Ja sillä silikoni

Silikonivuoka, silikonirinnat, silikonitiiviste, silikonitutti...
Silikonit ovat myrkyttömiä, hajuttomia, kemikaaleja kestäviä, vedenpitäviä ja kestävät korkeita lämpötiloja. Ne voivat olla kiinteitä, geelimäisiä, öljymäisiä tai vesiliuokoisia. Eipä siis ihme, että silikonia käytetään mitä moninaisimpiin tarkoituksiin.

Silikoni ja rinnat

Silikoneista tulee arvatenkin ensimmäisenä mieleen rintaimplantit. Koska kaikki tietenkin haluavat nähdä keinorinnat, niin ohessa tosi makea kuva. Perinteisiä silikonivarusteluja näkee lehdissä kovin usein, mutta harvemmin tällaista kakkua. Nännikakun voi leipoa silikonivuoassa ja sen kanssa voi vaikka nauttia virvoitusjuomaa, jossa on vaahdonestoaineena dimetyylipolysiloksaania E 900 eli yhden sortin silikonia sekin.

Silikoneja käytetään paitsi rinnoissa myös nivelissä tai vaikkapa kuukupeissa. Rintaimplanttien haittoja en ala käsittelemään. Onnistuneita implantteja näkee iltapäivälehdissä, muutaman epäonnistuneen voi kurkistaa vaikka FDA:n sivuilta, jos aihe kiinnostaa.

Silikoni ja vauvat

Silikonia käytetään farmaseuttisissa letkuissa eli käyttötarkoituksissa, joista letkuista ei saa irrota yhtään mitään, kuten esimerkiksi keskosten tarvitsemiin ruokintaletkuissa. Vauvoille tehdään silikonista tutteja, lusikoita ja leluja, neutraali aine kun on. Mitä tehdään, kun vauva huutaa ilmavaivojaan kitarisat väpättäen. Silloin annetaan lääkettä, joka sisältää silikonia. Aine pienentää kaasukuplien kokoa ja toivon mukaan huudon volyymiä.

Silikoni ja koululaiset

Joka vuosi syksyn tullen koululaiset tuovat repussaan kotiin lapun, jossa varotetaan täistä. Vanhempia kehotetaan tutkimaan jälkikasvun päänahat kuten simpanssiperhe ikään. Jos täitä ja saivareita löytyy, tarvitaan toimenpiteitä. Vaihtoehtoja on useita: pesu täisampoolla, kuumailmapuhallus tai kampaus. Yksi vaihtoehto on täiden tukehduttaminen. Tarkoitukseen on olemassa silikonipohjainen tuote, joka on merkittävästi turvallisempi vaihtoehto kuin perinteiset täisampoot. Täihäädöistä on tulossa ihan oma kirjoitus, koulu kun on taas alkanut ja täit pääsevät pian vauhtiin....

Silikonit ja kosmetiikka

Silikonien käyttö kosmetiikassa on nettikeskustelujen kestoaihe. Asia herättää voimakkaita mielipiteitä puolesta ja vastaan. Silikoneja löytyy ihovoiteista, meikeistä, hiustenhoitotuotteista. Hiuksissa silikonit tekevät hiuksen pintaan kalvon, jolloin hiuksesta tulee sileämpi ja kiiltävämpi. Rasvaliukoinen silikoni jää helpommin hiuksiin ja päänahkaan, mutta on kuitenkin pestävissä pois niin sanotuilla syväpuhdistavilla sampoilla. Monissa tuotteissa käytetään vesiliukoisia silikoneja. Silikoniyhdisteet tunnistaa sanoista METHICON, SILANOL, SILYL, SILOXANE, SILOXY, SILICONE tai SILANE.

Parfymööri Max Perttula on sivuillaan kirjoittanut pitkän pätkän kosmetiikassa käytettävistä silikoneista. Kirjoitus "Silikoonit ja niiden derivaatit (johdannaiset), kosmetiikkateollisuuden siunaus vai kirous? löytyy rullaamalla sivua alaspäin. Kyseessä on siis kosmetiikka-alan henkilön kanta aineryhmään. Perttulan firman tuotteissa ei ole silikoneja, joten hänen ei tarvitse siinä mielessä niitä kehua, vaikka jonkin asteista hehkutus kirjoituksesta välittyykin. Kirjoituksesta saa kuitenkin yleiskuvan silikonien käytöstä kosmetiikassa. Jutun yksittäisiä asiatietoja en ole tarkistanut. Kyseisen firman tuotteita en ole koskaan kokeillut, enkä ota niihin kantaa. Ylipäänsä kerron mieluummin asioista ja aineryhmistä kuin yksittäisistä tuotemerkeistä, ellei sitten tuotteita mainosteta virheellisillä väittämillä kuluttajia huijaten.

Evil Dressmaker on puolestaan kirjoittanut blogissaan kosmetiikasta ja silikoneista:

Omakohtaisesti en ole huomannut silikoneista olevan mitään haittaa. Olen käyttänyt sekä silikonia sisältäviä että sitä sisältämättömiä hiustenhoitotuotteita enkä ole juuri huomannut eroa. Ihmisten hiusten ja ihon laatu kuitenkin vaihtelee enkä voi väittää että se mikä sopii minulle sopisi kaikille muillekin. Jotkut kokevat että heidän ihonsa/hiuksensa voivat paremmin ilman silikoneja.

Itse olen lopettanut hiustenhoitoaineen käytön jo parikymmentä vuotta sitten. Turhaa mikä turhaa. Kampaajakäynnit osoittavat päätökseni oikeaksi. En viitsi erikseen vaatia, ettei käytetä hoitoainetta ja sen kyllä huomaa. Vaikka hiukset on föönattu ja laitettu yleensä vielä lakan kanssa muotoon, lässähdys on taattu. En tosin tiedä, onko syynä silikoni vai jotkut muut aineet. Silikonit eivät ole myrkkyjä, mutta ihan toinen juttu sitten on, ovatko ne tarpeellisia. Jos iho, hiukset ja päänahka voi paremmin ilman silikoneja, niin käytön voi kyseenalaistaa.

Silikoniastiat

Korkeiden lämpötilojen keston takia silikoneista voidaan valmistaa esimerkiksi kakkuvuokia ja pullasuteja. En itse ole leiponut koskaan silikonivuoalla, joten en voi sen tarkemmin kertoa paisto-ominaisuuksista tai muista. Kulutusjuhlassa silikoniastiat saivat hyvät arviot. Vaikka silikonit ovat inerttejä, niidenkin valmistuksessa voi olla häikkää. Tulli on valvonnassaan löytänyt silikoniastioita, joista irtoaa haihtuvia aineita: samaan tapaan kuin metallituotteista voi irrota raskasmetalleja tai nylonesineistä aromaattisia amiineja.

Silikonien haitoista

Kosmetiikassa haitoiksi on mainittu suihkemaisten tuotteiden silikoni, joka saattaa joutua hengitysteihin. Spraysumujen hengittämisen välttäminen on täysin aiheellista, sisälsi tuote silikonia tai ei. Vieraat aineet keuhkoissa ovat haitaksi, oli kyseessä sitten puu- tai katupöly, liuottimet tai hajusteet. Esimerkiksi erilaiset tekstiilien käsittelyyn tarkoitetut tuotteet sekä voiteluaineet sisältävät liuottimia, joita ei pidä hengitellä. Teknisiin käyttökohteisiin tarkoitetuissa tuotteissa voi olla myös muita aineita, kuten säilöntäaineita, jotka tekevät tuotteesta haitallisen.

Öljyjä ei saa päästää jäteveden joukossa viemäriin. Tämä pätee, oli kyseessä moottorin voiteluöljy, silikoniöljy tai vaikkapa ruokaöljy. Yritin etsiä tietoa, haittavatko silikonit jollain tavoin jäteveden puhdistusta. Hakusanoilla "silicone" ja "waste water" löysin silikonia sisältäviä aineita, joita lisätään jäteveteen vaahtoamisen estämiseksi. Vaahtoaminen kun voi olla jätevedenpuhdistuksessa melkoinen ongelma. Tietysti voi pohtia, voiko sinänsä myrkyttömistä aineista olla jotakin haittaa pitkän ajan kuluessa.

Silikonipuppua

Silikoneista väännetään kättä erilaisilla keskustelupalstoilla, puhuttiin sitten implanteista tai sampoista. Valitettavan usein kirjoituksissa näkee aivan virheellistä tietoa. Olen nähnyt silikonien olevan "vaarallisia ympäristömyrkkyjä", mutta silti silikoneja voi laittaa vauvojen suuhun? "Silikonit ovat vältettäviä aineita, koska ne eivät ole biohajoavia". Silikoneja kuitenkin käytetään apuaineina jätevedenpuhdistuksessa. Melkoinen ristiriita. Ympäristömyrkyiksi luokitellaan tavallisesti raskasmetallit ja haitalliset orgaaniset yhdisteet, joita ovat muun muassa dioksiinit, CFC-yhdisteet, BCP:t ja muut pahikset. Silikonit ovat todella kaukana näistä.

Ei pidä tehdä myrkyttömistä aineista myrkkyjä - niitä riittää muutenkin. Sen sijaan aina voi pohtia, mitkä aineet ovat oikeasti tarpeellisia ja mitkä eivät.

Oletko muuten jo vastannut tähän kyselyyn? Enää pari päivää aikaa...

Lue myös:

• Astioita on moneksi
• Purnukka arsenaalin tarpeellisuus
• Tähtimainokset ja sammakko

Sata kehua

KEHU 39. Kun luumu putos puusta oli kaunis kesäsunnuntai, hölmistynyt ihmislapsi laittoi luumun jukurttiin - ja hyväähän se oli. Luumusato parhaimmillaan.

Kuva (kakku): http://www.flickr.com/photos/samdogs/ / CC BY-ND 2.0

Varoitusmerkkien terapiaistunto

Tanskalaiset ovat tehneet hienon kampanjan kemikaalien varoitusmerkinnöistä julisteineen ja Youtube-videopätkineen. Varoitusmerkit kerääntyvät terapiaistuuntoon, sillä heitä ei ole huomioitu. Merkit Ärsyttävä ja Syövyttävä kertovat traumaattiset tarinansa siitä, mitä tapahtui, kun heidät jätettiin huomioimatta. En osaa tanskaa, mutta eipä haittaa. Vajaan viiden minuutin pätkän sisältö aukeaa hyvin, vaikka puhetta ei ymmärtäisikään.

Video jatkuu tällä vajaan minuutin pituisella kohtauksella, jossa Ärsyttävä käy leikkauksessa. Lopputulos on tietysti hieno! Kerron myöhemmin lisää muuttuvista varoitusmerkeistä - ihan suomeksi.

Lue myös

• Rikkaruohoveto
• Suhinaa spraymaaleista
• Mieletön jysäys
• "Kemikaalit - aina läsnä arjessa", Aamulehti 14.8.2009
  

Sata kehua

Kehu 38. Ei voi kuin kehua tanskalaisten luovuutta. Miksi Suomessa ei tehdä asioita näin hauskasti?

Suomen sieniopas

Tämä postaus oli valmiina jo viime keskiviikkona, mutta kärpässienitragedian takia julkaiseminen juuri tuolloin ei olisi ollut kovinkaan tahdikasta. Lukekaa muuten uudelleen kirjoitukseni "Tappavan myrkyllinen - parhaimmillaan nuorena". Juttuun on nimittäin tullut jatkoa. Helsingin Sanomien toimituksessa kokataan varsinaista sienisalaattia...

Osallistuin muutama vuosi sitten retkelle, jossa luonto-opas kuljetti meitä pitkin metsiä kertoen niin sammaleista, pöllöistä kuin puu- ja kalalajeista. Maasta löytyneen kävynjäännösten perusteella opas tiesi, mikä lintu kuusessa oli vieraillut. Ihailtavaa tietoutta.
Retki oli loppukesästä ja tietenkin puhuttiin myös sienistä. Oppaalla oli yksi kirjasuositus ylitse muiden: Suomen sieniopas, jossa suuri lajivalikoima sekä tarkat ja asiantuntevat lajikuvaukset. Kirja on tehty yhteistyössä Kasvimuseon kanssa ja tekijöinä ovat Suomen parhaat sieniasiantuntijat Pertti Salo, Tuomo Niemelä ja Ulla Salo. Pakkohan opus oli hommata, kun kerran ammattilainen suosittelee. Hinta tosin oli kirpaiseva, mutta ajattelin, että enpä tämän jälkeen muita sienioppaita tarvitse. Hinta on edelleenkin kova, mutta tiedoksi, että ainakin jokin aika sitten kirjaa oli myynnissä Akateemisessa kirjakaupassa noin kolmella kympillä.

Kirjassa esitellään noin 900 lajia, mukana tietysti ruokasienet mutta myös paljon muita. Kirjaa on mukava selailla, vaikka ei olisikaan menossa sienimetsään. Mikä on takapihalla puunrungossa kasvava hyhmä? Tiedätkö millainen on liuskahytykkä, vihvilänpahkapikari tai sen serkku karpalonmuumiopikari? Entä konnankorva, pikipallo tai mäntymaahikas? Valokuvat ja kuvaukset ovat selkeitä. Tekstissä myös kerrotaan, mitkä sienet muistuttavat toisiaan. Mitkä ovat matkijasieniä. Oiva opas sienifriikeille. Menkää metsään!

• Suomen sieniopas, Bookyssä, (kumppanuuslinkki Booky.fi)
• Suomen Sieniseuran arvio kirjasta

Lue myös:

• Tappavan myrkyllinen - parhaimmillaan nuorena
• Tattis
• Myrkyllistä herkkua

Sata kehua

KEHU 37. Sienistä herkullisimpia ovat muun muassa kanttarellit ja korvasienet. Erityiskehut ukonsienelle, joka voissa paistettuna on suurta herkkua. Ukonsientä en ole päässyt maistamaan vuosikausiin. Kun joskus vielä löytäisi...

Eri kamala Maikki ja muita anagrammeja

Rakastan sanaleikkejä, joista yhtenä esimerkkinä on tämä Bernard Food Industries Inc'in nerokas tuote:

"Dehydrated Water, Empty contents of can into one gallon of water. Stir until dissolved. Chill and serve."Amazing!

Suomeksi: "Vedetön vesi, Tyhjennä purkin sisältö yhteen gallonalliseen vettä. Sekoita kunnes liukenee. Tarjoile jäähdytettynä."

Eilen illalla aivoni kieltäytyivät järjellisestä hommasta, joten tein sitten jotain vähemmän järjellistä. Naputin anagrammikoneeseen sanan "kemikaalikimara". Muunnoksia putkahti vaikka kuinka paljon. Tässä teidän iloksenne muutama. Kurkkaa, mikä linkattu juttu nimen taakse piiloutuu. Nimi on tietysti vihje. Arvaatko aiheen etukäteen?

• Merkki lamaa Kiia
• Kamaraa Mielikki
• Ime malariakakki
• Klaari kemia Mika?
• Likakemia kirmaa
• Kimara liki makea
• Meri lamaa kaikki
• Karmia limaeikka
• Karmia alameikki
• Rikki lima kaamea
• Maali makea rikki
• Laimea kama rikki
• Kiire alkaa kimma
• Kiire lakkaa mami
• Merikalaa Maikki
• Kamala rike Miika
• Eri kamala Maikki
• Erkki imi kamalaa
• Merkkimaalia Aki
• Raaka leikki mami
• Raaka liekki mami
• Kakara ilme Miika
• Arkimami leikkaa
• Liki makea Kimara
• Kakarakemia ilmi 1
• Kakarakemia ilmi 2
• Raaka liike kimma
• Liikekama kirmaa
• Kemia lamaa rikki
• Karmia liekkimaa
• Maalikeikka Rami
• Lamaa arkimeikki

Näiden lisäksi blogissa on tietysti lukuisia muita juttuja. Kerro suosikkisi täällä, voit voittaa Kemikaalikimara-kirjan.

Anagrammigeneraattori löytyy täältä.

Sata kehua

KEHU 37. Tämän päivän kehut menevät silakalle. Aivan aliarvostettu kala.

Kuva: EraPhernalia Vintage (Catchin up), Flickr, Creative Commons lisenssi

Nitraatit ja nitriitit syyniin

Asiantuntijoita huolestuttavia lisäaineita

Nitraatit ja nitriitit ovat menossa syyniin. Evira on aloittanut riskinarvioinnin lasten ja aikuisten altistumisesta nitriitille ja nitraatille. Nitraatteja on elintarvikkeissa luonnostaan, esimerkiksi punajuurissa, pinaatissa, nokkosessa, salaatissa ja kiinankaalissa. Suosikissani Rucola-salaatissa on myös runsaasti nitraatteja.

Nitraatteja ja nitriittejä käytetään lisäaineena liha- ja makkaravalmisteisiin sekä juustoihin. Ne estävät haitallisten mikrobien, erityisesti Clostridium botulinumin kasvua eli estävät supermyrkyllisen botuliinin muodostumissa tuotteissa. Nitriitit auttavat säilyttämään lihan punaisen värin sekä estävät rasvojen härskiintymistä.

Nitriitti voi hapettaa hemoglobiinin sisältämän raudan sellaiseen muotoon, ettei se pysty kuljettamaan happea elimistöön. Nitraateista on haittaa niiden muuttuessa elimistössä nitriiteiksi. Liiallinen nitraattien ja nitriittien saanti on myös yhdistetty joidenkin syöpien mahdolliseen lisääntymiseen. Vauvojen ruoassa ei esimerkiksi suositella käytettäväksi punajuurta ja pienille lapsille kehotetaan välttämään antamasta runsaasti lihajalosteita. Noin kolmevuotias 15 kiloa painava lapsi voi syödä korkeintaan yhden nakin päivässä nitriitin suositusarvon ylittymättä. Maltilla siis suomalaista perusvihannesta pienille.

Hankkeessa selvitetään, kuinka paljon suomalaiset nitraatteja ja nitriittejä ruoastaan lopultakin saavat huomioiden sekä kasvikset että makkarat ja muut tuotteet, joihin nitraatteja ja nitriittejä on lisätty. Tämän jälkeen voidaan arvioida, onko kyseessä riski vai ei. Ja jos on, niin kenelle. Tutkimuksen tulokset julkaistaan vuonna 2011. Jäämme odottamaan.

Lue myös:

• Broilerin metamorfoosi
• Aivan eri asia
• Evira on aloittanut riskinarvioinnin lasten ja aikuisten altistumisesta nitriitille ja nitraatille, Evira 20.8.2009
• Salmenkaita, Tavi: Laihdu ilman nälkää 
  

Sata kehua

KEHU 36. Jonotin tänään erään liikkeen palvelutiskille, edelläni oli yli 30 henkeä. En arvatenkaan jaksanut jonottaa loppuun asti, vaan luovutin. Jonossa ei tarvitse murjottaa vaan voi jutella vieruskaverin kanssa niitä näitä. Kiitos jonotusseurasta, Tuntematon.

Kuva1: Ellievanhoutte, Flickr, Creative Commons lisenssi
Kuva 2: Islandjoe, Flickr, Creative Commons lisenssi

Neljä sairaalassa syötyään valkoista kärpässientä

Tällaista postausta en haluaisi kirjoittaa. Silmille nimittäin hyppäsi tänään todella hätkähdyttävä uutinen. Neljä ihmistä on sairaalahoidossa syötyään valkoista kärpässientä. Valkoisen kärpässienen sotkee helposti herkkusieneen, minkä takia itse jätän herkkusienet ja niitä muistuttavat sienet kokonaan poimimatta. Herkkusieniä ostan kaupasta, sillä seuraukset virheellisestä tunnistamisesta ovat karmivat.

Kirjoitin Helsingin sanomista ja valkoisesta kärpässienestä jokin aika sitten. Lue postaukseni aiheesta. En tiedä, onko Helsingin Sanomien hiljattain julkaisemalla kuvalla virheellisine kuvateksteineen osuutta asiaan. Asia varmasti selvitetään. Mutta oli lehdissä millaisia kuvia tahansa, sienestäjän on tunnettava poimimansa ruokasienet sekä myös osata varoa myrkkysieniä. Tieto on etsittävä luotettavasta lähteestä.

Neljä ihmistä on sairastunut hengenvaarallisesti syötyään valkoista kärpässientä, kertoo Helsingin Sanomat. Sairastuneet ovat eri puolilta Etelä-Suomea.
Helsingin Sanomien mukaan kaksi potilasta on tuotu tehohoitoon Helsinkiin HUS:n Kirurgiseen sairaalaan. Lehden mukaan myös kolmas jouduttaneen tuomaan samaan paikkaan. Yksi voi selvitä tavallisella sairaalahoidolla. Potilaat ovat hengenvaarassa.
Sienimyrkytyksen saaneita hoidetaan albumiinidialyysillä. Jos se ei auta, on edessä maksansiirto.
Valkoinen kärpässieni sekoitetaan joskus metsäherkkusieniin. Asiantuntijat kehottavatkin jättämään kaikki valkoiset sienet metsään.

"Valkokärpässienellä herkuttelu vei neljä sairaalaan hengenvaarassa - Hoitona ehkä maksansiirto", Aamulehti, 26.8.2009

Todella ikävä juttu.

Lue myös:

• Suomen sieniopas
• Tappavan myrkyllinen - parhaimmillaan nuorena
• Tattis
  

Kemikaalikimaran mielenkiintoisin juttu?

Kysely ja kirja-arvonta

Olen kirjoittanut tähän mennessä noin 140 postausta. Mikä niistä on mielestäsi mielenkiintoisin ja minkä takia? Arvostatko hupia, historiaa, youtube-pätkiä, tiukkaa asiaa - vai näiden yhdistelmää? Onko joku tietty aihepiiri lähellä sydäntäsi vai pelastiko vanha mainospätkä vuodelta 1 ja 2 päiväsi? Asia kiinnostaa. Tulokset auttavat blogin kehittämisessä.

Kerro suosikkisi kommenteissa. Vastanneiden kesken arvotaan kaksi Kemikaalikimara-kirjaa. Jos blogi ei ole sinulle ennestään tuttu, voit tutustua juttuihin tämän anagrammipostauksen kautta.

Vastausohjeet:

1. Kirjoita tämän postauksen kommentteihin suosikkisi tämän blogin jutuista perusteluineen.
2. Jos olet anonyymi, keksi itsellesi nimimerkki ja kirjoita se joko viestin loppuun tai kohtaan "Nimi/url". Nimettömiä ei huomioida arvonnassa.
3. Linkkaamalla kyselyn omaan blogiisi saat tupla-arvan. Mainitse asiasta vastauksessasi niin tulee varmasti huomioitua.

Vastausaika päättyy tiistaina 2.9. klo 23:59. Onnea arvontaan!

PS. Blogin selailun lisäksi kannattaa lukea myös Aamulehden artikkeli "Kemikaalit - aina läsnä arjessa", johon on haastateltu emeritusprofessori Jouko Tuomistoa sekä allekirjoittanutta. Hauskasti kirjoitettu juttu tärkästä asiasta.

Kuva: Valerie Everett, Flickr, lisenstoitu Creative Commons lisenssillä

Bongasin neulegraffitin

Muistatte varmaan kirjoitukseni, jossa kerroin hyvän ja pahan mielen graffiteista? Pahan mielen graffitteja näkee päivittäin, mutta nyt olen bongannut ensimmäisen neulegraffitin. Tässä kuva puistonpenkin pehmoisesta kukkaköynnöksestä. Ei spraymaaleja, ei töhryjä, voidaan poistaa jälkiä jättämättä, mutta kuka sellaista haluaisi tehdä...

Köynnös osui silmiini Fiskarsin ruukkialueella, joka on mainio retkikohde, niin kesällä kuin talvella. Paikka vilisee kesäisin turisteja, talvella on luonnollisesti hiljaisempaa, mutta ei mitenkään huono aika retkeilyyn. Tuolloin voi kaikessa rauhassa jutella käsityöläisten kanssa. Poiketkaa takojan pajassa, lasinpuhaltamossa, paperitalossa sekä nauttimassa hyvästä ruuasta.

Lisätietoa Fiskarsin Ruukista.
Lue myös:

• Rakkauden temppeli ja hyvän mielen graffitit
• Suhinaa spraymaaleista
• Tarvitsenko tätä todella?

Sata kehua

Kehu 35. Kehut niille, jotka arvostavat historiaa ja vanhaa käsityöläisyyttä haluavat säilyttää sen jälkipolville. Fiskarsin Ruukki on tästä oiva esimerkki.

Huippuhetkiä elämääsi - Bullshit!

Tahdotko luoda loistavan ura, nousta maineeseen urheilussa, pyörittää menestyvien yritysten verkostoa, kasvattaa liudan lapsia ja siinä ohessa vielä rakentaa omakotitalon? Haaveet on tehty toteutettaviksi!
Elämme toista vuosituhatta, mutta vuorokaudessa on yhä vain 24 tuntia ja viikossa seitsemän päivää. Tästä huolimatta elämämme on muuttunut vauhdikkaammaksi kuin koskaan, ja vaadimme joka sekunnilta paljon.
Haluamme suorittaa ja kokea aina vain enemmän, olla paremmassa kunnossa ja pysyä kauemmin hereillä. Öin ja päivin, töissä ja vapaa-aikana, joka puolella maailmaa. Tarvitsemme siivet selkään!

Red Bull -energiajuoman mainosläpykkä on juuri niin pöljä kuin yllä olevasta tekstistä voi päätellä. Mainoslehtinen kuvaa ahdistavaa elämäntapaa, josta selvitytyy tietenkin Red Bull -juoman avulla.

Kun väsyt ja vireytesi laskee, Red Bull antaa nopeasti lisää energiaa. Se auttaa sinua pysymään aktiivisena ja hereillä. Redbull antaa siivet!

Bullshit! Energiajuomat ovat kofeiinipitoisia makeita juomia, joita markkinoidaan jaksamiseen ja piristymiseen. Energiaa tuotteissa on saman verran kuin tavallisessa virvoitusjuomassa. "Lisäenergiaa” oletetaan antavan juomien piristävät yhdisteet, kuten kofeiini, guarana, tauriini tai glukuronolaktoni. Tölkillisessä juomaa on suunnilleen saman verran kofeiinia kuin pienessä kupillisessa kahvia. Suomalaiset ovat maailman kärkisijoilla kahvin juonnissa. Kofeiinisiivet ovat selässä ilman Bulleja ja muita energiajuomia, joita ovat muun muassa Battery, ED, Teho, Devil ja Rockstar.

Sokerilimsat eivät mitenkään kuulu terveelliseen ruokavalioon, eivätkä siten myöskään "energiajuomat". Tuotteet ovat kuitenkin erityisesti nuorison suosiossa. Kofeiini saattaa aiheuttaa sydämentykytystä ja vapinaa. Lapsilla voi esiintyä myös ärtyneisyyttä ja levottomuutta. Kofeiinijuomat voivat valvottaa nuorta, happamat juomat kuluttavat hampaita, lisäksi vielä tarpeettomat sokeriannokset. Turhia tuotteita, joiden käyttöä kannattaa välttää - oli sitten nuori tai aikuinen. Energiajuomia ei ole myöskään tarkoitettu urheilukäyttöön. Sokeriliuos jää hölskymään vatsaan. Kuivalla suulla happaman juoman hampaita kuluttava vaikutus tehostuu.

Sitäpaitsi juomien antamat siivet on keksitty jo ajat sitten. Katsokaapa vaikka tämä 60-luvun psykedeelinen 7 Up -mainos. Videon katselumahdollisuutta on muutettu, joten klikkaus johtaa Youtuben sivuille. Onneksi pongasin tämän aarteen jo kauan sitten. Sain kauniit siivet näkyviin blogiinkin.




Lue myös:

• Litratolkulla kolaa
• Kassalla kuulee totuuden
• Hehkeä hymy, monta konstia hampaiden turmaksi
• Energiajuomat maistuvat yhä useammalle, HS 28.4.2008
• Energiajuomat, Eviran nettisivuilla
  

KEHU 34. Päivän kehut menevät Eviralle, joka ehdotti reippaasti julkisuutta huonoja elintarvikkeita myyville liikkeille. Katso kirjoitus "Kuluttajakapina!"

Kuluttajakapina!

Alkoi sen verran suivaannuttaa viimeaikaiset lehtikirjoitusten aiheet, että päätin aloittaa kuluttajakapinan.

Tuoretiskeillä vanhentunutta

 
Tämän viikon kohuaihe on Helsingin Sanomissa 21.8.2009 julkaistu anonyymi mielipidekirjoitus tuoretiskien tarjonnasta. Kaupan alalla työskentelevä kertoi miten vanhentuneita tuotteita puretaan pakkauksista palvelumyyntiin ja niljakkaita kalafileitä kuskataan varaston ja myyntipisteen välillä päivätolkulla. Jonkin asteisena skeptikkona mietin, että onko tässä mitään uutta. Niinhan on toimittu kautta aikojen. Miten kummassa asia olisi voinut muuttua? Tämä ei tarkoita sitä, että toiminta olisi mitenkään hyväksyttävää - päinvastoin. Homma vaan on niin, että niin kauan kun ihminen tekee kauppaa, vilunkia esiintyy.
Olen saanut isosta kaupasta, joka profoloituu hyvällä kalatiskillä, limaista ja pahanmakuista nieriää. Jälkikasvu kysyi: "Mitä sä yrität meille syöttää?". Kerroin myöhemmin saman kyseisen liikkeen kalatiskillä.
Mieheni osti pikkukaupan irtomyynnistä kinkunsiivuja, jotka selvästi olivat parhaat päivänsä nähneet. Valitus hyvitettiin tuplamäärällä tuoretta kinkkua.
Naapurini jätti ostamatta pikkukaupasta salaattipakkausta, koska seuraava myyntipäivä oli viimeinen. Kuinka ollakaan samaa salaattia ilmestyi parin päivän päästä irtomyyntiin. Soitto valmistajalle varmisti, että kyseistä salaattia ei edes pakata irtomyyntiä varten.

Facebook:iin on perustettu ryhmä "Tuoretiskit boikottiin". En liity, enkä kannata. Tuoretiskeiltä kaikesta huolimatta saa palvelua, ne työllistävät ja hyvin hoidetusta tiskistä saa laadukkaista elintarvikkeita. Jos tuoretiskejä ei ole, mikä on vaihtoehto? Pelkästään pakattuja elintarvikkeita, onko se parempi? Niissäkin on kikkailtu päivämäärien kanssa.

Kuvassa ranskalaisen Marc Lacosten ottama kuva ilmeisesti sikäläisestä tuoretiskistä. Missä ovat marinoidut lihat?

Päätyhyllyt ja keskitila boikottiin?

Aihepiiriin liittyy myös Talouselämän (21.8.2009) kirjoitus kaupan kynnysrahoista.

Kaupassa käynti on peli, jota kauppaketjut ohjaavat. Kauppa perii tavarantoimittajilta kynnysrahaa parhaista pelipaikoista, joissa kuluttaja käy hyvin satimeen.
"Kun tuote siirtyy hyllystä päätyyn, myynti viisinkertaistuu. Keskikäytävän lattialla myynti kymmenkertaistuu, turkulainen K-kauppias Hannu Aaltonen tietää.
Hyllynpäädyt, keskilattiat ja sisääntuloaulat ovat haluttuja; pyrkijöitä on enemmän kuin mahtuu.

Tavarantoimittajat - ja viime kädessä kuluttajat - maksavat parhaista myyntipaikoista. Koko homman tavoitteena on tietenkin saada ihmiset ostamaan enemmän. Miettikääpä esimerkiksi kosmetiikkaa. Tavaratalojen aulat ovat täynnä myyntipömpeleitä, joissa kosmetiikkayritysten konsulentit (ei siis tavaratalojen henkilökunta) kaupittelee omia tuotteitaan. Ylelliset myyntipisteet luovat tavarataloille luksusmielikuvaa.

Kauppias Aaltosen mukaan myyntipaikka on hintaa tehokkaampi myynninedistäjä. Tavaransijoittelu tehdään kaupoissa siten, että kuluttaja ostaa mahdollisimman paljon. Aaltonen sijoitti hapankorput keskelle lattiaa ja myynti moninkertaistui, vaikka hinta pysyi ennallaan. Harvan ostajan listalla luki harpankorppuja. Kuluttajat saadaan näin ostamaan sellaista, mitä he eivät alunperin olleet ajatelleetkaan ostaa. Tiedättekö muuten yhtäkään kauppaa, jossa maitotuotteet olisivat lähellä kassaa? Ne ovat aina liikkeen peränurkassa, jotta asiakkaat saadaan marssimaan koko liike läpi. Huonekaluliikkeeissä on valmis luontopolkumainen reitti nuolineen - katso kaikki meidän tuotteemme.

Vahvat brändit saavat parhaat paikat, koski se sitten elintarvikkeita tai käsilaukkuja. Tarvitsin hiljattain uutta käsilaukkua, sellaista, johon tarvittaessa mahtuu A-4-materiaalia. Kaupassa vaikutti olevan vain kaiken sortin kummallisia luksusluomuksia tähtitieteellisine hintoineen. En ollut valmis maksamaan laukusta mielettömiä summia ja kyseiset laukut eivät yksinkertaisesti sopineet tarkoitukseeni. Pyörin aikani osastolla, kunnes tajusin, mistä on kyse. Löysin tarkoitukseeni sopivan, kotimaisen, tyylikkään ja kohtuuhintaisen laukun laukkuosaston perimmäisestä nurkasta alimmalta ripustustelineeltä. Kotimainen laukkufirma ei ilmeisesti ollut maksanut kynnysrahaa.
Kassalla edelläni oleva nainen etsi töihin sopivaa käsilaukkua, joka sopisi hänen uusiin kenkiinsä. Katsoin kenkiä, nostin löytöäni ja kysyin: "Tällaistako?". Sellaistahan hänkin.... Purnasin sijoittelupolitiikkaa ja myyntipaikkojen kaupittelua myyjälle, joka naurahti hämmentyneenä.

Kuluttajakapina!

Luontoliitolla on "Älä osta mitään"-kampanja: teemapäivä, joka haastaa ihmiset punnitsemaan jokapäiväisiä ostovalintojaan, hallitsemaan ostoimpulssejaan ja muuttamaan käyttäytymistään pysyvästi ekologisemmaksi. Hieno ajatus, mutta koska täydellinen ostamattomuus on mahdollista vain hetken, miettiminen tulee tehdä jokapäiväiseksi - koski se sitten ekologisuutta, tuotteiden laatua tai kauppiaiden meille virittämiä ansoja.

Aloitetaan kuluttajakapina! (Lista täydentyy kommenttien myötä.)

• Osta vain etukäteen tehdyn kauppalistan mukaan.
• Boikotoi myyntitilaa, päätyhyllyjä ja keskitilaa, joiden tarkoitus on vain houkutella lisämyyntiin.
• Tuoretiskejä ei boikotoida, mutta jos sieltä löytyy vähänkään epäilyttävää, kysytään asiasta kaupassa isoon ääneen.
• Reklamoi huonoista tuotteista. Jos tuote ei ole priimaa, kysy ensin kassalta kuuluvasti, mihin voi valittaa nuhjaantuneesta kalasta tai happaman tuoksuisista kinkunsiivuista. Reklamaatio tehdään tuoretiskillä, siten että muutkin kuulevat.
• Vältä marinoituja tuotteita, ei anneta kauppaille mahdollisuutta vilunkiin.
• Katso tuotevalikoimia tarkemmin. Ei osteta sitä, mitä kauppias on laittanut selvimmin näkösälle silmien korkeudelle, vertaile hintoja.
• Suosi kauden tuotteita ja lähellä tuotettuja elintarvikkeita.

Muita ohjeita kuluttajakapinaan? Kertokaa kommenteissa, laaditaan yhteinen lista kuluttajakapinaan! Ei anneta kauppiaiden ohjata meitä.

Lisäys 24.8.2009: Evira on ehdottanut kauppohin "häpeätarroja", joka lätkäistään ovesuuhun, jos liike saa huomautuksen elintarvikkeiden laadusta tai tuoreudesta. Jonkinlainen huomautusten julkisuus on paikallaan. En silti ole aivan vakuuttunut, onko tarra paras vaihtoehto. Myös kuluttajat voivat osoittaa, jos toiminta on kyseenalaista.
Lue myös:

• Broilerin metamorfoosi
• Katse kärsää pidemmälle
• Tekosyitä lautasella
• Kemiaa keittiössä (sisältää helpon marinadireseptin)

Sata kehuaKEHU 33. Kehut lähikauppani tuoretiskin iloisille ja palvelualttiille myyjille.

Kuva: Marc Lacoste, Flickr, lisensoitu Creative Commons lisenssillä

Tappavan myrkyllinen - parhaimmillaan nuorena

Täydensin tätä juttua, sillä sienien kanssa on sekoiltu uudemman kerran.

Lehdissä julkaistavat aiempien juttujen oikaisuja ei yleensä huomaa - paitsi jos niissä on kuva.

Oikaisu myrkkysienestä

Sunnutaina (23.8.2009) silmiini osui kuvallinen korjaus edellispäivän artikkeliin sienipaikoista. Kuvassa on oikein soma valkoinen sieni, jonka alla teksti: Valkoinen kärpässieni on tappavan myrkyllinen. (Viereinen kuva on Miika Silfverbergin ottama, ei Hesarissa julkaistu.)

Lauantaina 22. elokuuta sivulla A3 sienipaikoista kertovan kirjoituksen kuvassa oli valkoinen kärpässieni. Se ei ole parhaimmillaan nuorena, kuten kuvatekstissä luki vaan se on aina tappavan myrkyllinen.

Kirjoitin äskettäin sienireissustani kertovassa postauksessani myös valkoisista sienistä ja siententuntija Railista, joka potkaisee aina valkoiset kärpässienet nurin, jotta kukaan ei vahingossakaan kerää niitä. Valkoinen kärpässieni on erityisen myrkyllinen ja vaarallinen, koska sen voi helposti sotkea herkkusieneen.

Oikaisu ruokasienestä

Valitettavien sienimyrkytystapausten jälkeen Helsingin Sanomat julkaisi perjantaina 28.8.2009 jutun maahanmuuttajien sienestysretkestä. Henkilöt samoilivat metsässä keräten heidän mielestään syötäviä sieniä kehnonlaisin tuloksin. Koriin poimittiin muun muassa pulkkosieni ja kangaskärpässieni - ei kuitenkaan tappavan myrkyllisiä sieniä. Jutussa mainittiin kerätyistä sienistä syötäväksi kelpaamattomiksi pulkkosieni, haisuhapero, lakritsarousku ja sillihapero. Seuraavana päivänä jutun tekstiä oikaistiin näin:

Toisin kuin perjantaina 28. elokuuta sivulla A13 kerrottiin, sillihapero on hyvä ruokasieni.

Suosittelen Helsingin Sanomille käytännöksi, että tekstin tarkistaa joku, joka edes hiukan tietää asiasta. Lisäksi toimitukseen voi hankkia lähdeteokseksi Suomen sienioppaan. Sienijuttuja varmasti kirjoitetaan jatkossakin - vai pitäisikö harkita sittenkin....

Sieniin voi myös tutustua esimerkiksi Luontonetissä. Sivuston ovat laatineet Raija Tuomainen ja Jorma Jalasto. Sienet voi lajitella nimen, ryhmien tai vaikkapa syötävyyden mukaan - kätevää.

Myrkytystietokeskuksen sivuilta löytyy tietoa, millaisia oireita myrkylliset sienet aiheuttavat.

Sienet, Myrkytystietokeskus, 04.04.2007

Lue myös:

• Suomen sieniopas
• Neljä sairaalassa syötyään valkoista kärpässientä
• Tattis
• Eri kamala Maikki ja muita anagrammeja
  

KEHU 32. Raija Tuomainen on tehnyt ison työn sienisivustonsa kanssa. Hienoa työtä kirjallisuuslähteineen.

Kuva: Miika Silfverberg, Flickr, lisensoitu Creative Commons lisenssillä

Perjantaitunnelmissa - jiihaa!

Perjantai-iltana on aika hellittää ja tuulettaa kahdestakin syystä. Töissä oli mukava ja antoisa päivä. Lisäksi sain juuri äsken tietää, että tämä blogi on Me naiset-lehden nettisivujen blogisuosituksissa: "Blogien parhaimmisto klikkauksen päässä."

Näistä blogeista me naiset pidämme. Vinkkaa hyvästä blogista tai tee löytöjä
valitsemistamme herkkupaloista.

Olen otettu. Tästä saa lisää intoa juttuihin - ja asioitahan riittää... Lähiaikoina on muuten tulossa kysely palkintoarvontoineen. Seuratkaa tilannetta.

Mahtavan mukavaa viikonloppua! Nauttikkaa elokuun illoista ja öistä.

PS. Lukekaa myös Aamulehden juttu.

Sydämenpysäyttävä potenssi

Onko sydämenpysäyttävä potenssi unelma vai painajainen? Eviralta tupsahtaneen isoilla kirjaimilla kirjoitetun sähköpostin perusteella jälkimmäinen. Tiedotteessa kerrotaan potenssia kohottavan ravintolisän mahdollisista vakavista terveyshaitoista. Muutama pätkä Eviran tiedotteesta:

FULLCONTACT MAX POTENCY -RAVINTOLISÄ POISTETAAN MARKKINOILTA

Tuotteesta on Eviran Tullilaboratoriossa teettämässä tutkimuksessa löydetty kahta sildenafiili -lääkeaineen kaltaista ainetta, jotka voivat aiheuttaa vakavia sydänperäisiä haittavaikutuksia. Sildenafiili on Viagra -lääkkeen vaikuttava aine.
Seksuaalisen kyvyn lisäämiseksi myytävän FullContact Max Potency -tuotteen käyttö voi aiheuttaa vakavan terveysvaaran sydän- ja verisuonitauteja poteville, joiden tulee lopettaa tuotteen käyttö välittömästi.

Valmisteesta löydetyt aineet on suurella todennäköisyydellä tunnistettu sildenafiilitioniksi ja homosildenafiilitioniksi. Näitä aineita sisältävät valmisteet rinnastetaan ominaisuuksiensa perusteella reseptilääkkeisiin. Full Contact Max Potency -tuotteen tuotekohtainen lääkeluokittelu on vireillä Lääkelaitoksessa.

Ja muutama viikko myöhemmin samankaltainen tapaus:

Double Touch - ravintolisä, joka voi sisältää lääkeainetta, vedetään pois markkinoilta


Double Touch – ravintolisästä on Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran Tullilaboratoriossa teettämässä tutkimuksessa löydetty kahta sildenafiili-lääkeaineen kaltaista ainetta, sildenafiilitionia ja dimetyylisildenafiilitionia. Sildenafiili on Viagra-lääkkeen (erektiolääke) vaikuttava aine.

 Tässä ei taas voi kuin ihmetellä, sekä markkinointiosaston luovuutta tuotteen nimen kanssa että sitä vastuuttomuutta, jota ihmiskunta harrastaa - oli sitten kyseessä taloudellinen edun tavoittelu tai oma terveys.

Luontaistuotteiden ja ravintolisien oltava vaarattomia

Luontaistuotteet ja ja ravintolisät ovat elintarvikkeiden ja lääkkeiden välimaastossa. Ravintolisät kuitenkin luokitellaan elintarvikkeiksi, vaikka ne muistuttavat ulkonäöltään ja käyttötavoiltaan lääkkeitä. Ravintolisiä ovat esimerkiksi monivitamiinivalmisteet, kalaöljyt, maitohappobakteerit ja erilaiset laihdutus- ja urheiluvalmisteet. Ravintolisät eivät saa sisältää lääkeaineita tai kasveja, joilla on lääkkeellinen vaikutus.

Luontaistuotteet sisältävät sisältävät lääkkeellisesti vaikuttavaa kasvia tavallisesti uutteena tai kuivattuna. Osa valmisteista kuuluu lääkevalvonnan piiriin, osa on luokiteltu elintarvikkeiksi. Luontaistuotteet ja ravintolisät eivät saa aiheuttaa haittaa käyttäjälle. Tuotteiden on oltava ihmisille vaarattomia.

Laillisesti Suomessa myytävät luontaistuotteet ovat pääsääntöisesti turvallisia ja haitat vähäisiä, mutta poikkeuksiakin aina silloin tällöin löydetään - kuten Fullcontact Max Potency. Aasialaisissa rohdoksissa sen sijaan voi olla jopa länsimaissa kiellettyjä myrkyllisiä lääkekasveja. Tavatonta ei myöskään ole terästäminen lääkeaineilla. Tuotteista on löytynyt myös raskasmetalleja, kuten lyijyä, arseenia tai elohopeaa. Jos tilaa tai ostaa tuotteita ulkomailta, ei sisällöstä ole takeita.

Kestää, kestää... jaksaa, jaksaa - vaikka koko yön. Potenssiongelmiin - ja myös viihdekäyttöön - hommataan pillereitä ulkomailta ja tilaamalla netistä. Kyseessä on kuitenkin laiton puuha. Lääkeyhtiö Pfizer ei myöskään myy netissä Viagraa alehintaan, vaikka supermiehiksi halajaville niin koetetaan uskotella. Väärennetyt lääkkeet voivat sisältää mitä vain ja mitä määriä tahansa. Väärennetyistä potenssilääkkeistä lisää asiaa aikaisemmassa postauksessani. "Siniset pillerit ja piratismi".

Lue myös:

• Siniset pillerit ja piratismi
• Muun maan mustikat
• Lääkeväärennökset, Lääkelaitos, 20.10.2008

Sata kehua

KEHU 31. Aamuinen bussinkuljettaja kohteliaasti odotti, että pääsen istumaan paikalleni ennen kaasutusta. Kiitos siitä.

Kuva: adriagarcia, Flickr, lisenssoitu Creative Commons lisenssillä

Turbofuusioenergistä parranajoa ja maskuliinista ihohoitoa

Kosmetiikkamainosten kielikuvien vääntämisessä ja markkinointi-ihmiset lähes tulkoon ylittävät itsensä. Asiaa on pohtimut myös Evil Dressmaker blogissaan: "Radiance Soothing Blog Volumizer-Post". Koska kotonamme kaikki muut kissaa myöden ovat miespuolisia, tutustuin huvikseni miesten kosmetiikan jargoniin. Miesten maailma näyttäytyy kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden perusteella toisenlaisena kuin naisten. Mitäpä tuumitte näistä maskuliinisuuden ilmentymistä?

Partahöyläystä äänennopeudella

Mach 3 - Mach-luku kuvaa nopeutta äänen nopeuteen nähden. Mach 3 on siis kolme kertaa äänen nopeus. Partahöylissä luku tarkoittaa terien määrää.

Siinä missä toinen valmistaja tarjoaa Titanium Energyä, toiselta löytyy peräti Fusion Power - siis fuusiovoimaa tai -energiaa. Eikö parranajamisessa pyritä fuusion (sulautuminen, yhdistyminen) sijaan fissioon (hajoaminen)? Kysymyshän on partakarvan katkaisusta.

Chrome Collection - kromin kiiltoa partaa ajettaessa, vähän kuin auton puskurissa tai moottoripyörän pakoputkessa.

Rennommille tyypeille sopii vaikka Quattro Titanium Precision Freestyle, mutta vekottimen täytynee kuitenkin olla Heavy Duty.

Varsinainen kilpavarustelu kohdistuu partahöylien terien määrään. Tuplaterä oli keksintö, kunnes joku keksi laittaa kolmannen terän. Tämän hetken ennätys on viiden terän höylä.

Miehillekin purnukka-arsenaali?

Helsingin Sanomissa oli runsas vuosi sitten artikkeli miesten kosmetiikasta. Miesten kasvojenhoitotuotteiden myynti on viime vuosina kasvanut noin 30 prosenttia vuodessa ja markkinoita riittää. Partahöyläostoksillani vaihdoin muutaman sanan kosmetiikkamainonnasta. Myyjä totesi "Miehillä on niin paljon helpompaa, kun heidän ei ole pakko käyttää kaikkea sitä, mitä naisten. Sitä on sellaisiakin miehiä, jotka eivät käytä koskaan edes kosteusvoidetta." Niinpä, pitäisikö miehet pakottaa purkkiarsenaalirumbaan? Vai naisten vapautua siitä? Ja jotta kukaan ei vahingossakaan ymmärrä väärin, en vastusta kosmetiikan käyttöä vaan markkinalähtoisesti keksittyjä tarpeita. Huoliteltu voi olla vähemmälläkin.

Helsingin Sanomien artikkelissa verrattiin kaksitehoisen kohottavan tehohoidon, silmänympärysvoiteen sekä anti-ageing kosteusvoiteen eroja miesten ja naisten tuotesarjassa. Miesten ja naisten voiteissa ei ollut suuria eroja. Osti sitten naisten tai miesten kosmetiikkaa, kannattaa pitää mielessä kosmetiikka-asiantuntija Päivi Kousan toteamus: "Ihmettelen markkinointiosastojen luovuutta. Ne loihtivat tavanomaisesta koostumuksesta mielikuvituksellisia termejä sekä lupauksia siitä, mitä tuote tekee iholle".

Lue myös:

• Turhinta kosmetiikkaa
• Tähtimainokset ja sammakko
• Purnukka-arsenaalin tarpeellisuus
• Brylcreem pelastaa
• Mies ostaa kosmetiikkaa, jos siihen on pätevä syy, Helsingin Sanomat 5.11.2008

Sata kehua

KEHU 30. Kehut huolitelluille miehille, oli heillä partaa tai ei.

Kuva: TheGiantVermin, Flickr, lisensoitu Creative Commons lisenssillä

Tattis

Piti kerätä viikonloppuna marjoja, mutta lipsahti osittain sienten puolelle. Pientä kävelyä mökin pihapiirissä ristiin rastiin ja sieniä oli kerättynä niin paljon, että riittäisi pakastimeenkin - tai ainakin luulin niin. Väriteeman mukaisesti en käy asioita läpi sienilajeittain vaan väreittäin. Poikkitieteellisyys piristää.

Punaiset

Punaisia sieniä on muitakin kuin vain se klassinen punainen kärpässieni, jollaista en nähnyt yhtäkään. Mukaan löytyi ainakin haperoita, joita on sen sataa eri lajiketta. Onneksi ne vähemmän syömäkelpoiset punaiset lajikkeet ovat varsin ärhäkän punaisia, joten helppo homma. Jostain syystä näitä ärhäkän punaisia löytyi kerättyjen joukosta, niissä on jalassakin punertavaa. Kyseessä siis punajalkahapero, joka tosin on syötävä, mutta esikäsiteltävä keitttämällä. En taida viitsiä muutamaa sientä keittelemään, varsinkin kun matoisia kohtia oli melkoisesti.

Ruskeat

Ruskeita tai oranssinruskeita sieniä oli maastossa paljon. Harmitti, kun noin seitsemän valtavaa tattia oli jo ohittaneet kiinteimmät elinpäivänsä, mutta onneksi löytyi muutama kaunotar. Miten soma tämäkin pieni yksilö. Pahoittelen epätarkkaa kuvaa. Jouduin näet hakemaan valokuvaajan erikseen paikalle kamerakännykkänsä kanssa. Kuvaaja oli kovin kiireinen ja kärsimätön - eikä syö sieniä, mikä ei edesauttanut tehtävän suorittamista.

Keltaiset

Kanttarelleja löytyi vain yksi. Onko joku käynyt kanttarellipaikallani? Mur! Sen sijaan ruohikosta tuijottivat nämä keltahaperot. Harmi, ettei iloinen keltainen näy kunnolla kamerakännykällä otetussa kuvassa. Sama kuvaaja kuin tatilla.

Puukasan lähettyviltä löytyi harmaa sieni, jolla on sitruunankeltainen jalan tyvi. En tunnistanut sientä, joten otin talteen ja tarkistin mainiosta sienikirjastani. Toiveistani huolimatta sieni ei ollut mikään herkulliselta kuulostava vahakas tai valmuska vaan limanuljaska, joka tosin on kahden tähden ruokasieni. Kuljetusmatka kuitenkin nuhjaannutti nuljaskan tummankirjavaksi, mikä ei oikein houkuttellut...

Vihreät

Koivuhapero on vihertävän sävyinen, ainoa sen värin edustaja tällä kertaa.

Siniset

Edellä mainittu limanuljaska muuttui leikatessa tummanharmaaksi, lähes sinertäväksi. Mustesienistä ei ollut havaintoja.

Valkoiset

Valkoisia sieniä en kerää. Edellisen työpaikkani ruokalan sittemmin eläkkeelle jäänyt Raili on tosi innokas sienestäjä. Hän järjesti syksyisin sieninäyttelyn ja kertoi sienten poimimisesta. Esimerkiksi suppilovahveroita pitää vaania. Raili myös tietää, mitkä voimakkaan makuiset sienet sopivat mausteiksi.

Ihmisillä on erilaisia mieltymyksiä ja tottumuksia. Joku kerää rouskuja, joku tatteja, joku suppilovahveroita ja tiedänpä erään kehnäsienikeräilijänkin. Raili jättää koskematta sieniin, joita ei itse kerää - yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Valkoinen kärpässieni on ainoa, jonka Raili potkaisee nurin, ettei kukaan vahingossakaan poimi sitä. Sen sekoittaa helposti herkkusieneen.

Muhennos

Lastasin mahtavan saaliini veneeseen ja edelleen auton takakonttiin, tietysti päällimmäiseksi. Joku perheestämme kuitenkin heitti pesuun menevät matot sienikassin päälle. Ei ole vaikea kuvitella, mitä haperoille kävi - melkoista tuoremuhennosta. Vaikka haperot olivat hapertuneet ja tatit enimmäkseen madonsyömiä, sain niistä silti pannullisen sienisipulimuhennosta - hyvältä maistui, tattis!

Saalis kutistui kymmenesosaan alkuperäisestä, mutta olipahan taas hyvä syy lueskella mainiota sienikirjaani. Ensi reissulla silmilen, josko löytyisi vaikka tahmahiippoja, nummimyyränlakkeja, limettivahakkaita tai hirvenkaulussieniä. Mikään edellä mainituista ei tosin ole ruokasieni.

Lue myös:

• Suomen sieniopas
• Myrkyllistä herkkua
• Kemiaa keittiössä
• Muun maan mustikat

Sata kehua

KEHU 29. Kehut niille, jotka ovat Tattarassa kunnostaneet vanhan ulkorakennuksen tien varressa upeaan kuntoon.

"Kemikaalit - Aina läsnä arjessa" (Aamulehti)

Viime viikolla riitti suhinaa. Kirjoitin kaksi lehtijuttua, toisen Kemia-lehteen toisen Ekoasiaa-lehteen. Ilmestyvät aikanaan. Aamulehden sunnuntain lehdessä (16.8.) puolestaan on pitkä , hauskasti kirjoitettu kemikaaliaiheinen artikkeli. Jutusta löytyy tuttuja nimiä...

Jutun voi lukea myös Aamulehden verkkosivuilta. "Kemikaalit - Aina läsnä arjessa".

Rullaluistelu on nyt muodissa

Ihan pakko jatkaa kasarisarjaa. Koska rullaluistelu on nyt muodissa ja koska rullaluistelu ja -lautailu on hauskaa ja tosi vauhdikasta, muutama kuva sen ajan luistimista. Tekniset ratkaisut ovat melko tavalla muuttuneet. Pyörät on sijoitettu kuten auton auton renkaat, ei siis peräkkäin (in-line), kuten nykyisin - ja mitkä värit! Miten olisi keltasiniset, remmein kiinnitettävät punaiset tai keltaiset mustavalkoisilla nauhoilla? Pahoittelen, että skannatut kuvat ovat sameita. Skannaus on skannaus, eikä mainospostin painolaatukaan ole hääppoinen.

Jos rullaluistimet ovat kirjavia, niin skate board näyttää kovin vaisulta nykyisiin verrattuna.



Lue myös:

• Kasarimeininkiä
• Värikästä elämää
• Rakkauden temppeli ja hyvän mielen graffitit

Sata kehua

KEHU 28. Työmatkani maisemat ovat kerta kaikkiaan upeat - säästä ja vuodenajasta riippumatta. Monesti aamun yksi kohokohdista on näkymä bussin ikkunasta merelle.

Muun maan mustikat

Mustikkasesonki on parhaimmillaan. Paikoillen mättäät ovat niin sinisenä, että metsässä poikenneet tutut ovat kertoneet kärsineensä lähes ahdistusta, kun eivät pysty poimimaan kaikkea. Mustikkaa käytetään silmien hyvinvoinnin edistämiseen ja näön parantamiseen. Mustikoiden sanotaan parantavan hämäränäköä. Minulla eivät aamuisin silmät aukea, ellen saa luonnonjogurttimarja-annostani.

Paitsi että mustikka on superruoka, se on myös vientituote. Arktiset aromit kertoo vuoden 2008 mustikkaviennin olleen 4,9 miljoonaa kiloa. Suuri osa marjoista ei päädy kulinaristien ruokapöytään vaan ne prosessoidaan. Metsämarjoista eristettyjä raaka-aineita käytetään muun muassa kosmetiikkatuotteissa ja ravintoainelisissä. Mustikat viedään muille maille ja ne palaavat kapseleina kauppojen hyllyille.

Selailin mielenkiinosta erilaisten mustikkakapseleiden tietoja. Kapselit sisältävät mustikkauutetta tuotteesta riippuen 80 - 400 mg eli enimmilläänkin yhdessä kapselissa on mustikkaa alle puoli grammaa. Mikä määrä mustikoita tarvitaan moiseen uutemäärään? Kourallinen riittänee. Flavonoidit mieluummin tuoreista mustikoista ja näiden lisäksi esimerkiksi C-vitamiinia, joka kapseleiden valmistuksessa tuhoutuu - kuten myös maku. Yhden tuotteen seloste kertoo kapseleiden sisältävän väriaineina karmiinia ja lääkehiiltä. Mustikkakapseleita syödään marjojen sisältämien favonoidien, antosyaanien, takia. Antosyaanit antavat mustikalle voimakkaan sinisen värin. Miksi ihmeessä mustikan väriainetta pitää värjätä? Halutaanko kenties antaa kuva, että kapseleissa on mustikkaa enemmän kuin sitä todellisuudessa on?

Aidot mustikat päihittävät kapselit mennen tullen. Kaikissa maissa ei kuitenkaan ole saatavilla mustikkaa, joten esimerkiksi hämäränäköään parantaakseen mustikkakapselit saattavat puoltaa paikkaansa. Suomalaisilla sen sijaan on mahdollisuus marjastaa - joko metsässä, kaupassa tai torilla. Kuukauden annos mustikkakapseleista maksaa 12-30 euroa. Siihen nähden viiden kilon laatikollinen mustikoita on edullinen ostos. Syökää marjoja ja hamsteroikaa pakkaseen antosyaaneja, polyfenoleita, siemenöljyjä ja kuituja. Mustikka on hieno marja.

Lue myös:

• Paljonko painaa lusikallinen leivinjauhetta
• Litratolkulla kolaa
• Salmenkaita, Tavi: Laihdu ilman nälkää  
  

Sata kehua

KEHU 27. Poikani (12 v.) kävi tuttavaperheen kanssa Tallinnassa. Tuliaisena sain kauniin kukkakimpun Tallinnan torilta, värit juuri minulle harkittuina sekä pienen levyn tummaa suklaata. Hienosti mietitty, suuri ilo ilman tarpeetonta tavaraa.

Kuva: Miika Silferberg, Flickr, lisensoitu Creative Commons lisenssillä

Sadattelua bensa-asemalla

Sattuu sitä paremmissakin piireissä. Iltasanomat (10.8.2009) kertoi Hjallis Harkimon tankanneen bensiiniä dieselautoonsa. MTV3 katsoi puolestaan asiakseen kertoa viihdesivuillaan Iltasanomien "uutisesta". Taitaa olla jutun aiheet vähissä näin kesäaikaan, sillä virhetankkaukset ovat tavattoman yleisiä. Nyt se vain sattui Harkimolle.

Miksi polttoaineita ei voi sekoittaa

Bensiiniä ja dieseliä ei voi sekoittaa keskenään, sillä bensa- ja dieselmoottorit toimivat eri periaatteella. Bensiinimoottorissa bensiini/ilmaseos poltetaan hallitusti sylintereissä. Sytystulppa sytyttää ilma/bensaseoksen juuri oikeaan aikaan. Kun moottori nakuttaa, seos syttyy itsestään ennen tulpan antamaa kipinää aiheuttaen paineiskuja. Paha nakutus vaurioittaa moottoria. Oktaaniluvulla mitataan bensiinin puristuskestävyyttä. Mitä korkeampi oktaaniluku, sitä suuremman puristuksen polttoaine kestää itsestään syttymättä.

Dieselmoottori toimii toisin. Dieselmoottorissa polttoaineen tulee syttyä paineen ja lämmön vaikutuksesta toisin kuin bensiinin, joka ei saa syttyä ennenaikaisesti itsestään. Dieselpolttoaineille mitataan oktaaniluvun sijaan setaanilukua, joka kuvaa syttymisherkkyyttä. Vanhemman tekniikan dieselautoissa pieni tilkka bensiiniä polttoaineen seassa ei ole katastrofi, mutta nykyautojen hienot polttoaineensuihkutusjärjestelmät eivät siedä vääränlaista polttoainetta juuri lainkaan. Bensiini huonontaa dieselpolttoaineen setaanilukua, mikä voi johtaa dieselnakutukseen. Dieselmoottoreissa polttoaine lisäksi hoitaa voitelua. Bensiini heikentää voitelutehoa.

Virhetankkaukset

Dieseliä on vaikea saada tankattua bensiinitankkiin johtuen tankkauspistoolin koosta. Jos siitä huolimatta onnistuu saamaan dieseliä bensatankkiin, moottorin teho heikkenee ja moottori voi alkaa nakuttaa, kun oktaaniluku on heikentynyt. Osa polttoaineesta menee läpi palamatta, mikä aiheuttaa katalysaattorisssa ylimääräistä kuumenemista, kun poltettavaa tulee enemmän.

Bensapistooli mahtuu hyvin dieselin täyttöaukkoon, joten virhetankkauksen voi tehdä helposti. Jos huomaa tankanneensa väärin, moottoria ei saa käynnistää, vaan auto tulee hinauttaa korjaamolle, jossa polttoainesäiliö tyhjennetään. Omin konstein tankkia ei saa tyhjäksi. Käynnistäminen aiheuttaa isommat vahingot, sillä silloin täytyy puhdistaa koko polttoainejärjestelmä.

Huolellisuutta tankkauksiin, jottei tarvitse sadatella bensa-asemalla ja tankkaus sujuu iloisissa merkeissä, kuten tässä vanhassa minuutin kestävässä Esso-mainoksessa:

Lue myös:

• Silmänpesevä Saab
• Mieletön jysäys
• Piha siistiksi käryttämättä
• Tekniikka & Talous -lehden sivuilla Jarmo Seppälä vaatii teknisiä ratkaisuja ongelman ratkaisemiseksi (29.7.2009): "Tehkää tankkaus väärällä polttoaineella mahdottomaksi".
• "Älä tankkaa väärää polttoainetta! " Tuulilasi, (kirjoitettu 22.5.2006)

Sata kehua

KEHU 26. Elokuiset illat ovat kesän hienoimpia.

Klubiaskin kansi ja onnelliset päivät

Ennen vanhaan tehtiin suunnitelmia Klubi-askin kanteen. Tila ei ole suuri, mutta jotainhan siihen varmaan mahtuu raapustamaan.

Brita Koivunen esitti oheisen tekopirteän Klubi 7 -mainoslaulun vuonna 1959.

Onnellisten päivien laulu

Laulat niin kuin lintunen,
nyt laulu tää on riemuinen.
Onnellisten päiväin laulu tää
Klubi 7 piristää!

Kaikki tietävät, että tupakka on haitallista. Siitä huolimatta lainasin kirjastosta muutaman tupakka-aiheisen kirjan. Kirjoista löytyy tiukkaa asiaa. Lähiaikoina onkin tulossa juttu, mitä kaikkea mahdollisesti et ole tiennyt aiheesta.

Lue ja katso myös:

• Lääkäreiden suosikkitupakka
• Ihana Salem-maailma
• Impotenssivaroitus rannalla

Sata kehua

KEHU 25. Teen hankintoja harvoin ja harkiten. En tiedä, kuvittelenko vain, mutta olen viime aikoina saanut kaupoissa parempaa palvelua kuin ennen. Lieneekö taloustilanteen ansiota? Kehut asiantunteville myyjille, jotka eivät tyrkytä vaan kuuntelevat asiakasta.

Mihin tarvitaan pyykinhuuhteluainetta?

Olen jo kauan sitten lopettanut huuhteluaineen käytön. Syynä oli se, että aine haurastuttaa elastaania. Laiskuudessani en jaksa pohtia joka koneellisen kohdalla, sisältääkö pyykki elastaanitekstiilejä vai ei. Helpointa on siis jättää lorauttamatta huuhteluainetta koneeseen. Pyyhkeet jäävät vähän karkeammiksi, mutta siitä perhe vain pitää. Suosikkipyyhkeitä ovat karheimmat ja kuluneimmat, joilla on paras imuteho. Uudet, hienot ja pehmeät pyyhkeet makaavat kaapissa odottamassa vanhan pyyhesukupolven riekaloitumista räteiksi.

Sattuipa kirjastossa käsiini opus "Puhdas Raikas koti". Kirja on tarkoitettu oppikirjaksi esimerkiksi talouskoulu- ja lähihoitajaopiskelijoille, mutta sopii luettavaksi ihan kenelle vaan. Kirjassa on hyvää perustietoa kodin hoitamisesta, kuten siivouksesta, eri materiaaleille sopivista puhdistusaineista, jääkaapin puhdistuksesta, huonekalujen hoidosta, pyykinpesusta, silittämisestä ja prässäämisestä, tahrojen poistosta ja kukkien hoidosta. Oiva perusteos aiheesta. Mikroaaltouunin puhdistuksessa siivousfriikin sivuilla oleva ohje veden keittämisestä mikrossa kuitenkin päihittää kirjan neuvot.

Kirjaa selaillessani silmiini sattui luku pyykinhuuhteluaineista. Huuhteluaineet vähentävät synteettisten kuitujen sähköisyyttä, lisäävät tekstiilien pehmeyttä ja helpottavat silitystä. Vaikutus perustuu siihen, että ainettä jää tekstiilien pintaan. Huuhteluaineet sisältävät tensidejä, liuotinta, hajusteita, väriä ja vettä.

Huuhteluaineiden huonoina puolina kirjassa mainitaan seuraavat:

• maksavat paljon
• saastuttavat vesistöjä
• vähentävät kankaiden imukykyä
• kerääntyvät vaatteisiin
• saattavat kellastuttaa vaatteen auringonvalossa
• jopa tahrata sen
• tiivisteet liukenevat huonosti ja huuhteluainelokeroa pitää erikseen pestä

Mikäli huuhteluainetta käytetään, sitä ei missään tapauksessa kannata käyttää joka pesukerralla, sillä niillä on taipumus kertyä vaatteisiin. Herkkäihoisille suositellaan hajustamattomia tuotteita.

Jotkut rakastavat pehmeää pyykkiä ja haluavat käyttää huuhteluainetta. Suotakoon se heille, sillä kyseessä on lopultakin varsin pieni asia. Toisaalta, jos huuhteluaineen käyttö on vain tapa ilman perusteltua syytä, voi pohtia rutiinin tarpeellisuutta - varsinkin kun kotitalousalan ammattilaisetkin löytävät kyseisten aineiden käytössä enemmän haittoja kuin hyötyjä. Suomessa on noin 2,3 miljoonaa kotitaloutta. Vaikka joka kodissa ei huuhteluainetta käytetäkään, liikkeellä on melkoinen määrä huuhteluainepulloja, joiden hyödyllisyyden kanssa on niin ja näin. Turhia pakkauksia, sangen tarpeeton sisältö.

Lue myös:

• Pyykinpesu ja Rapa-Ripa
• Ekopesuaineet testissä
• Fosfaatteja suunnitellaan kiellettäviksi pesupulvereissa

Kuva: Flickr, Michael Coghlan, Creative Commons-lisenssi


Sata kehua

KEHU 24. Kehut menevät niille pyyhevalmistajille, joiden pyyhkeissä lenkki on pyyhkeen pitkällä sivulla, ei päädyssä.

Kasarimeininkiä

Löysin kesällä maalta vintin kätköistä kahdeksankymmentäluvun mainoslehtiä. Eihän niitä voi paperinkeräykseen laittaa, vaan käyttää lähdemateriaalina bloggaamiseen. Kierrätystä parhaimmillaan. Kuvat sopivat hyvin syksyn väriteemaan. Tulossa on nimittäin kirjoitus tekstiiliväreistä. Mitäpä tuumaatte näistä karamellisävyistä?

Denise-lappuhaalarit nousivat vuoden suosikkivaatteeksi. Käytännöllistä käyttömuotia. Pidä luonnonvalkoisina ja jos kyllästyt, niin värjää itse hetkessä haluamasi väriseksi. For You on erikoistuote, jota et muualta saa.

En kyllä muista nuoruudessani nähneeni kenelläkään pojalla tai miehellä yllään valkoisia lappuhaalareita, ellei sitten huomioida työasuja. Esimerkiksi maalarit käyttävät valkoisia työasuja.

Pastellivärejä heinäkuulta 1980 - ja nilkkasukat. Kuvissa yhtenä mallina TV-juontaja Anna-Liisa Tilus, muita en tunnista.

Tässä näyte miesten tyylistä Anttilan kuvastosta. Plyysiliivi ja -pusero, reipasta ruutua sekä tietenkin näyttävät pokat.

Syksymällä esittelen talvimuotia vuodelta 1981. Mielenkiintoista sekin Hansu ja Pirre -ulkoiluasuineen.

Lue myös:

• Tähtimainokset ja sammakko
• Tee rintsikat - itselle, vaimolle, tyttöystävälle
• Pyykkipulveristeppi

Sata kehua

KEHU 23. Pyrin olemaan rojun taltuttaja, mutta täytyy silti kehua niitä, jotka älyävät laittaa sinänsä arvotonta talteen. Vanhasta mainoslehdestäkin voi olla iloa lähes kolmenkymmenen vuoden kuluttua.