Kemikaalikimara: Astioita on moneksi

sunnuntai 22. helmikuuta 2009

Astioita on moneksi

Tämän päivän Helsingin Sanomissa oli pieni uutinen Jamie Oliverin by Tefal tuotesarjasta, jonka keittiöpihdeista on todettu irtoavan liikaa primäärisiä aromaattisia amiineja. Kyseisiä yhdisteitä käytään erilaisten atsovärien sekä lääkeaineiden valmistuksessa. . (Sana primäärinen viittaa yhdisteiden molekyylirakenteeseen.) Markkinoilta veto koskee tuote-erää 30.3.2008 jälkeen.

Astioista voi irrota niin väriaineita kuin myös muovin valmistuksessa käytettäviä aineita. Jos muovin valmistus eli polymerointi ei ole täydellistä, muoviin jää reagoimatonta monomeeria esimerkiksi polystyreenstä (PS) mahdollisest syöpää aiheuttavaa styreeniä, polykarbonaatista (PC) bisfenoli A:ta. Muoveista voi irrota myös pehmittimiä, ftalaatteja, joiden bisfenoli A:n lailla epäillään vaikuttavan hormonitoimintaan.
Elintarvikemuoveina käytetään tavallisesti polyeteeniä (PE) tai polypropeenia (PP). Muovipullot ovat polyetyleeniterftalaattia (PET). Tuorekelmuja tehdään polyvinyylikloridista (PVC) tai polyeteenistä (PE). Kotikäyttöön tarkoitetut ovat yleensä jälkimmäistä, mutta kaupat voivat käyttää myös PVC:tä.

Tullilaboratorio testaa pistokoemaisesti kulutustavaroita. Haaviin jää usein kiinasta tai muista kaukoidän maista tuotuja tuotteita. Keittiöpihtien valmistusmaata ei kerrottu. Myytävinä olevien tuotteiden tulee täyttää säännökset ja valvonnan hoitaa, että epäkelpoja tuotteita ei pääse markkinoille. Siitä huolimatta näin joskus käy. Kuluttaja ei pysty havaitsemaan, mistä esineistä aineita irtoaa ja mistä ei. Jotain yleisohjeita ruoanvalmistuksessa käyttettävien astioiden valintaan ja niiden käyttöön voi kuitenkin antaa.

Muoviesineet
  • Älä osta astioita, kauhoja tai lastoja, joissa on tuoksu. Jos esineestä irtoaa hajua, siitä irtoaa jotain myös ruokaan.
  • Älä osta viimeistelemättömän näköisiä tuotteita. Huolimaton jälki voi kertoa huolimattomuudesta myös raaka-aineiden suhteen.
  • Älä lämmitä ruokia muoviesineissä mikrossa, varsinkaan jos astiaa ole siihen tarkoitettu.
  • Rasvaisia ruokia ei kannata säilyttää muovipusseissa, joita ei ole tarkoitettu rasvaisille ruoilla. Esimerkiksi pehmitinaineet irtoavat rasvaliukoisina helpoimmin.
  • Suosi pakkaamatonta ruokaa.
  • Muoviset välineet voi hyvin korvata puisilla. Keittiössäni on valikoima erilaisia puulastoja ja haarukkavatkaimia. Ne sopivat mielestäni paremmin käteen, eivät ole lepsuja eivätkä sula pannulle. Aikansa eläneen lastan voi myös hävittää helposti nakkaamalla vaikka takkaan.
  • Tuorekelmun sijaan voi käyttää kantena esimerkiksi lautasta tai alumiinifoliota (huom. ei kontaktissa happamien ruokien kanssa, ks. alla). Käytetyn folion voi laittaa metallinkierrätykseen.


Kuva: Puutalli Oy

Metalliastiat
  • Pinnoittamattomista säilyketölkeistä irtoaa tinaa (hedelmäsäilykkeet) ja pinnoitetuista bisfenoli A-nimistä ainetta. Älä käytä vuosia vanhoja säilykkeitä, jos säilyke maistuu metalliselta tai purkin sisäpinta on selvästi vaurioitunut.
  • Siirrä säilyke avaamisen jälkeen esimerkiksi lasipurkkiin. Happi lisää tinan irtoamista.
  • Säilykkeiden suurkulutuksen sijaan kannattaa suosia tuoreita elintarvikkeita.
  • Ruostumattomasta teräksestä valmistetut astiat sopivat hyvin niin valmistukseen kuin säilytykseen.
  • Valurautaiset astiat sopivat ruoan valmistukseen, mutta ei säilytykseen. Valurautaisesta astiasta irtoaa rautaa etenkin happamiin ruokiin. Tähteeksi jäänyt sweet and sour- wokki kannattaakin siirtää teräksiseen tai keraamiseen astiaan.
  • Alumiiniset astiat eivät sovi happamien ruokien valmistukseen, sillä ne irrottavat alumiinia. Tämän vuoksi esimerkiksi vanhoja alumiinisia mehumaijoja ei suositella käytettäviksi.
  • PTFE-pinnoitetuista paistinpannuista ja kattiloista irtoaa myrkyllisiä fluoriyhdisteitä, mikäli niitä kuumentaa tyhjänä täydellä teholla. Valurautainen pannu on tässä mielessä paljon turvallisempi vaihtoehto. (Paistinpannuista tulossa erillinen postaus)

Keraamiset astiat
  • Keraamiset astiat ova mainioita ruoanlaitossa, kunhan niiden lasitus on kunnossa. Markkinoilta voi kuitenkin löytyä esineitä, joista saattaa irrota esimerkiksi värien sisältämiä raskasmetalleja, kadmiumia,
  • Koriste-esineiksi tarkoitettu keramiikka on tarkoitettu vain koristeeksi, ei ruoanlaittoon.
Lasi
  • Kristalli sisältää lyijyä, joten kristalliesineet eivät sovi ruoan tai juoman säilytykseen. Viinin nauttiminen kristallilasista voi silti tehdä turvallisin mielin.
  • Lasipurkkien kansissa tarvitaan tiivisteitä, jolloin palaamme kohtaan muovit.
Yhteenvetona voisi todeta: "Vanhassa vara parempi". Puisissa teräksisissä, valurautaisissa, keraamisissa ja lasisissa astioissa voi ruokaa tehdä ja valmistaa ilman pohdintoja muovista irtoavista aineista. Mutta kyllä meillä käytetään myös muovisia astioita, kuten kulhoja tai kauhoja. Suurempi riski on siinä, millaista ruokaa syö.
Lue myös:

8 kommenttia :

Anonyymi kirjoitti...

Entäpä silikoni? Pitkään on ollut mm. kakkuvuokia tarjolla. Ovatko silikonivuoat täysin turvallisia?

Anja kirjoitti...

Silikonille pätee sama kuin muoveille. Niistä saattaa irrota aineita. Silikoneja valmistetaan kahdella eri prosessilla. Toisella niin sanottu migraatio eli aineiden irtoaminen on pienempää toisella suurempaa. Päällepäin ei laatua erota. Migraatiolle on annettu raja-arvot, joita tullilaboratorio pistokoemaisesti testaa astioista. Ovatko silikonivuoat täysin turvallisia? En osaaa sanoa, ovatko aivan sataprosenttisesti turvallisia, mutta en niitä suurena riskinäkään pidä.

Anonyymi kirjoitti...

Keittelin kattilallisen pastaa, lautaselle laitettaessa huomasin palan muovia joukossa! mita ihmetta...muovin oli taytynyt tulla pastapakkauksen mukana, eika ollut itse paketista vaan arvelen etta tehtaalla oli sattunut moka. no söin en niin hyvällä ruokahalulla lautasellisen ja vasta sitten nakkasin loput roskiin.. pitääköhän alkaa tarkistamaan jatkossa 'suurennuslasin kanssa'onko pastapussissa jotain sinne kuulumatonta vai voiko hyvalla omatunnolla syoda tarkistamatta... onko pienesta määrästä haittaa? ajattelin vaan etta kun se siina reilun 10 minuuttia kiehuu niin irtoaahan siita muovista jotain myos ruokaan. kiitos!

Anja kirjoitti...

Ruoan joukossa voi olla vierasaineita, mikä tietenkään ei ole toivottava juttu. Jokin aika sitten löytyi sieltä sun täältä lasinsirpaleita tai niitä muistuttavia kappaleita, kun Ruotsissa oli lähestulkoon kriisi lasinsirujen kanssa. Muovin tyypistä riippuu, irtoaako siitä jotain vai ei. Itse en kuitenkaan asian takia olisi huolissani. Mahdollinen altistus on ollut kertaluonteinen ja hyvin, hyvin pieni. Muovinkappaleen voi lähettää pastan valmistajalle tai maahantuojalle ja pyytää selitystä sekä hyvitystä.

Anonyymi kirjoitti...

Olen jo aikaisemmin tämän jutun lukenut, ja miettinyt, että mites sitten emaliset astiat? Itselläni on käytössä lähinnä vanhaa emalia, kotimaista, puolalaista ja kiinalaista, kulhoja, kattiloita ja mukeja. Irtoaako näistä jotakin? Entäs millä lohjenneen emalin voisi turvallisesti paikata, vai voiko millään?

Anja Nysten kirjoitti...

Emalista ei pitäisi aineita irrota. Emalille löytyy korjausaineita, mutta ne on tarkoitettu lähinnä kylpyhuonekalusteiden, lavuaarien, hellojen ym. korjaamiseen. En löytänyt ainakaan äkkisiltään tuotetta elintarvikekäyttöön tarkoitetuille astioille. Koriste-esineille moisia voi tietty kokeilla.

Anonyymi kirjoitti...

Osstaisitko elintarvikemuovista tehtyyn muovikanisteriin pakattua kylmäpuristettua suomalaista camelinaöljyä?vaihtoehtona on puolet kalliimpi lasipulloon pakattu sama öljy samalta valmistajalta?

Anonyymi kirjoitti...

Syötkö itse lainkaan säilykkeitä?Jotkut ihmiset on sitä mieltä että ruoka pitäisi heti siirtää pois säilykepurkista, koska se hapettuisi tms.ja silloin alkaisi liueta enemmän aineita ruokaan.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails