Toimitin tammikuussa 2014 Kilpailu ja kuluttajavirastoon KKV ilmoituksen harhaanjohtavasta hiusvärimarkkinoinnista. Suuri osa hiusvärimainoksien pääviesteistä antaa aivan toisenlaisen kuvan kuin mitä tuotteen todellinen sisältö kertoo. Aktiivisina ainesosina mainitaan esimerkiksi hunaja, silkkiproteiinit,
aloe vera tai pellavasiemenöljy, vaikka todelliset aktiiviset
komponentit hiusvärissä ovat synteettiset väriaineet, joista monet ovat
herkistäviä. Näiden aineiden läsnäolo tuotteessa halutaan kuitenkin
häivyttää mainonnassa. Ilmoitus koskee useita yrityksiä (maahantuojat, valmistajat,
nettikaupat) sekä monia hiusvärimerkkejä. Ilmoitus lähettiin tiedoksi myös Turvallisuus ja kemikaalivirastoon Tukesiin
sekä Sosiaali- ja terveysministeriöön.
Kilpailu ja kuluttajavirasto KKV ei käsittele hiusvärimainontaa
Meille ilmoituksen jättäjille, Johanna Ahlbergille ja minulle, viranomaisten työnjako ei ollut täysin selvä, eikä se tainnut ollut selvä viranomaisillekaan. KKV oli alusta asti hieman nihkeä käsittelemään asiaa, vaikka KKV:n tehtävänä on puuttua epäasialliseen mainontaan ja vaikka he ovat olleet laatimassa yhteistyössä Teknokemian yhdistyksen kanssa kosmetiikan mainonnan pelisääntöjä. KKV perusteli haluttomuuttaan sillä, että heidän henkilönsä ovat juristeja eikä heillä ole tarvittavaa tietämystä koskien hiusvärien kemiaa ja siihen liittyviä seikkoja. Kaikkea ei voi tietää ja osata, mutta silloin käännytään kollegan tai jokun muun tahon puoleen. Tietämättömyys ei riitä perusteeksi jättää asia pöydälle. Tämän tietäen ilmoituksemme sisälsi jokaisen värin kohdalla mainosväitteiden lisäksi tiedon, mitä aineita tuote sisältää ja mitä EU tiedekomitea kyseisestä kemikaaleista kertoo.
Tähän mennessä KKV on tarvittaessa käyttänyt kosmetiikka-asioissa ulkopuolisena tahona Teknokemian yhdistystä, joka on alan etujärjestö - oma lehmä ojassa siis. Eturistiriita on ilmeinen ja yhdistys toimiikin lähinnä puskurina viranomaisten ja yritysten välillä. Yhdistys on laatinut jäsenilleen ohjeistuksia, joissa ei sinänsä ole mitään vikaa, päin vastoin. Ne vaan eivät ole vaikuttaneet millään tavalla yritysten toimintaan, vaikka Teknokemian yhdistyksen mukaan yritykset ovat sitoutuneet pelisääntöihin. Sama holtiton meno on jatkunut vuodesta toiseen. Kosmetiikan mainonnan pelisäännöt kuulostavat hyviltä, mutta käytännössä yritykset ovat viitanneet niille kintaalla.
Tukes ohjeistaa yrityksiä
KKV ja Tukes palaveerasivat keskenään ja ilmoituksemme siirrettiin Tukesiin, jossa on enemmän kemian tietämystä kuin KKV:ssä. Tukes päätyi ohjeistamaan yrityksiä (lainaus Tukesilta saamastani viestistä)
Hiusväriä ei voi rinnastaa ripsiväriin
Kosmeettiset aineet eivät ole keskenään suoraan vertailukelpoisia.
Kosmeettinen valmiste määritellään näin: "Kosmeettinen valmiste on aine tai valmiste, jota käytetään ulkoisesti ja jonka päätarkoitus on yksinomaan tai pääasiassa puhdistaa tai suojata tai pitää hyvässä kunnossa ihmisen kehon ulkoisia osia, hampaita tai suun limakalvoja tai muuttaa niiden tuoksua tai ulkonäköä tai estää hajuhaittoja."
Määritelmän alle mahtuu monenlaista tuotetta deodorantit, huulipunat, ripsivärit, ihovoiteet, hammastahnat - ja hiusvärit. Hiusvärit poikkeavat esimerkiksi värikosmetiikasta siten, että meikit eivät reagoi ja ne voi jättää iholle. Hiusvärit ovat haitallisia ja reagoivia kemikaaleja, joita ei saa jättää iholle. Itse asiassa Teknokemian yhdistyksen turvallisuusohjeissa sanotaan hapettavien hiusvärien kohdalla, että jos väriä on joutunut iholle, se on huuhdeltava välittömästi runsaalla vedellä pois. Ripsiväri ja hapettava hiusväri ovat haitoltaan aivan eri tasolla.
Kosmetiikan markkinoinnissa ylisanat ja liioittelu on arkipäivää. Ihan toinen asia on se, mistä markkinoinnista aiheutuu kuluttajalle tai ammatinharjoittajalle todellista haittaa. Jos rypyt eivät vähene 50 % tai ripset pitene ja tuuheudu kolmanneksella, niin entä sitten? Jos mainoksessa on malli, jonka iho on siloilteltu kuvankäsittelyllä ja jolla on tekoripset, niin sitä ei aiheudu kuluttajalle terveysriskiä - tuskin saa edes mielipahaa, vaikka omat ripset olisivat samat nysät kuin ennen tuotteen käyttöäkin. Mutta jos hapettavien hiusvärein kohdalla kerrotaan, että tuote perustuu kasveihin, hedelmiin ja luonnonöljyihin tarjoten optimaalisen suojan, vaikka todellisuudessa kyse on reaktiivisesta herkistävästä väriaineesta, riskeerataan kuluttajien ja kampaajien terveys.
Harhaanjohtava hiusvärimainonta aiheuttaa terveysriskin, harhaanjohtava ripsivärimainos ei. Hiusvärimainontaa ei saa niputtaa yhteen muun liioittelevan mainnonan kanssa.
Viranomaisten jättävät lopullisen vastuun kuluttajille ja kampaajille
Riittääkö viranomaisten muistutuskirje muuttamaan alalla vallitsevaa käytäntöä? Tukesin ohjeistus yrityksille on hyvä asia, mutta eivätkö firmat olleet jo ennestäänkin sitoutuneet kosmetiikan mainonnan pelisääntöihin, jotka on laadittu jo vuonna 2007? Voivatko kuluttajat luottaa, että mainonta siistiytyy ja että he saavat olennaiset tiedot tuotteen tai palvelun ostopäätöstä varten, kuten jo kuluttajansuojalaissakin vaaditaan?
Yritykset ovat saaneet Tukesilta muistutuskirjeen lainsäädännön noudattamisesta, mitä mainonnassa saa kertoa ja mitä ei. Jos mainonta jatkuu samaan tyyliin kuin ennenkin, yritykset rikkovat lain velvoitteita täysin tietoisesti.
Vaan mikä estää jatkamasta? Viranomaisten keinot suitsia epäterveitä toimitapoja ovat rajalliset. Tukes kirjoittaa ohjeistuksessaan valvonnasta näin:
"Suomessa kosmeettisia valmisteita koskevien säännösten noudattamista valvovat Tukes ja Tulli. Tukes voi valvonnassaan puuttua markkinointiin erityisesti Suomessa toimivien tahojen osalta. Mikäli kosmeettisen valmisteen vastuuhenkilö on sijoittunut muualle EU-alueella, Tukes voi olla yhteydessä kyseisen maan valvontaviranomaisiin."
Tarkoittaako tämä sitä, että kotimaisten toimijoiden mainontaan voidaan suitsia, mutta ulkomaisten ja samalla suurten firmojen toimintaan ei ole kunnollisia keinoja puuttua? Isot yritykset, joilla vastuunkantajat ovat Suomen rajojen ulkopuolella, kuten L'oréal, Schwarzkopf ja Wella, luistelevat mainonnassaan kovin epämääräisillä alueilla ja mainosmateriaaliin ei Suomen sivukonttorilla ole osaa eikä arpaa.
Vastuu jää viime kädessä kuluttajalle ja kampaajille, joiden pitää pystyä suodattamaan ja kaivamaan tiedot tuotteesta mainosjargonin ulkopuolelta. Olennaisin tieto löytyy tuotepakkauksista pienellä präntillä. Jos paketin kyljessä varoitetaan vakavasta allergisen reaktion riskistä ja tuotetta ei suositella alle 16-vuotialle, kyse ei ole ekologisesta tai turvallisesta väristä, vaikka tuote olisi höystetty millä yrteillä tai luonnonöljyillä.
Johanna ja minä olemme skeptisiä. Asiasta on puhuttu vuosia, eikä mitään ole tapahtunut. Tukes lähetti ohjeistuksensa heinäkuussa. Syyskuussa Johannan kampaamoon tuli edustaja, joka toisteli samoja mainosväitteitä kuin ennenkin. Positiivista tässä kaikessa on se, että keskustelu on herätetty, viranomaiset ovat antaneet ohjeistusta ja kuluttajalla on kaikesta huolimatta vaihtoehtoja hiustenvärjäykseen.
Keskustelimme Johannan kanssa jatkosta: "We'll be back!"
PS. Twitterissä #HiusväriGate
Lue myös
Kilpailu ja kuluttajavirasto KKV ei käsittele hiusvärimainontaa
Meille ilmoituksen jättäjille, Johanna Ahlbergille ja minulle, viranomaisten työnjako ei ollut täysin selvä, eikä se tainnut ollut selvä viranomaisillekaan. KKV oli alusta asti hieman nihkeä käsittelemään asiaa, vaikka KKV:n tehtävänä on puuttua epäasialliseen mainontaan ja vaikka he ovat olleet laatimassa yhteistyössä Teknokemian yhdistyksen kanssa kosmetiikan mainonnan pelisääntöjä. KKV perusteli haluttomuuttaan sillä, että heidän henkilönsä ovat juristeja eikä heillä ole tarvittavaa tietämystä koskien hiusvärien kemiaa ja siihen liittyviä seikkoja. Kaikkea ei voi tietää ja osata, mutta silloin käännytään kollegan tai jokun muun tahon puoleen. Tietämättömyys ei riitä perusteeksi jättää asia pöydälle. Tämän tietäen ilmoituksemme sisälsi jokaisen värin kohdalla mainosväitteiden lisäksi tiedon, mitä aineita tuote sisältää ja mitä EU tiedekomitea kyseisestä kemikaaleista kertoo.
Tähän mennessä KKV on tarvittaessa käyttänyt kosmetiikka-asioissa ulkopuolisena tahona Teknokemian yhdistystä, joka on alan etujärjestö - oma lehmä ojassa siis. Eturistiriita on ilmeinen ja yhdistys toimiikin lähinnä puskurina viranomaisten ja yritysten välillä. Yhdistys on laatinut jäsenilleen ohjeistuksia, joissa ei sinänsä ole mitään vikaa, päin vastoin. Ne vaan eivät ole vaikuttaneet millään tavalla yritysten toimintaan, vaikka Teknokemian yhdistyksen mukaan yritykset ovat sitoutuneet pelisääntöihin. Sama holtiton meno on jatkunut vuodesta toiseen. Kosmetiikan mainonnan pelisäännöt kuulostavat hyviltä, mutta käytännössä yritykset ovat viitanneet niille kintaalla.
Tukes ohjeistaa yrityksiä
KKV ja Tukes palaveerasivat keskenään ja ilmoituksemme siirrettiin Tukesiin, jossa on enemmän kemian tietämystä kuin KKV:ssä. Tukes päätyi ohjeistamaan yrityksiä (lainaus Tukesilta saamastani viestistä)
"Tukes on lähettänyt kosmetiikan markkinointiväittämistä laajan ohjeistuksen Suomessa toimiville kosmetiikan alan toimijoille heinäkuun lopussa (liite). Kyseisellä muistiolla muistutetaan toimijoita kosmetiikkalainsäädännön asettamista vaatimuksista kosmeettisista valmisteista esitettävistä väittämistä. Lisäksi julkaisimme aiheesta mediatiedotteen, jolla pyrimme tuomaan asian myös kuluttajien tietoon, sekä korostamaan kuluttajille pakkausmerkintöjen lukemisen tärkeyttä ennen ostopäätöksen tekoa.
Linkki Tukesin tiedotteeseenVoitte lukea Tukesin lähettämän ohjeistuksen kokonaisuudessaan täältä. Pitkä juttu ja täynnä asiaa.
Kosmeettisista valmisteista esitettäviä väittämiä koskevasta lainsäädännöstä keskustellaan parhaillaan myös Euroopan komissiossa. Tarkennuksia onkin tulossa ”free from” (suomennettuna ”ei sisällä”) tyyppisten väittämien käyttöön ja tulkintaan."
Hiusväriä ei voi rinnastaa ripsiväriin
Kosmeettiset aineet eivät ole keskenään suoraan vertailukelpoisia.
Kosmeettinen valmiste määritellään näin: "Kosmeettinen valmiste on aine tai valmiste, jota käytetään ulkoisesti ja jonka päätarkoitus on yksinomaan tai pääasiassa puhdistaa tai suojata tai pitää hyvässä kunnossa ihmisen kehon ulkoisia osia, hampaita tai suun limakalvoja tai muuttaa niiden tuoksua tai ulkonäköä tai estää hajuhaittoja."
Määritelmän alle mahtuu monenlaista tuotetta deodorantit, huulipunat, ripsivärit, ihovoiteet, hammastahnat - ja hiusvärit. Hiusvärit poikkeavat esimerkiksi värikosmetiikasta siten, että meikit eivät reagoi ja ne voi jättää iholle. Hiusvärit ovat haitallisia ja reagoivia kemikaaleja, joita ei saa jättää iholle. Itse asiassa Teknokemian yhdistyksen turvallisuusohjeissa sanotaan hapettavien hiusvärien kohdalla, että jos väriä on joutunut iholle, se on huuhdeltava välittömästi runsaalla vedellä pois. Ripsiväri ja hapettava hiusväri ovat haitoltaan aivan eri tasolla.
Kosmetiikan markkinoinnissa ylisanat ja liioittelu on arkipäivää. Ihan toinen asia on se, mistä markkinoinnista aiheutuu kuluttajalle tai ammatinharjoittajalle todellista haittaa. Jos rypyt eivät vähene 50 % tai ripset pitene ja tuuheudu kolmanneksella, niin entä sitten? Jos mainoksessa on malli, jonka iho on siloilteltu kuvankäsittelyllä ja jolla on tekoripset, niin sitä ei aiheudu kuluttajalle terveysriskiä - tuskin saa edes mielipahaa, vaikka omat ripset olisivat samat nysät kuin ennen tuotteen käyttöäkin. Mutta jos hapettavien hiusvärein kohdalla kerrotaan, että tuote perustuu kasveihin, hedelmiin ja luonnonöljyihin tarjoten optimaalisen suojan, vaikka todellisuudessa kyse on reaktiivisesta herkistävästä väriaineesta, riskeerataan kuluttajien ja kampaajien terveys.
Harhaanjohtava hiusvärimainonta aiheuttaa terveysriskin, harhaanjohtava ripsivärimainos ei. Hiusvärimainontaa ei saa niputtaa yhteen muun liioittelevan mainnonan kanssa.
Muutamia esimerkkejä hiusvärimainonnan retoriikasta:
ESSENSITY Väri on ensimmäinen tuoksuton ja ammoniakiton öljy-voide-pohjainen kestovärituote joka takaa 100 % harmaiden peiton sekä jopa 4 asteen vaalennuksen - ja täydellisen lopputuloksen. Lisäksi värit sisältävät 90 % vain puhtaimpia orgaanisia, luonnollisilla menetelmillä johdettuja uutteita, jotka takaavat absoluuttisen luonnollisuuden *
Tuotteiden koostumuksiin on lisätty runsaasti ravitsevia aineosia kuten orgaanista rypälesiemen öljyä, ectoinia sekä luontaista mehiläisvahaa, mutta ei lainkaan silikoneja, parafiini- ja mineraaliöljyjä, parabeeneja, formaldehydijohdannaisia, alkoholia eikä keinotekoisia väriaineita.
NECTAYA - maailman ensimmäinen värinektari
Äärimmäisen ravitseva hius väri - ei sisällä ammoniakkia. Selkeästi terveemmän
tuntuiset hiukset.
Ensimmäinen kestoväri, joka sisältää patentoituja lntraLipidejä: hiuksen sisällä
menetottyjä lipidejä korvataan jatkuvasti IntraLipid- teknologian avulla
Jopa 92 % valmistusaineista lähtöisin luonnosta - hiusta ravitsevat aineyhdistelmät
Sisältää syvähoitavaa argaaniöljyä, joka antaa sileyttä ja poikkeuksellista kiiltoa
Kermainen värimassan koostumus.
Miellyttävä, 100% luonnollinen tuoksu
Jopa 100 % harmaanpeittoja 3 asteen vaalennusteho"
VOILA NUTRILUX
Ilman ammoniakkia ja PPD yhdisteitä (Para-phenylenediamine)
Vähemmän hajusteita ja ilman alkoholia.
Luonnollinen hapettuva hiusväri.
Hellävarainen hiuksille ja hiuspohjalle.
Tehokas 100% värjäystulos.
Hienostunut ja ihoystä vällinen hius väri sisältää ikiaikaisia
luonnon aineita ja kauneusöljyjä.
Nutrilux ei sisällä PPD:tä mutta sen sijaan tolueeni-2,5-diamiinia, superherkistäjä sekin.
KOLESTON INNOSENSE - tervetuloa viattomuuden aikaan - hiusväri, joka pienentää allergian muodostumisen riskiä - kuitenkin alaviitteissä varoitetaan allergisen reaktion mahdollisuudesta.
Ilmoituksessamme on kampaajan (nimellä) kuvaus siitä, miten tukkuri kertoo täysin väärää tietoa hiusvärin herkistävyydestä. (Koleston Innosense). Kampaaja ehdotti kyseistä väriä jo herkistyneelle kollegalleen, joka vahingosta viisastuneena otti selvää asiasta. Hän oli jo aiemmin saanut vakavan allergisen reaktion toisen valmistajan tuotteella SENSIDO. Kumpaakin väriä maahantuoja/valmistaja suositteli herkistyneelle ihmiselle.
Ruohonjuuri ja Ekolo myyvät HERBATINT-hiusväriä, joka sisältää PPD:tä (superherkistäjä), vaikka tuotteen nimi viittaa kasviväriin. Hiusvärien kohdalla kyseiset liikkeet ilmeisti joustavat luonnonmukaisuudesta. Jo pelkästään ostopaikan perusteella kuluttaja olettaa saavansa ekologisemman ja turvallisemman vaihtoehdon.
INEBRYA "Sen aktiivisten ainesosien (Aloe Vera ja pellavasiemenöljy) ravitseva ja hoitava vaikutus suojaa luonnollisesti hiuksia ja päänahkaa sekä auttaa ehkäisemään ihon ärtyyntymistä." Inebrya sisältää superherkistäjiä.
OLIA "Ensimmäinen Garnierin kestoväri, jota öljyn voima tehostaa - ilman ammoniakkia Olia-kestovärissä öljy tekee paljon enemmän kuin hoitaa hiuksia - se tekee väriprosessista maksimaalisen ja samalla hellävaraisen hiuspohjalle. Öljyt auttavat viemään väriä syvälle hiuskuituihin - ilman ammoniakkia." Olian sanotaan olevan myös optimaalisen hellävarainen hiuspohjalle. Mihin unohtuivat herkistäjät?
INOA
TÄYSIN HAJUTON, TÄYSIN AMMONIAKITON... ENNENKOKEMATTOMAN
HELLÄVARAINEN!
Oletko jo kuullut lnoasta, uudesta kestoväristä?
L ’Oréal Professionnelin uusi Inoa —kestoväri poikkeaa perinteisistä kestoväreistä uuden
teknologiansa ansiosta, jonka ansiosta sillä on useita vallankumouksellisia etuja
perinteiseen kesto väriin verrattuna!
...
-Optimaalisen hellävarainen hiuspohjalle. Ammoniakittomana Inoa on hellävaraisempi
iholle. Se on ensimmäinen kostoväri, joka sisältää myös ihoa suojaavia ainesosia.
• Täydelliset, sävykylläiset Iopputulokset Inoan teknologian ansiosta sävypigmentit saadaan mandollisimman tehokkaasti hiuksiin, ja saadaan tasainen, sävykylläinen lopputulos.
Inoan ainutlaatuisuuden salaisuus on uusi ODS -teknologia, joka maksimoi hiusvärin
tehokkuuden ollen samalla ennenkokemattoman hellävarainen hiuspohjalle ja hiuksille."
Inoa sisältää aminofenoleita ja tolueeni-2,5-diamiinia, superherkistäjä sekin.
CELLOPHANES Materiaalimme sisältää myös taltioinnin, jossa maahatuojan edustaja kertoo kampaajalle, miten hiusväri on niin turvallista, että sitä voi vaikka syödä.Nämä siis vain esimerkkejä alalla vallitsevasta käytännöstä. Ilmoituksessamme oli kaikkiaan 30 tuotetta, 14 yritystä sekä 18 nettikauppaa.
Viranomaisten jättävät lopullisen vastuun kuluttajille ja kampaajille
Riittääkö viranomaisten muistutuskirje muuttamaan alalla vallitsevaa käytäntöä? Tukesin ohjeistus yrityksille on hyvä asia, mutta eivätkö firmat olleet jo ennestäänkin sitoutuneet kosmetiikan mainonnan pelisääntöihin, jotka on laadittu jo vuonna 2007? Voivatko kuluttajat luottaa, että mainonta siistiytyy ja että he saavat olennaiset tiedot tuotteen tai palvelun ostopäätöstä varten, kuten jo kuluttajansuojalaissakin vaaditaan?
Yritykset ovat saaneet Tukesilta muistutuskirjeen lainsäädännön noudattamisesta, mitä mainonnassa saa kertoa ja mitä ei. Jos mainonta jatkuu samaan tyyliin kuin ennenkin, yritykset rikkovat lain velvoitteita täysin tietoisesti.
Vaan mikä estää jatkamasta? Viranomaisten keinot suitsia epäterveitä toimitapoja ovat rajalliset. Tukes kirjoittaa ohjeistuksessaan valvonnasta näin:
"Suomessa kosmeettisia valmisteita koskevien säännösten noudattamista valvovat Tukes ja Tulli. Tukes voi valvonnassaan puuttua markkinointiin erityisesti Suomessa toimivien tahojen osalta. Mikäli kosmeettisen valmisteen vastuuhenkilö on sijoittunut muualle EU-alueella, Tukes voi olla yhteydessä kyseisen maan valvontaviranomaisiin."
Tarkoittaako tämä sitä, että kotimaisten toimijoiden mainontaan voidaan suitsia, mutta ulkomaisten ja samalla suurten firmojen toimintaan ei ole kunnollisia keinoja puuttua? Isot yritykset, joilla vastuunkantajat ovat Suomen rajojen ulkopuolella, kuten L'oréal, Schwarzkopf ja Wella, luistelevat mainonnassaan kovin epämääräisillä alueilla ja mainosmateriaaliin ei Suomen sivukonttorilla ole osaa eikä arpaa.
Vastuu jää viime kädessä kuluttajalle ja kampaajille, joiden pitää pystyä suodattamaan ja kaivamaan tiedot tuotteesta mainosjargonin ulkopuolelta. Olennaisin tieto löytyy tuotepakkauksista pienellä präntillä. Jos paketin kyljessä varoitetaan vakavasta allergisen reaktion riskistä ja tuotetta ei suositella alle 16-vuotialle, kyse ei ole ekologisesta tai turvallisesta väristä, vaikka tuote olisi höystetty millä yrteillä tai luonnonöljyillä.
Johanna ja minä olemme skeptisiä. Asiasta on puhuttu vuosia, eikä mitään ole tapahtunut. Tukes lähetti ohjeistuksensa heinäkuussa. Syyskuussa Johannan kampaamoon tuli edustaja, joka toisteli samoja mainosväitteitä kuin ennenkin. Positiivista tässä kaikessa on se, että keskustelu on herätetty, viranomaiset ovat antaneet ohjeistusta ja kuluttajalla on kaikesta huolimatta vaihtoehtoja hiustenvärjäykseen.
Keskustelimme Johannan kanssa jatkosta: "We'll be back!"
PS. Twitterissä #HiusväriGate
Lue myös
5 kommenttia :
Vais silleen.... Laiha saalis verrattuna teidän paksuun nivaskaan, jonka viranomaisille lähetitte. Mutta muistkaa, että teillä on taustajoukkoja! Itse ainakin arvostan työtänne todella paljon!
Kiitos Annakreeta!
Eihän tämä tähän jää. ;)
Ihan kiva jos vähän suitsitaan tuota mainontaa jolla väitetään aineiden olevan haitattomia ja hiusta hoitavia... Vaikka en minä usko että kukaan oikeasti uskoo niitä kumminkaan, allergisten reaktioiden riskit ovat ihmisillä kyllä tiedossa.
Se mitä pelkään on että kohta mennään toiseen ääripäähän ja aletaan kieltää oikeasti tehokkaita värejä. Itse olen värjännyt yli 20 vuotta kerran kuussa kestovärillä ja haluan sitä jatkaakin, riskeistä huolimatta, ja toivon että tämä mahdollisuus jatkossakin on.
Valitettavasti ihmiset eivät tiedä tarpeeksi riskeistä. Osa kampaajistakaan ei sitä tiedosta. Törmäsimme aineistoa kootessamme esimerkiksi tapaukseen, jossa kampaaja luuli värjäävänsä hedelmäväreillä, vaikka kyseessä on ihan tavallinen hapeteväri. Tekstissä mainitsemani esimerkit kertovat, että hiusvärejä myyvien firmojenkin väellä on väärää tietoa tuotteista.
Totta kai voi värjätä hiuksiaan, kunhan tiedostaa asiat. Se, että ihmiset haluavat värjätä hiuksiaan, ei oikeuta kertomaan tuotteista harhaanjohtavaa tietoa.
Mielenkiintoinen artikkeli ja kiitos tästä.
Laiska kun olen, kaipaisin näille vältettäville ainesosille englannin kieliset nimet, jotta ne voisi syöttää CosmEthics:n..
Lähetä kommentti