Kemikaalikimara: Tekosyitä lautasella

sunnuntai 15. maaliskuuta 2009

Tekosyitä lautasella

Kiire syöttää ihmisille mikrossa lämmitettyä pitsaa, paketillisen keitettyjä nuudeleita tai korvaa aterian frisbeen kokoisella korvapuustilla. Riisiä saa nykyisin valmiiksi keitettynä. Riisi keitetään, jäähdytetään, pakataan, kuljetetaan, lämmitetään ja pakkaus heitetään roskiin. Ekologiselta kannalta aika kyseenalaista.

Kun suomalainen ostaa lihaa, hän valitsee fileen, paistin ja jauhelihan välillä. Ne ovat ruhonosia, jotka hän tuntee. Onko muita olemassakaan? Kala on joko kalapuikkoja tai korkeintaan viljeltyä kirjolohta. Samalla kun ruoanlaitosta halutaan aina vaan helpompaa, vastapainona mietitään elintarvikkeiden lisäaineita.

Urho Kekkonen sanoi aikaan: "Kaikki syyt, jotka estävät liikunnan, ovat tekosyitä". Minä puolestani esitän, että "Kaikki syyt, jotka estävät kunnollisen ruoan syömisen, ovat tekosyitä." Veikkaan tämän kirjoituksen herättävän närää. Taas yksi suvaitsematon besservisser ortorektikko syyllistäjä, joka katsoo nenänvartta pitkin toisten ostoskärryjä. En todellakaan syyllistä ketään, jos ei ehdi/halua/jaksa laittaa ruokaa. Kyseenalaistan vain sen, etteikö kaupassa voisi hieman miettiä ruoka-ostoksia tai suoda muutama hetki aikaa etukäteisssuunnittelulle.



Kuva: SoloXis, Flickr, lisensoitu Creative Commons lisenssillä

Keräsin tähän muutaman teesin, joilla ruoanlaitosta tehdään vaikea juttu, vaikka sen ei tarvitsisi sellaista olla.

Ruoan pitää olla valmistua alle puolessa tunnissa kello viideksi, koska kaikilla on kova nälkä.

Osittain totta. Kun on nälkä, pitää syödä, mutta ei ole mikään pakko valmistaa ruokaa paniikissa kello viideksi. Päivällinen kello viisi on muuten pohjoismainen tapa. Muualla illan ateria syödään myöhemmin, jolloin koko perhe on kotona töiden ja harrastusten jälkeen. Briteillä puolestaan on kello viiden tee. Meillä voisi iltapalan vaihtaa viiden välipalaksi ja siirtää päivällinen myöhemmäksi. Ruoankin ehtii tällöin valmistaa rauhassa ja koko perhe syödä yhdessä.

Ruoanlaitto on työlästä ja vie paljon aikaa

Oikein ja väärin. Siihen saa kulumaan paljon aikaa ja vaivaa, mutta ei ole mikään pakko. Erilaiset pata- ja uuniruokien tekeminen on hyvin helppoa ja nopeaa. Ruoka voi vaatia pitkän kypsymisajan, mutta sen vieressä ei tarvitse seistä koko ajan vahtimassa. Pitkän valmistusajan ruuat vaativat etukäteissuunnittelua, mutta valmiin ruoan lämmittäminen on varsinaista "pikaruokaa".

Jos haluaa selvitä ruoanlaitosta nopeasti, on käytettävä eineksiä

Väärin. Pikaruokien aatelia ovat salaatit, munakkaat tai paistettu kala vain esimerkkejä mainitakseni.

Jos haluaa syödä terveellisesti, ei voi koskaan syödä eineksiä tai ns. roskaruokaa

Väärin. Jos syö pääsääntöisesti hyvin, pikaruoka-ateria silloin tällöin ei ruokavaliota kaada, jos siitä ei tule säännöllistä, usein toistuvaa tapaa. Eineksissäkin on vaihtoehtoja, hernekeitto on esimerkiksi paljon parempi vaihtoehto kuin nuudelit tai ranskanperunat.

Kaupassa tulee kulkea E-koodiavain taskussa


Pääsääntöisesti väärin. Jos kärsii yliherkkyyksistä, tulee yliherkkyyksiä aiheuttava ainesosa tunnistaa, muuten pärjää aivan hyvin ilman E-koodilistojakin.
Tunnustan - en osaa lisäaineiden E-koodeja - enkä aiokaan opetella. Muutaman muista ulkoa sen takia, että aineista on kirjoitettu useassa eri yhteydessä. Asioista ei pidä tehdä turhan vaikeita. Lisäaineita on helppo välttää, jos karsii ruokavaliostaan pois eniten lisäaineita sisältävät tuotteet. Monet lisäainepaukut itse asiassa muutenkin heikentävät ruokavaliota, joten samalla tulee korjattua sitäkin puolta. Suomalaiset ovat tilastojen mukaan kärkisijoilla karkin syönnissä. Lisäaineista siis ollaan huolissaan, paitsi karkkien ja limsan kohdalla - en ymmärrä...

Eniten lisäaineita sisältäviä tuotteita ovat esimerkiksi nämä
  • makeiset
  • virvoitusjuomat
  • koristellut leivonnaiset
  • pussikeitot, liemikuutiot
  • mehujäät
Lisäainesaantinsa vähentämiseksi tehokkainta on jättää puolen kilon irtokarkkipläjäys ja tuplamegapullot virvoitusjuomia kauppaan. Iltapäiväkahville leivonnaisia parempi vaihtoehto on esimerkiksi pala laadukasta suklaata. Kyse on omista valinnoista.

Irtokarkeissa ja leivonnaisissa käyttettävistä atsoväreistä on pyydetty juttua, joten kirjoitan atsoyhdisteiden värikkäästä suvusta ihan oman pätkän.

5 kommenttia :

MahaTar kirjoitti...

Hurra!!!! Miten minä olen VOINUT ohittaa tämän postauksen!??

Ruoanlaitto on a) kivaa b) hauskaa c) mukavaa. Nyt vaan on niin, että kun tumpelot eivät enää laita kotona kuin eineksiä, niin jälkikasvun on helkkarin vaikeaa kiinnostua ruoanlaitosta.
Kekkosen slogania lainaten...

Ja halvemmat ruhonosat ovat niitä maukkaimpia. :) Divareihin, kirjakauppoihin, kokkikursseille!

-Massu

ps. hassu sattuma, tunnistustekstinä oli bressen! Bressen kanaa? Muistanko oikein? :P

Kemikaalikimara kirjoitti...

Kiitos Massu kommenteistasi.
Bressen kanasta en tiedä mitään. Onko sellainen ruokalaji olemassa?

Herkkusuun lautasella kirjoitti...

Hyvä Anja, tässä kirjoituksessasi olet jotenkin kiteyttänyt sen mitä itse olen ruoanlaitosta mieltä!!!
Ruoanlaitto on hauskaa, joskus valmista ruokaa joka kestää kauemmin kypsyä ja hautua, toisin kuin arkena muttei sekään tarkoita einesten käyttöä!

Vielä PS Bressen kanasta, se ei ole ruokalaji vain "kana-lajike"
http://en.wikipedia.org/wiki/Bresse_%28chicken%29

Kemikaalikimara kirjoitti...

Kiitos Herkkusuu, taas oppi uutta.

Maarit kirjoitti...

Mielenkiintoinen postaus. Meillä tosiaan eineksiä syödään, mutta katsotaan myös pakkauksesta, että on hyvää laadultaan. Kyllä sitä laadukastakin ruokaa löytää siis. Meilläkin töissä valmistetaan ruokia, ja kun käytetään hyviä ainesosia sekä laadukkaita pakkausmateriaaleja, niin ne säilyvät pitkään. Nyt onkin uusi pakkauskone etsinnässä.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails