Kemikaalikimara: Tukesin ohjeistuskirje markkinointiväittämistä kosmetiikka-alalla toimijoille

Tukes on lähettänyt kosmetiikan markkinointiväittämistä laajan ohjeistuksen Suomessa toimiville kosmetiikan alan toimijoille heinäkuun lopussa. Kyseisellä muistiolla muistutetaan kosmetiikkalainsäädännön asettamista vaatimuksista kosmeettisista valmisteista esitettävistä väittämistä. Ohessa Tukesin teksti kokonaisuudessaan. Merkitsin punaisella värillä sekä kommentoin muutamaa kohtaa. Teksti on varsin pitkä, sillä toimijoille pitää vääntää asia rautalangasta. Muistio liittyy ilmoitukseen hiusvärien harhaanjohtavasta markkinoinnista, josta lisää asiaa täällä.

Tukes Muistio 24.7.2014

Kosmeettisista valmisteista esitettävät väittämät - lainsäädännön asettamat velvoitteet

Sovellettava lainsäädäntö

Kosmeettisten valmisteiden väittämistä säädetään kosmeettisista valmisteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1223/2009 20 artiklassa. Sen 1 kohdan nojalla kosmeettisten valmisteiden selosteissa, asettamisessa saataville markkinoilla ja mainostamisessa ei saa käyttää tekstiä, nimiä, tavaramerkkejä, kuvia tai figuratiivisia tai muita merkkejä, jotka yhdistäisivät näihin valmisteisiin ominaisuuksia tai vaikutuksia, joita niillä ei ole. Euroopan komissio on antanut lisäksi tarkentavan asetuksen, jäljempänä väittämäasetus, niistä kriteereistä, joita tulee noudattaa markkinointiväittämien laatimisessa (EU) N:o 655/2013.

Kommentti: Monilla hiusväreillä on omintakeisia leimoja, joilla annetaan kuva, että tuote olisi jollain tavalla sertifioitu, ekologinen tai allergiaystävällinen. Tästä esimerkkinä Naturigin-hiusväri, josta kirjoitin vuonna 2011.

Kaikilla EU- ja ETA-alueella markkinoitavilla kosmeettisilla valmisteilla on oltava nimetty vastuuhenkilö, joka vastaa siitä että kosmeettinen valmiste täyttää lainsäädännössä asetetut velvoitteet. Vastuuhenkilön velvollisuutena on varmistaa, että markkinoinnin1 yhteydessä esitetyt väittämät vastaavat asetuksen liitteessä esitettyjä kriteereitä ja että väitetyt vaikutukset voidaan todistaa, jos se on valmisteen luonteen ja vaikutuksen kannalta perusteltua.

Kosmeettisista valmisteista esitettyjen väittämien päätarkoitus on antaa loppukäyttäjille tietoa valmisteen ominaisuuksista ja laadusta. Väittämäasetuksen liitteessä on esitetty seuraavat kosmeettisten valmisteiden väittämiä koskevat yhteiset kriteerit:

1. Lainmukaisuus
2. Totuudenmukaisuus
3. Näyttöön perustuva tuki
4. Rehellisyys
5. Oikeudenmukaisuus
6. Perusteltujen päätösten tekeminen

1 markkinoinnilla tarkoitetaan tämän muistion yhteydessä kosmeettisen valmisteen selosteissa, asettamisessa saataville markkinoilla ja mainostamisessa käytettävää tekstiä, nimiä, tavaramerkkejä, kuvia tai figuratiivisia tai muita merkkejä

Ollakseen oikeutettu, väittämän tulee täyttää nämä kriteerit. Sen lisäksi väittämän on täytettävä harhaanjohtavaan markkinointiin liittyvän lainsäädännön edellytykset.

Näiden kriteerien tavoitteena on varmistaa, että loppukäyttäjille väittämien kautta välitetyt tiedot ovat hyödyllisiä, ymmärrettäviä ja luotettavia ja että he niiden avulla voivat tehdä perusteltuja päätöksiä ja valita tarpeitaan ja odotuksiaan parhaiten vastaavat valmisteet. Lisäksi niiden tavoitteena on taata loppukäyttäjille korkeatasoinen suoja kosmeettisista valmisteista esitettyjä harhaanjohtavia väittämiä vastaan. Yhteisillä kriteereillä ei määritellä tarkemmin niitä ilmaisuja, joita kosmeettisista valmisteista esitettävissä väittämissä saa käyttää.

Kommentti: Kuluttajansuojalaissa sanotaan näin: "Markkinoinnissa tai asiakassuhteessa ei saa jättää antamatta sellaisia asiayhteys huomioon ottaen olennaisia tietoja, jotka kuluttaja tarvitsee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen tekemiseksi ja joiden puuttuminen on omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee päätöksen, jota hän ei olisi riittävin tiedoin tehnyt." Herkistymisriski on hiusvärien kohdalla olennainen tieto. Erityisesti nettikauppojen kohdalla tätä rikotaan. Kuluttaja näkee tuotteen varoitukset vasta ostamisen jälkeen.

Euroopan komissio on laatinut tulkintaohjeen väittämistä säädetyn asetuksen tulkinnasta. Ohjetta voidaan käyttää apuna väittämien lainmukaisuuden arvioinnissa (Guidelines to Commission Regulation (EU) No 655/2013 laying down common criteria for the justification of claims used in relation to cosmetic products, July 2013).

Pakkausmerkinnät

Pakkausmerkinnät ovat olennainen osa kosmeettisen valmisteen turvallisuutta ja niiden avulla selviää valmisteen soveltuvuus kullekin yksittäiselle käyttäjälle. Pakkausmerkinnöissä on lueteltu valmisteen ainesosat ja annettu tarvittavat varoitukset. Pääasiallinen vastuu pakkausmerkintöjen asianmukaisuudesta on valmisteen vastuuhenkilöllä. Tämän lisäksi jakelijat vastaavat pakkausmerkintöjen oikeellisuuden tarkistamisesta. Kuluttajia ja ammattikäyttäjiä tulee rohkaista lukemaan kosmeettisen valmisteen pakkausmerkinnät aina ennen tuotteen ostamista ja käyttöönottoa.
Pakkausmerkintöjen on Suomessa markkinoitavissa kosmeettisissa valmisteissa oltava sekä suomeksi että ruotsiksi, myös ammattikäyttöön tarkoitetuissa valmisteissa.

Esimerkkejä lainsäädännön tulkinnasta

EU:n kosmetiikka-asetuksen 2 artiklan mukaisesti kosmeettisella valmisteella tarkoitetaan "ainetta tai seosta, joka on tarkoitettu olemaan kosketuksissa ihmiskehon ulkoisten osien kanssa (iho, hiukset ja ihokarvat, kynnet, huulet ja ulkoiset sukupuolielimet) tai hampaiden ja suuontelon limakalvojen kanssa, tarkoituksena yksinomaan tai pääasiassa näiden osien puhdistaminen, tuoksun muuttaminen, niiden ulkonäön muuttaminen,niiden suojaaminen tai pitäminen hyvässä kunnossa tai hajujen poistaminen." Tähän perustuen ns. lääkkeelliset väittämät kosmeettisten valmisteiden käyttötarkoituksesta eivät ole lainsäädännön mukaisesti sallittuja. Esimerkiksi kosmeettista ihovoidetta ei voida markkinoida ihosairauden hoitoon tai kynsilakkaa kynsisienen hoitoon.

Kosmeettisten valmisteiden markkinoinnissa valmisteisiin ei saa yhdistää ominaisuuksia ja vaikutuksia, joita niillä ei ole. Lisäksi väittämien tulee olla totuudenmukaisia. Väittämien tueksi on esitettävä riittävä ja varmennettavissa oleva näyttö, joten esimerkiksi hiusväreistä esitetty väittämä, jossa todetaan, että "Tuote sisältää luonnonöljyjä, jotka antavat suojan iho-ongelmilta värjäyksen aikana" on pystyttävä todistamaan.

Kommentti: Hiusvärien kohdalla tyypillisiä mainoslauseita ovat muun muassa: "optimaalinen suoja", "hellävarainen hiuspohjalle", "suojaa hiuksia ja päänahkaa".

Väittämien on myös oltava puolueettomia, eikä niillä saa vähätellä kilpailevia valmisteita tai ainesosia, joiden käyttö on laillista.

Kommentti: Hiusvärimarkkinoinnissa käytetään ei-sisällä retoriikkaa "ei sisällä parabeenejä, silikoneja, ammoniakkia, alkoholia, jne". Tämä kohta vaikuttanee myös luonnonkosmetiikan markkinointiin. Siellähän tyypillisiä mainoslauseita ovat, että tuote ei sisällä mineraaliöljyjä tai silikoneja, joiden käyttö on laillista.

Sellaiset väittämät eivät ole hyväksyttäviä, jotka antavat ymmärtää, että valmiste tarjoaa jotakin erityistä hyötyä, joka kuitenkin perustuu pelkkään säädösten mukaisuuteen. Esimerkiksi väite "ihovoide ei sisällä hydrokinonia" ei ole lainsäädännön mukainen, koska hydrokinonin käyttö on EU:n kosmetiikka-asetuksen liitteen III mukaisesti sallittu ainoastaan hiusväreissä hapettavana väriaineena. Lisäksi väittämä, jossa todetaan, ettei tuote sisällä muutoinkin kiellettyä ainetta, ei ole sallittu, koska tällöin annetaan virheellisesti kuva tuotteen paremmuudesta muihin kosmeettisiin valmisteisiin nähden.

Jos väittämällä annetaan ainesosan ominaisuuksia valmiille valmisteelle, sen tueksi on esitettävä riittävä ja varmennettavissa oleva näyttö esimerkiksi osoittamalla, että ainesosaa on valmisteessa tehokkaana pitoisuutena. Esimerkiksi jos tuotteen väitetään sisältävän hunajaa, tulee sen sisältää hunajaa, eikä ainoastaan hunaja-aromia.

Väittämää "tuotetta ei ole testattu eläinkokein" saa käyttää markkinoinnissa vain, jos valmistaja tai sen tavarantoimittajat eivät ole tehneet eläinkokeita, jotka koskevat valmista kosmeettista valmistetta, taikka sen esiastetta tai jotain sen sisältämistä aineista, eivätkä ole käyttäneet ainesosia, joita koskevia eläinkokeita muut ovat tehneet uusien kosmeettisten valmisteiden kehittämistarkoituksessa tai turvallisuuden arvioinnissa. Kosmeettisen valmisteen testaaminen eläinkokein ei ole sallittua.

Kosmetiikka-asetuksessa asetetut edellytykset valmisteita koskevien väittämien käyttämiselle tulee huomioida myös markkinoitaessa valmisteita luonnonmukaisina. Esimerkiksi väittämän "ekologinen" tulee perustua tuotteen sisältämiin ainesosiin sekä niiden ominaisuuksiin ja alkuperään. Luonnonmukaisuus on myös pystyttävä tarvittaessa todistamaan.

Kommentti: Mikä riittää "ekologiseksi"? Se että, tuotteessa on luomulaatuista öljyä joku määrä?

Kosmeettisista valmisteista esitettyjen väittämien tueksi on esitettävä riittävä ja varmennettavissa oleva näyttö. Erityisesti esimerkiksi aurinkosuojavalmisteiden osalta on tärkeää tuotteen turvallisuuden kannalta, että siitä esitetyt väittämät tuotteen tehosta UV-suojana ovat totuuden-mukaisia eivätkä liioiteltuja.

Kosmeettisten valmisteiden markkinointiväittämissä tulee myös huomioida EU:n kosmetiikka asetuksen 3 artikla, jonka mukaan markkinoilla saataville asetettujen kosmeettisten valmisteiden on oltava tavanomaisissa tai kohtuudelle ennakoitavissa olosuhteissa käytettyinä turvallisia ihmisten terveydelle. Markkinointiväittämien tulee olla totuudenmukaisia, eikä niillä tule antaa kuluttajille harhaanjohtavaa tietoa tuotteen turvallisuudesta. Esimerkiksi valmisteen sisältäessä yleisesti tunnettuja allergisoivia ainesosia, valmistetta ei ole syytä markkinoida allergisille soveltuvana tuot-teena. Lisäksi markkinoitaessa valmisteen vähentävän allergian kehittymisen riskiä on väittämä pystyttävä tarvittaessa todistamaan. Tuotteen käytön seurauksena aiheutuvaa riskiä herkistymiseen tai herkistymisen seurauksena allergisiin reaktioihin ei tule vähätellä tuotteen markkinoinnissa harhaanjohtavilla väittämillä.

Kommentti: Väite allergian kehittymisen riskin vähenemisestä on absurdi, jos tuote sisältää ainetta, josta EU:n tiedekomitea toteaa, että sen aiheuttama riski on herkistyminen.

Kosmeettisen valmisteen käytön aiheuttamista vakavista ei-toivotuista eli ns. SUE vaikutuksista (esimerkiksi sairaalahoitoa edellyttävät tapaukset) tulee ilmoittaa viipymättä Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes), joka edelleen tiedottaa saaduista SUE-ilmoituksista muiden EU-maiden viranomaisille. Terveysalan ammattilaisia ja kosmetiikan loppukäyttäjiä suositellaan ilmoittamaan kosmetiikan aiheuttamista vakavista ei-toivotuista vaikutuksista ensisijaisesti valmisteen vastuuhenkilölle tai jakelijalle, joita kosmetiikka-asetus velvoittaa edelleen tekemään SUE-ilmoituksen kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle (Tukes).

Kommentti: Nyt sitten kaikki kampaajat ja asiakkaat ilmoittamaan valmistajalle tai maahantuojalle allergisista reaktioista. He ovat velvollisia viemään asian edelleen Tukesiin.

Tarkennuksia tulossa

Väittämiä koskevasta lainsäädännöstä keskustellaan Euroopan komissiossa. Tarkennuksia on tulossa ”free from” (suomennettuna ”ei sisällä”) tyyppisten väittämien käyttöön ja tulkintaan. Pyrkimyksenä on yhtenäinen tulkintalinja koko Euroopan unionissa.

Kommentti: "Ei sisällä"-retoriikka vie huomion pois niistä haitallisista aineista, joita tuote sisältää. Tämä on hyvin yleistä hiusvärimarkkinoinnissa.

Tarkennusten tavoitteena on ihmisten terveyden suojelun sekä kuluttajan-suojan turvaamisen parantaminen. Niiden avulla pyritään estämään muun muassa kuluttajan huomion kiinnittyminen ainoastaan väittämien kautta esille tuotuihin herkistäviin ainesosiin. Tämä saattaisi johtaa muiden tuotteen sisältämien herkistävien ainesosien huomioimatta jättämiseen, jolloin kuluttaja saa virheellisen käsityksen tuotteen turvallisuudesta. Ohjeistuksen julkaisuajankohta on vielä avoinna.

Valvonta

Suomessa kosmeettisia valmisteita koskevien säännösten noudattamista valvovat Tukes ja Tulli. Tukes voi valvonnassaan puuttua markkinointiin erityisesti Suomessa toimivien tahojen osalta. Mikäli kosmeettisen valmisteen vastuuhenkilö on sijoittunut muualle EU-alueella, Tukes voi olla yh-teydessä kyseisen maan valvontaviranomaisiin.

Lisätietoja
Lisätietoja antaa:
Ylitarkastaja Heli Halonen
heli.halonen@tukes.fi
PL 66 (Opastinsilta 12 B)
00521 Helsinki
puh. 029 5052 019