kolmannes suomalaisista on rahapeliyhtiön asiakkaita.

Tulokset ovat ykkösluokkaa. Pitäisikö mennä torille? 


Veikkaukselle lottovoitto

Pakollisen tunnistautumisen kautta pelaajilla on mahdollisuus saada itselleen automaateille pysyvä pelikielto ja muita pelinhallinan keinoja. Myös alaikäisten pelaaminen voidaan pakollisen tunnistautumisen kautta estää - paitsi kun nuoret pelaavat jonkun muun kortilla. Vaivautuvatko kassat enää tarkistamaan henkilöllisyystodistuksia, 12 tammikuuta jälkeen, kun pakollinen tunnistautuminen on voimassa? 

Tunnistautumisen riskeistä ei puhuta, vaikka se on Veikkaukselle lottovoitto. Veikkauksella onkin menossa kiivas kampanja uusien asiakkaiden hankkimisessa. Urakkaan Veikkaus valjastaa julkkiksia ja tapahtumiin Veikkauksen etuasiakkaat saivat alennusta, esimerkkinä Apulannan kesän 2021 konsertti.  

Veikkaus käyttää pelaamisessa kaasua, pelaajalle on annettu jarru. Sense pyrkii ohjaamaan pelaamaan mahdollisimman usein ja optimoimaan eli maksimoimaan pelaajan häviöt. Mitä luulette, kumpi on vahvemmilla, tekoälyyn perustuva Sense vai pelaajan mahdolliseti asettama peliraja? 
Monsteri on jo olemassa ja sen lonkerot ulottuvat kaikkialle.  


Veikkaus tekee vastuullisuusteot vain pakon edessä. Niin alhaalle rimaa ei voi laittaa, etteikö Veikkaus sitä silti alittaisi. Veikkauksen ulospäin näkyvän yrityskulttuurin perusteella on itsepetosta kuvitella jotain muuta. 

Arpajaislain muutoksen lausunnoista 80 % Veikkaus-sidonnaisilta

Arpajaislain uudistamisella on kaksi vastakkaista tavoitetta.  Sillä pyritään tehostamaan rahapelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisyä ja vähentämistä eli pienentää pelihäviöitä. Lisäksi tavoitteena on selvittää lainsäädännöllisiä keinoja, joilla voidaan tukea Veikkaus Oy:n toimintaedellytyksiä yksinoikeusjärjestelmän vahvistamiseksi eli pitää Veikkauksen tuotot ja pelaajien häviöt riittävällä tasolla. 

Hankkeeseen liittyen on pidetty kaksi kuulemistilaisuutta. Ensimmäiseen oli kutsuttu pelihaittatoimijoita:  CEACG, Ehyt, Peluuri, Sospedin Pelirajaton ja Terveen rahapelikulttuurin puolesta ry (ei toimi veikkausrahoilla ). Jälkimmäisessä tilaisuudessa olivat edustettuina muun muassa rahapelihaittojen parissa työskentelevien ja rahapelituotosta avustuksia saavien järjestöjen edustajia sekä maksupalveluntarjoajien ja Veikkaus Oy:n rahapelien myyntipaikkojen edustajia. Kaikkiaan 52 kutsutusta yli 80 % saa tuloja veikkaushäviöistä.

Miksi kuulemisissa ei ole mukana kuluttajajärjestöjä? Rahapelit on tuotu tavallisen kuluttajaan arkeen kaikkialle, ruokakauppihin, kioskeihin ja huoltoasemille . Televisio ja radio tuuttaavat päivittäin rahapelimainontaa.
Ohessa muutamia asioita kuluttajajärjestöjen työlistalle selvitettäväksi ja kuluttajien etujen ajamiseen:
  • Miten kuluttajia valistetaan Veikkauksen toiminnan aiheuttamista terveydellisistä ja taloudellisista riskeista?
  • Miten kuluttajia valistetaan reaaliaikaisesta profiloinnista?
  • Veikkaus käyttää peleissään niin sanottua valevoittoja ja johtaa kuluttaa harhaan. Jos voitto alittaa panoksen, Veikkauksen terminologialla on kyse voitosta, vaikka todellisuudessa asiakas häviää. 
  • Miten Veikkauksen asiakkuuden saa irtisanottua? Veikkauksen asiakkaaksi on helppo päästä, irtisanominen on tehty todella vaikeaksi. 
  • Suomi on rahapelaamisen suhteen poikkeuksellinen maa. Muualla ei ole ruokakaupoissa rahapeliautomaatteja. Mistä kuluttaja löytää kaupan, joka ei ole mukana epäeettisessä rahapelitoiminnassa?  
  • Mitkä yritykset ja järjestöt toimivat riippumattomana veikkaushäviörahoista? 
  • Miten rahapeleihin liittyvät taloudelliset ja terveydelliset haitat otetaan esiin opetuksessa, kuten yhteiskuntaopissa ja terveystiedossa? 

Koko yhteiskunnan tauti

Valtio kerää rahapeliyhtiönsä kautta tekoälyyn perustuvilla algoritmeilla rahaa heikommin toimeentulevilta ja jakaa sitä paremmin toimeentuleville. Rahapelaamisen haitat koskettavat noin 900 000 ihmistä. Osasta pelaajia tulee rahapeliriippuvaisia, osa sairastuu vakavasti:  mielenterveysongelmia, itsemurhia, taloudellisia ongelmia ja rikoksia. Yhtiö mainostaa maan suurimpiin kuuluvalla mainosbudjetilla toimintaansa sanoilla "Iloa elämään". Media jakaa rahapeliyhtiön mainostiedotteita uutisina.

Rahankeruukoneisto on levitetty kaikkialle, siltä ei voi välttyä missään. Tämän mahdollistaa muun muassa kaksi suurta, valtakunnallista kauppaketjua (K ja S), jotka kilpailevat vastuullisuusteoillaan, mutta eivät suostu edes keskustelemaan pyörittämistään ruokakauppakasinoista. 

Yhtiö tekee kymmenien miljoonien ostoksia hankintalain vastaisesti ja laiminlyö alaikäisvalvonnan, minkä seurauksena yhtiötä torutaan. Koko yhteiskuntaan levinneen taudin kuvaan kuuluu myös se, että terveydenhuollon käypä hoito-suosituksista ei löydy ohjeita rahapeliriippuvuuden hoitoon, eikä rahapeliriippuvutta mainita riskitekijänä esimerkiksi masennuksen yhteydessä. Viranomaiset eivät katso tarpeelliseksi valistaa ihmisiä rahapelaamisen riskeistä. Lottokansana jokainen vastatkoon itsestään. 
Kyseessä ei ole kuvitteellinen dystopia - tämä tapahtuu Suomessa.

Vakavaa sairautta ei paranneta laastareilla eikä lääkkeillä, jotka vain lievittävät oireita. Joskus tarvitaan suurtakin leikkausta tai useita pienempiä. Se tekee kipeää, mutta onnistuneen operaation jälkeen potilas kuntoutuu. 


keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Ripsiliimat ja verestävät silmät


Mitä eroa on rautakaupasta ostettavalla pikaliimalla ja ripsien pidennyksissä käytettävillä ripsiliimoilla? Eipä paljon mitään. Kummassakin on syanoakrylaatteja, joita yksi valmistaja Henkel kuvaa näin:
"Syanoakrylaatit ovat erittäin nopeasti kovettuvia yksikomponenttisia liimoja, jotka tunnetaan pikaliimoina. Niitä voidaan tehdä eri syanoakrylaattimonomeereistä (kuten metyyleistä, etyyleistä jne.). Ne ovat liuotinaineettomia yksikomponenttisia tuotteita. Niiden polymerisaation käynnistää kosteus alustamateriaalien pinnalla ja ne kovettuvat lähes millä tahansa pinnalla tai alustalla muutamassa sekunnissa, erityisesti ohuissa liimasaumoissa."
Syanoakrylaatti- ja akrylaattiyhdisteet ovat herkistäviä aineita. Jo niiden huurut voivat ärsyttää silmiä. Muutenkin tuotteiden ominaisuudet sellaiset, että niiden kanssa pitää olla tarkkana. Tavallisen pikaliimatuubin kyljessä saattaa lukea esimerkiksi tällainen teksti:
"Estä iho- ja limakalvokosketus tuoreen liiman kanssa. Ärsyttävää, sisältää etyylisyanoakrylaattia, liimaa ihon silmänräpäyksessä."
Siis silmänräpäyksessä!  Juuri siksi syanoakrylaattia käytetään myös ripsiliimoissa. Ripsen saa niillä lujasti ja nopeasti kiinni.

Anna lähetti minulle oheiset kuvat sekä kuvauksen siitä, mitä hänelle oli tapahtunut ripsienpidennysten kanssa.
Mulla oli joku pari vuotta putkeen pidennykset, extreme lashes'it. Jossain vaiheessa alkoivat silmät aina huollon jälkeen punoittamaan ja kutisemaan. Meni muutamassa päivässä ohi. Totesin kuitenkin että parempi jättää räpsyt kokonaan. Siitä meni vuosi ja omaa tyhmyyttäni "no josko se ois kuitenkin ollut jotain muuta kuin allergiaa" menin laittamaan uudestaan ripset. Eri merkillä silloin. Laitto ei ärsyttänyt yhtään, eikä päivän mittaan mitään tuntemuksia.... seuraavana aamuna kun heräsin,  tulos oli kuvan mukainen. Reaktio onneksi helpotti sillä, että pääsin samantien poistattamaan ripset ja otin ihan perus zyrtecciä tms. Ei paljoa vaan naurattanut luomet turvoksissa ja kuivana koppurana patsastella kaverin kaasona.  Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis, vai miten se olikaan. Onneksi ei kovempaa reaktiota tullut ja opin kantapään kautta, ja tullut kyllä kavereillekkin paasattua aiheesta nykyään!

-Anna


Ystäväni, kemian alan ihminen hänkin, totesi hiljattain, että kemiaaa tuntevat ihmiset suhtautuvat aineisiin varovaisemmin kuin muut. Pitänee paikkansa. En tiedä, millainen luottamus pitäisi olla ihmiseen, jonka antaisin käsitellä hetkessä ihon liimaavaa ja herkistävää ainetta hyvin lähellä silmiäni. Vahinkoja nimittäin tapahtuu, aika useinkin vielä, kuten käy ilmi tästä artikkelista.
"Irtoripsien suosio on alkanut näkyä myös sairaalapäivystyksissä. Lääkäri Raimo Tuuminen Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta kertoo, että pelkästään hänen vastaanotolleen tulee kuukausittain useita potilaita, jotka ovat saaneet ripsien kiinnitykseen käytettävää liimaa suoraan silmään. Liima poistetaan silmästä pinseteillä.  Usein sarveiskalvolle jää paikallinen haavauma." 
Ilmeisesti kaikki alalla toimivat eivät ole ammattilaisia, eivätkä tunne aineiden ominaisuuksia riittävän tarkasti. Kannattaa selvittää tekijän osaamista, jos ripset haluaa laitattaa.
INCImixin Annina Nyholm on selvittänyt ripsiliimoja perusteellisesti.
Tukesin Kukkahattutäti

torstai 18. joulukuuta 2014

Isomman luokan riskitekijä

Kävin joulukuun alussa työmatkalla Ugandassa ja Tansaniassa. Lähes kaikki, joille mainitsin matkastani ottivat esille ebolan. Totesin matkustavani Itä-Afrikkaan, joka on kaukana epidemia-alueelta ja että pelkään eniten liikennettä - vasemmanpuolinen liikenne ja käsittämätön ajokulttuuri. Yksi isännistä totesi, että hän pitää ajamisesta ja että rattiin päästessään hänellä ikään kuin kytkeytyy jokin osa aivoista pois kokonaan. Olinkin ison osan matkoista lievän kauhun vallassa. Kaupunkiajossa turvaetäisyys on puoli metriä ja maantiellä viisi. Kun kaupunkiajossa ruuhkassa läheltä piti -tilanteita on vajaan minuutin välein ja maantieajossa vajaan kymmenen minuutin taajuudella ja suurempien nopeuksien takia vielä isommilla panoksilla, alkavat adrenaliinitasot olla aika korkealla. Kaupunkikuvat Kampalasta.


Tansaniassa matkaa kertyi yli 500 kilometriä suuntaansa. Ensin vilkasta maantietä pitkin ja lopulta mutaista pikkutietä, joka pahimmillaan oli sananmukasisesti kuin perunapeltoa ja sateen takia liukas mudasta. Jouduimme myös peruuttamaan pätkän, kun mutatietä pitkin tuli vastaan bussi. Banaanikuormassa ollut fillari kyllä pääsi eteepäin.
Siinä missä Suomessa on taajamissa korkeintaan 50 km/h nopeusrajoitus, kuskimme ajoi kylien läpi noin 80 km tunnissa. Etenkin mutaisilla osuuksillalla pelkäsin tosissaan, että kuski keilaa tien vieressä kulkevat pyöräilijät ja jalankulkijat. Äänimerkki soi ahkerasti ja valoja vilkuteltiin vastaantulijoille. Minä suljin välillä silmäni.


Tie kävi lopulta niin huonoksi, että tuumin, että se oli sitten siinä. Tuota mäkeä (jota valitettavasti en tajunnut kuviin ikuistaa) ei enää ylös päästä. Joudumme kääntymään ja hommat jää kesken. Sanoin, että noustaan autosta, jotta kuski auton saa paremmin liejusta liikkeelle. Siinä oli sitten jo kertynyt kyläläisiä ihmettelemään. Kirjavalakkinen nuori mies hihkaisi kömpiessäni takapenkiltä: "This is Tanzania!" ja nauroi päälle. Paikallinen isäntämme jututti kyläläisiä ja kävi ilmi, että olimme ajaneet kohteemme ohi. Emme olleet huomanneet "kaupunkia". Alkoi kyllä naurattaa minuakin - varsinkin siinä vaiheessa kun kuskimme päätti, että mäen päälle on päästävä, vaikka hän tiesi, että joudumme kääntymään takaisin. Auton ympärille kertyi avuliaita työntäjiä ja etenkin neuvojia. Kuski kaasutteli tien vasemman reunan kautta yli jalankulkupolun ja kivikon mäen päälle, kääntyi siellä ja rullaili takaisin. Kaikkea se testosteroni teettää.

Ohessa takapenkiltä kuvaamani parin ja puolen minuutin pätkä paluumatkalta. Ohitamme jonkinlaisen taajaman. Tässä kohdassa meno oli suhteellisen rauhallista. Radiokin soi.



Miten leppoisalta Suomen pääkaupunkiseudun liikenne näiden kokemusten jälkeen tuntuikaan.

keskiviikko 7. maaliskuuta 2012

Kemikaalikekkerit

Kannattaa katsoa

Kemikaalit rikastuttavat elämäämme, mutta niiden terveys- ja ympäristöhaitoista ei tiedetä toistaiseksi paljonkaan.  Jos joltakulta meni ohi Patrik Skönin ohjelma "Kemikaalikekkerit", niin vielä ehtii katsoa.  Ohjelmassa käsitellään elinympäristömme kemikaaleja käsitellen muun muassa asbestia, palonestoaineita, ftalaatteja, kodin siivousaineita, hormonaalisesti vaikuttavia aineita sekä seosvaikutuksia - aivan Kemikaalikimaran ydinasioita.
Ohjelmassa haasteteltu Tessa Turtonen kertoo nurkissa pyörivistä villakoirista. Niistä löytyy lisää juttua tästä:

Fluoriyhdiste ja tyttöjen paino


Aihepiiriin liittyy myös tämän päivän uutisointi fluoriyhdiste PFOA:n käytön vaikutuksesta tyttöjen painoon. 
"Tanskassa tehdyn tutkimuksen mukaan rasvaa ja vettä hylkivien pinnoitteiden sisältämä perfluorioktaanihappo (pfoa) häiritsee etenkin tyttöjen painoa, sillä aine vaikuttaa painoon vaikuttavien hormonien insuliinin ja leptiinin tuotantoa.
Tutkijat tutkivat 20 vuotta sitten raskaana olleiden naisten syväjäädytetyt verikokeet, joita he vertasivat nyt aikuisiksi kasvaneisiin tyttäriin. Äitien verestä löytyneen korkean pfoa-pitoisuuden ja tytärten ylipainon välillä oli selkeä yhteys"

PFOA  on "teflon"muovien raaka-aine, mutta sitä käytetään myös monessa muussa sovellutuksessa, kuten tekstiileiden lianhylkimiskäsittelyissä, GoreTexin valmistuksessa elintarvikepakkauksissa. Niissä, jotka eivät päästä rasvaa läpi. Sovellutukset ovat sinänsä mainioita ja aika moni varmaan on kotonakin suihkutellut sohvansa likaantumattomaksi?

Fluoriyhdisteiden suku on laaja ja varsin pahamaineinen. Näin huoletonta fluoriyhdisteiden käyttö oli aikanaan. Melkoista kemikaali-ilottelua.

torstai 23. helmikuuta 2012

Mulle ei koskaan tapahdu mitään

Helsingin keskustassa päivittäin liikkuvana on väkisinkin joutunut väistelemään putoavan lumen takia jalkakäytäville laitettuja puomeja. Hämmästykseni oli suuri, kun eräänä aamuna väki kiersi puomin ja jatkoi samaa linjaa pitkin. Ei katsettakaan ylöspäin saati, että olisi tosiaan kävellyt vaara-alueen ulkopuolella.
Tämä todennäköiseti lumen tai jään rikkoma valaisin on lähistöltä. Olisko lamppu pudonnut, jos numero olisi ollut kaksitoista eikä kolmetoista?  Minkä kokoisen jääpuikon nuppi kestää?


Parisen viikkoa sitten näkemäni tilanne aiheutti sydämentykytyksiä. Jalkakäytävä oli katkaistu kahdella puomilla. Puomien välissä seisoi hälykeltaisessa liivissä kaveri, joka varmisti, että kukaan ei mene alueelle. Katolta pudotettiin lunta. Pysähdyin puomin taakse odottamaan liikenteen pysähtymistä, sillä ainoa reitti oli  astua aurausvallin yli ajokaistalle, jossa autoja vilisti jatkuvana jonona. Vastakkaisesta suunnasta käveli keski-ikäinen nainen, joka aivan tyynesti taakseen ja liikenteeseen katsomatta astui aurausvallin yli. Renkaiden ja lumivallin välinen etäisyys oli ehkä 60-70 senttiä ja siihen nainen päätti astua - liukkaalle ajoradalle. Lähestyvän kuorma-auton kuski painoi voimalla sekä jarrupoljinta että äänimerkkiä. Onnettomuus oli tosi lähellä.  Kauhukohtaus silmieni edessä päätyi onnellisesti. Nainen ei liukastunut auton alle, vaikka riski oli suuri ja kuormuri pysähtyi. Nainen pudisteli päätään ja jatkoi matkaa ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut, vaikka jalkojen menetys oli ollut lähellä. Lauleskeli varmaan mennessään: "Mulle ei koskaan tapahdu mitään."

Tänään bongasin hangessa tarpovan yksinäisen sorsan, joka vaikutti tuumivan, mihin suuntaan kannattaisi lähteä. Minä suuntasin kotiin.


Tämä sekavan Helsinki-aiheisen kirjoituksen jälkeen palaan edellisiä hiukan kevyempiin kemikaaliaiheisiin. Yritän vastata ainakin muutamaan saamaani kysymyskseen.

maanantai 23. tammikuuta 2012

Heikoin lenkki - ihminen

Olen työelämäni aikana istunut lukuisia kertoja päiväkausia riskianalyyseissä, joissa käydään läpi systemaattisesti asioita, jotka voivat mennä laitoksissa pieleen ja mitä muutoksia suunnitelmiin tarvitaan. Mitkä ovat syyt esimerkiksi liian korkaan/matalaan lämpötilaan, aiheutuuko poikkeamista riskiä ja jos, niin miten riskiä voi pienentää. Kysymysten läpikäynti on junnaavaa,  mutta tehokasta. Yhdessä kysymyssarjoista tarkastellaan aineita. Voiko annosteltava aine olla väärää? Kyllä voi ja monesta eri syystä.

Vauvoille glukoosin sijaan syövyttävää puhdistusainetta

Olen mietiskellyt kolmen sairaanhoitajan oikeudenkäyntiä, tai pikemminkin siihen johtanutta tapahtumasarjaa. Oikeudenkäyntiin en ota kantaa. Sairaanhoitajat antoivat vastasyntyneille glukoosiliuoksen tilalla syövyttävää puhdistusainetta. Kyseessä oli virhe, mutta on tapauksissa mielestäni mennyt muutakin pieleen.
 Marttojen oppaassa: Käytä turvallisesti kodin kemikaaleja on kemikaalien käytölle selkeät ohjeet:
  • Lue aina pakkausmerkinnät
  • Tunne varoitusmerkinnät ja noudata ohjeita.
  • Annostele käyttöohjeen mukaan. Ei ylimääräistä varmuuden vuoksi.
  • Käytä suojakäsineitä ja muita suojavarusteita. Älä sekoita kemikaaleja keskenään.
  • Älä käytä vahvoja kemikaaleja lasten läheisyydessä. Kemikaalit, joissa on ns. turvasuljin ovat erityisen vaarallisia. 
  • Säilytä vahvat kemikaalit lasten ja kotieläinten ulottumattomissa ja erillään elintarvikkeista.
  • Säilytä kemikaalit aina alkuperäispakkauksessa, jotta tuotteen varoitus- ja muut merkinnät ovat selkeästi näkyvillä. Jos alkuperäispakkaus vaurioituu ja kemikaalit siirretään toiseen säilytysastiaan, siirrä myös etiketin tiedot. Älä siirrä vaarallisia kemikaaleja elintarvikepakkauksiin, esimerkiksi juomapulloihin.
Ohjeet on tarkoitettu koteihin, mutta mitä tehdään sairaaloissa? Pakataan syövyttävä puhdistusaine ja sisäisesti käytettävä glukoosiliuos samannäköisiin pulloihin. Pulloja ei varusteta selkeillä varoitusmerkeillä. Pullot varastoidaan siten, että ne voidaan sekoittaa keskenään ja lopulta annosteleva hoitaja ei lue merkintää.
Katsokaa alla olevasta linkistä, miten samannäköiset pullot ovat. Miettikääpä, olisko mahdollista sekoittaa kotona suola ja sokeri, jos ne olisi aivan samannäkoisissä purkeissa, teksti pienellä, eikä sisältöä näkisi? Menisi varmaan ainakin joskus sokerit soppaan ja suolat korvapuustien täytteeseen.
Kontula station

Metroasemilla tulvii

Vuonna 2009 metrotunneli tulvi putkirikon takia. Jos huoltotunneliin ei olisi joskus vuosikymmeniä sitten tehty valtavia reikiä, jonka tarkoitusta kukaan ei nykyään tiennyt, miljoonavahingolta olisi vältytty.
"Sillstenin mukaan aukot on tehty vuosia sitten. Ylen haastattelussa Sillsten arvioi, että aukkojen takana ei ilmeisesti ole vesilaitos, vaan joku maanalaisten tilojen käyttäjistä on porannut aukot tunneliin sen ulkopuolella sijaitsevista huoltotiloista.
On voinut tapahtua inhimillinen erehdys, reikä on esimerkiksi tehty väärään seinään. --- Lopulta sitten reikä on jäänyt tukkimatta, Sillsten pohti Ylelle."
Reikä seinässä väärässä paikassa, reikää ei tukita, lopulta putkirikko ja miljoonavahingot.  (En löytänyt sopivaa kuvaa metrotulvasta, joten nyt joudutte katsomaan Kontulan metroasemaa. Hieno otos Flickr-käyttäjältä wstryder.)

Jätevettä juomaveden joukkoon

Nokian vesikriisissä vuonna 2007 vesilaitoksella avattiin puhtaan juomaveden ja kiintoaineesta puhdistetun jäteveden yhdistävä venttiili, jonka kautta yli 400 000 litraa jätevettä pääsi sekoittumaan juomaveteen. Tuhansia ihmisiä sairastui, kolmen ihmisen epäillään kuolleen onnettomuuden aiheuttamiin tauteihin ja vettä ei voinut käyttää kolmeen kuukauteen.
Kukaan ei tuntunut tietävän, kuka yhdysputken oli rakentanut. Sitä ei ollut piirustuksissa. Suunnitelmissa ei oltu lainkaan huomioitu mahdollisuutta, että vesi virtaakin eri suuntaan kuin oli ajateltu. Venttiilin käyttäminen oli ihmisen varassa ja se unohtui auki pitkäksi aikaa, jolloin juomavesi saastui. Tapahtuneesta ei tiedotettu, ennen kuin on aivan pakko. Jälleen monen asian summa.

Tämä kirjoitus ei ole jälkiviisastelua, vaan pohdintaa tapahtumista, jotka kaikki ovat kovin ikäviä. Riskianalyyseissä ei pystytä ennakoimaan pitkiä tapahtumasarjoja, mutta yksi asia on varma - ihmisen varaan ei lasketa. Niin heikko lenkki on kyseessä.

Lue myös

tiistai 13. syyskuuta 2011

Vuosittainen ilmoitus - Man in the Middle

Sähköpostissani oli maanantaiaamuna ilmiselvä tietojenkalasteluviesti. Tökerön huonolla suomella kirjoitetuista viesteistä näkee otsallaankin, että ne ovat vilunkia. Koska viesti oli melko vakuuttavan oloinen, kilautin Osuuspankkiin ja kysäisin, ovatko he tietoisia huijausviestistä. OP:n nettisivuilla ei ollut mainintaa moisesta:
Ystävällisesti vastannut Mika kiitteli tiedosta ja välitti asian eteenpäin. Hetken päästä ilmestyi OP:n sivuille asiasta varoittava tiedote. Seuraavana aamuna oli asiasta juttua Kauppalehdessä ja sähköpostissa uusi vastaavanlainen viesti muka Nordean lähettämänä. En soitellut enää, sillä Nordealla on sitä varten sähköpostiosoite ja Kauppalehden jutun kommenttien perusteella muutkin olivat reagoineet kalasteluyrityksiin. Huijausviestejä saaneet voivat ilmoittaa niistä osoitteeseen Raportointi@nordea.com.

Tänään asiasta oli juttua Maikkarilla sekä F-Securen sivuilla. Kyseessä on Man in the Middle, joka yrittää kalastella Nordean ja Osuuspankin asiakkaiden tietoja. F-securen sivulta näkyy, mitä huijauslinkin takaa löytyy. Varsin ovelaa. Sitä huijauslinkkiä ei saamastaan viestistä tosiaankaan kannata klitata. Kommentti F-Securen sivun lopussa kertoo kaiken: "Hopefully the man-in-the-middle server, hosted in France, will be shutdown soon." 

Iltalehti on jälleen tehnyt iltalehtitasoisen jutun, jossa kehotetaan katsomaan kuvista, miten hyökkäykseltä kannattaa suojautua. Jutussa ei mainita tärkeintä asiaa: Huijausviestien linkkejä ei saa klikata.
 
Huijausviestit kannattaa jättää avaamatta ja linkit klikkaamatta. Tämä on syytä kertoa myös vanhemman polven nettipankkikäyttäjille sekä nuorisolle.
  • Pankki ei ikinä lähettele sähköpostia, vaan hoitaa mahdollisen tiedottamisen kirjeitse tai oman sivustonsa kautta, sieltä tunnusten takaa.
  • Pankki ei ikinä kysele tunnuksia tai salasanoja, ei sähköpostilla eikä puhelimitse.
Huijausviesteistä markkinointipuheisiin

Osuuspankin virkailija oli tosi ystävällinen ja kiitteli tiedottamisesta, mutta ihan putkeen homma ei mennyt.  Puhelinpalvelujen keskustelut nauhoitetaan, mikä saattanee aiheuttaa sen, että virkailijat tarjoavat firman tuotteita, sopi se tilanteeseen tai ei. Itse koin sangen kummalliseksi, että yrittäessäni auttaa pankkia ja heittää huijareille kapuloita rattaisiin jouduin kuuntelemaan markkinointipuheita. Ei kovinkaan taktista. OP, anna työntekijöille mahdollisuus toimia tilanteen mukaan vai olikohan Mika vain turhan innokas?
Lue myös

perjantai 22. lokakuuta 2010

Torilla huutelua

Lisäys 22.10. Katso myös jutun lopuun lisätty tositarina.

Laitetaanpa tällainen pätkä Johnista, joka toitottaa tietojaan pitkin maailmaa. Sama pätee muuhunkin kuin vain luottokorttitietoihin. Jos netin mieltäisi toriksi, jossa huutaa megafonilla asioitaan, moni varmaan kirjoittaisi vähän toisin kuin nyt tekee. Katso oheinen F-Securen FB-sivulta löytämäni pätkä.

"Being careless with your personal information is not very smart. But that's what many of us so online everyday. Take John for example..."





Toitottamista täpötäydessä junassa

Aiheeseen sopii myös tämä tositapaus, jossa rekrytointifirman edustaja toitotti työnhakijan asioita täpötäydessä junassa. Kyseinen firma on taatusti ottanut opikseen, joten sitä ei kannata moisen mokan takia enää mollata. Tämä on kuitenkin oiva esimerkki ajattelemattomasta käytöksestä sekä siitä, miten nopeasti negatiivinen tieto netin kautta leviää.  

Lue myös

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails