Auringon alla

Kesäkelit lähestyvät. Toppatakit ja muut talvivermeet on pakattu säilöön odottamaan seuraavaa talvea, ainakin melkein... Pian tarvitaan sandaaleita, hellemekkoja, sortseja. Aurinko lämmittää, piristää ja tekee mielen iloiseksi, mutta myös puree ja nipistää. Auringonottoon on kuitenkin syytä suhtautua varovaisuudella, varsinkin jos on talven jäljiltä kelmeän kalpea.

Aata ja Beetä

Ruskettuminen on ihon suojareaktio, jolla se yrittää suojautua auringon ultravioletti- eli UV-säteilyä vastaan. UV-säteily jaetaan kahteen ryhmään aallonpituuden mukaan, UVA- ja UVB-säteilyyn. UVB on pääsee vain ihon pintakerrokseen polttaen nahan punaiseksi ja kirveleväksi. Pahimmillaan ihoon tulee vesirakkuloita. Loppuvaiheessa ruskistaja luo nahkansa, kun iho kuoriutuu suikaleina.

UVA pääsee ihossa syvälle, orvaskeden läpi aina verinahkaan asti. Ihossa syntyy vapaita radikaaleja ja reaktiivisia happiyhdisteitä, jotka vahingoittavat DNA:ta, kollageenia, solukalvoja, proteiineja ja rasvoja. Voisiko tätä kutsua jo ihon rääkkäykseksi? Kollageeni on ihon tukikudosta, joka ylläpitäa ihon kimmoisuutta. Kun sitä vaurioitetaan, iho vanhenee ja rypistyy. Kannattaakin miettiä, haluaako rusinaksi - ruskeaksi, mutta ryppyiseksi. Auringon UV-säteily on merkittävin ihoa vanhentava tekijä ja ryppyvoiteissa tärkein vanhentumista estävä aine UV-suoja.

Iho pyrkii itse suojautumaan UV-säteilyltä paksuuntumalla ja kehittämällä melamiinipigmenttiä. Jotkut ruskettuvat helposti ja palavat harvoin, mutta esimerkiksi punatukkaisilla melamiinipigmentti on erilaista kuin helposti ruskettuvilla, eikä suojaa ihoa palamiselta. UV-säteily on syöpävaarallista eli karsinogeenista. Aurigonpalvonta näkyykin selvästi ihosyöpätilastoissa. Vuonna 2007 Suomessa sairastui melanoomaan yli 800 ja kuoli noin 180 henkilöä. Tyly ja miettimisen arvoinen juttu.

Voidetta pintaan

Aurinkovoiteiden tulee suojata sekä UVB- että UVA-säteilyltä. Suoja voi olla kemiallinen, joilloin aurinkosuoja-aine absorboi eli imee UV-säteilyn. Fysikaalinen suoja puolestaan heijastaa säteilyn tai muuttaa sen lämmöksi. Kasvit suojautuvat UV säteilyn haittoja vastaan antioksidanteilla, kuten C- ja E-vitamiineilla sekä flavonoideilla. Näitä voidaan lisätä myös aurinkosuojatuotteisiin.

Koska yhdellä aineella ei saa hoidettua koko aallonpituusaluetta, voiteissa tarvitaan useita vaikuttavia aineita. Karkeasti sanoen, mitä suurempi suojakerroin, sen enemmän voiteessa on auringonsuoja-aineita niin pitoisuuden kuin lukumäärän puolesta. Yleisimpiä kemiallisesti suojaavia aineita ovat muun muassa (näitä ei tarvitse osata ja voi hypätä yli, jos kemialliset nimet hirvittävät):

• Octyl Methoxycinnamate (oktyylimetoksisinnamaatti),
• Benzophenone-3 (oksibentsoni)
• Butyl Methoxydi-benzoylmethane (butyylimetoksidibentsoyylimetaani)
• Octyl Salicylate (oktyylisalisylaatti)
• Potassium phenylbenziamidazole sulfonate (kaliumfenyylibentsimidatsolisulfonihappo)
• Octocrylene (oktokryleeni)
• PABA (paraminobentsoehappo)

Kosmetiikassa yleisiä allergian aiheuttajia ovat hajusteet ja säilöntäaineet, joita aurinkovoiteetkin sisältävät. Auringosuojakemikaaleista yleisin allergisia aiheuttava aine on oksibentsoni (INCI: Benzophenone-3). Jos iho terve, riski saada allergista ihottumaa auringonsuojakemikaaleista on hyvin pieni. Fysikaalisten suojien ei ole havaittu aiheuttavan allegioita.

Fysikaalisesti suojaavia aineita ovat:

• sinkkioksidi
• titaanidioksidi

Aineet ovat valkoista pigmenttiä. Esimerkiksi titaanidioksidia käytetään valkoisena väriaineena maaleissa, paperissa ja muoveissa. Sinkkioksidi ja titaanidioksidi ovat myrkyttömiä. Titaanidioksidi on sallittu elintarvikeväri (E171), jota käytetään myös joissakin lääkkeissä. Apteekkien valikoimista löytyy myös sinkkipasta. Valkoisuutensa takia fysikaalisen suojan aurinkovoiteet näkyvät iholla selvästi, jopa häiritsevän valkoisina. Kalkkilaivan kapteenista tulee entistä valkoisempi. Mitä pienempinä partikkeleina sinkki- tai titaanioksidi on, sen vähemmän voide näkyy iholla. Partikkelikoon pienentäminen myös parantaa heijastuskykyä. Pigmenttejä voidaan käyttää nanokokosina (noin 300 nm, 1 nanometri on millimetrin miljoonasosa.) Nanopartikkeleiden riskit on viime aikoina noussut esille. Pienen kokonsa takia nanopartikkelit pääsevät elimistöön päästessään liikkumaan toisella tavalla kuin suuremmat partikkelit. Nanopartikkeille altistumisen mahdollisia vaikutuksia ei kuitenkaan tunneta. Nanopartikkeleista kirjoitan erillisen postauksen.

Aurinkovoiteiden säilyvyys lujilla

Aurinkovoiteita käytetään olosuhteissa, joissa rasvat härskiintyvät ja aineet hajoavat helposti, joten säilöntäaineita tarvitaan. Aurinkovoiteiden tehoon vaikuttaa, miten hyvin pysyy muuttumattomana. Lämpö ja UV-säteily hajottaa yhdisteitä. Jos voidepurkki on maannut kuumalla hiekalla päivä- tai viikkotolkulla, sisältö ei ole enää sama kuin kaupan hyllyltä ostettaessa. Joskus pilaantumisen huomaa helposti. "Tää haisee ihan kuralta", totesi jälkikasvumme, kun avasi edelliskesäisen voidepurkin.

Varjoon - suojaan

Vuoden 1967 euroviisuissa Fredi esitti kappaleen "Varjoon - suojaan", jonka yksi säe kuuluu näin:

"Varjoon alta polttavan auringon, varjoon pian pois minun päästävä on Suojaan alta hehkuvan taivahan, suojaan alle lehdistön tuuhean."

Biisillä tuli kisoissa kolme pistettä. Suomalaisten kappale ei siis sinäkään vuonna ollut eurooppalaisten mieleen. Mutta ohjeet ovat hyvät. UV-säteily on syöpävaarallista Auringolta suojautumisen tehokkaimmat keinot ovat nämä, tässä järjestyksessä:

• varjoon - suojaan, varsinkin keskipäivällä
• vaatteet
• auringonsuojavoiteet

Vauvat on syytä pitää varjossa, eikä heille suositella käytettäväksi auringosuojavoiteita lainkaan. Ohuen ihon läpi kemikaalit imeytyvät helposti. Leikki-ikäiset on syytä pukea rannalle ja suojata voiteella ne kohdat, joita vaatteet eivät peitä. Ihon palamista lapsuusiällä pidetään voimakkaana ihosyövän tekijänä - suurempana riskinä kuin voiteiden voiteiden kemikaalien mahdollisesta imeytymisestä johtuvaa vaaraa. Aikuistenkin on syytä muistaa maltti auringonpalvonnassa. Keskisuuri suojakerroin 15-25 riittää, kunhan voidetta on riittävästi. Suuri suojakerroin ei nimittäin tuo merkittävästi lisäsuojaa. Olennaisempaa on, että voidetta on käytetty riittävästi.

Tässä nuorimmaisemme näyttää mallia turvallisesta auringonotosta.

Lähteet:

• Snellman, Rantanen, Aurinkovoiteiden salat
• Dolceta, EU:n kuluttavalistusjasivusto: "Suojaa itsesi auringolta"

Muuta luettavaa:

• Auringon vaikutuksista on kerrottu kirjassa "Hyvä, paha aurinko"
• Edellinen pokkariversiona "Aurinko - Hyötyä ja haittaa hipiälle"
• Kirjan artikkeleita on luettavissa myös Terveyskirjaston sivuilta

• Härski juttu (Kosmetiikan säilyvyys)
  
• Kesäreissun ensiavut ja tropit

Aurinkokuva: TheAlieness GiselaGiardino23, Flickr, lisensoitu Creative Commons lisenssillä