Laitanpa teille linkin Anu Hopian
Molekyyligastronomia-blogiin ja kirjoitukseen: "
Tomaatti dashi". Kirjoituksessa Hopia kertoo natriumglutamaatista ja toteaa:
Niin kuin kaikissa muissakin mauissa (suolainen, karvas, hapan, makea), sen intensiteetti vaikuttaa suuresti siihen, tykätäänkö me siitä vai ei. Niin kuin suolankin kohdalla, myös glutamaatti maistuu sopivina määrinä hyvältä ja liian suurina määrinä pahalta. Pieni määrä korostaa muita makuja, mutta maistuu itse vain juuri ja juuri tarkkaan maistelemalla. Liika glutamaatti ihan niin kuin liika suola, pippuri tai mikä maku/mauste tahansa peittää muut maut alleen ja ruoka on huonosti/taitamattomasti/välinpitämättömästi valmistettu.
Minusta teollisuuden ei kannattaisi hylätä glutamaattia kokonaan. Eihän se hylännyt suolaakaan, kun ihmiset alkoivat valittaa, että teollisuus tekee liian suolaista ruokaa. Se vähensi suolan määrää. Glutamaatin kohdalla voi tietysti olla, että sen pilattua mainetta ei voi enää korjata ja vahinko on peruuttamaton.
Kannattaa lukea koko postaus. Hopia on kirjoittanut kirjan
Kemiaa keittiössä.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti