Sain Facebookin kautta kysymyksen kontaktimuoveista. Nythän on se aika, kun vähemmän taitavat päällystäjät sadattelevat ruttuun meneviä muoveja ja kelmun alle jääviä ilmakuplia. Saamani kysymys koski kontaktimuovien materiaaleja. Monet pehmeät muovit kun ovat polyvinyylikloridia eli PVC:tä, joista puolestaan voi irrota ftalaatteja. Ftalaatteja käytetään PVC:n pehmittämiseen ja aineet on todettu hormonihäiritsijöiksi. Ei siis ole aivan sama, millaisella kontaktimuovilla kirjat päällystää. Koululaiset hipelöivät kirjoja päivittäin ja moneen otteeseen ja käsien kautta aineita joutuu suuhun ja elimistöön.
Kierrätys.infon mukaan kontaktimuovi on PVC:tä, eli sitä ei saa laittaa poltettavan jätteen sekaan. Erilaiset sisustuksessa käytettävät kontaktimuovit ja tarrat saattavat olla"vinyyliä". Vinyyleissa saattaa olla PVC:tä. Ja entäpä lastenhuoneen seinätarrat? Kivoja kuvia, mutta miten tarpeellista on levittää lastenhuoneen seinälle muovia, joka sisältää kyseenalaisia aineita ja jonka hävitys on ongelmallista? Jos haluaa huoneeseen vaihtelua, kannattaa valita mieluummin paperitapetti tai maalata seinä.
Enlannissa kontaktimuovia valmistaa esimerkiksi Tenza, materiaalina sielläkin PP. Citymarketin ja Clas Ohlsonin kirjamuovit voivat olla aivan kelvollisia, mutta eipä sitä pakkausta katsomalla tiedä. Merkillistä muuten, että kirjamuoveissa ylipäänsä ei ole materiaalimerkintöjä, ei edes niissä turvallisissa PP-kontaktimuoveissa. Voidaanhan kirjat ja vihotkin nakata polttoon, joten tieto olisi tarpeen siinäkin mielessä. PVC:stä kuitenkin valmistetaan edelleen kirjamuoveja. Esimerkiksi kiinalainen yritys Topteam mainostaa sivuillaan itsekiinnittyvää kirjamuovia, joka on materiaali on "Eco-friendly PVC", mitä se sitten tarkoittaakaan.
Mutta mistä kuluttaja voi tietää, mitä ostaa, jos pakkasmerkinnät ovat puuttelliset?
Lue myös
Kierrätys.infon mukaan kontaktimuovi on PVC:tä, eli sitä ei saa laittaa poltettavan jätteen sekaan. Erilaiset sisustuksessa käytettävät kontaktimuovit ja tarrat saattavat olla"vinyyliä". Vinyyleissa saattaa olla PVC:tä. Ja entäpä lastenhuoneen seinätarrat? Kivoja kuvia, mutta miten tarpeellista on levittää lastenhuoneen seinälle muovia, joka sisältää kyseenalaisia aineita ja jonka hävitys on ongelmallista? Jos haluaa huoneeseen vaihtelua, kannattaa valita mieluummin paperitapetti tai maalata seinä.
Kirjamuovitkin ovat ennen muinoin olleet PVC:tä, mutta ainakin ainoa kotimainen valmistaja Pelloplast on siirtynyt tuotteissaan polypropeenin PP käyttöön. Heidän kotisivuillaan tosin lukee hiukan harhaanjohtavasti "31.8.2010 Ftalaattivapaat kalvot, Olemme siirtyneet käyttämään tuotannossamme pelkästään ftalaattivapaita pvc-kalvoja." Kyseessä ei ole PVC-, vaan PP-kalvo.
Tein pienen kierroksen Sellon ostoskeskuksessa ja kartoitin, millaisia kirjamuoveja on myynnissä.
Tein pienen kierroksen Sellon ostoskeskuksessa ja kartoitin, millaisia kirjamuoveja on myynnissä.
- Prisma: Pelloplast, Pakkauksessa ei tietoa materiaalista, mutta nettisivujen mukaan PP
- Citymarket: M.E.C, valmistettu Englannissa, ei tietoa materiaalista
- Suomalainen kirjakauppa: Pelloplast (En ottanut kuvaa, samanlaisia rullia kuin Prismassa)
- Tiimari: Pelloplast, Jotkut asiakkaan kuulemma valittavat hintaa ja ostavat mieluummin ohuempaa ulkomaalaista.
- Clas Ohlson: Valmistettu Englannissa, Ei tietoa valmistajasta tai materiaalista.
Enlannissa kontaktimuovia valmistaa esimerkiksi Tenza, materiaalina sielläkin PP. Citymarketin ja Clas Ohlsonin kirjamuovit voivat olla aivan kelvollisia, mutta eipä sitä pakkausta katsomalla tiedä. Merkillistä muuten, että kirjamuoveissa ylipäänsä ei ole materiaalimerkintöjä, ei edes niissä turvallisissa PP-kontaktimuoveissa. Voidaanhan kirjat ja vihotkin nakata polttoon, joten tieto olisi tarpeen siinäkin mielessä. PVC:stä kuitenkin valmistetaan edelleen kirjamuoveja. Esimerkiksi kiinalainen yritys Topteam mainostaa sivuillaan itsekiinnittyvää kirjamuovia, joka on materiaali on "Eco-friendly PVC", mitä se sitten tarkoittaakaan.
Mutta mistä kuluttaja voi tietää, mitä ostaa, jos pakkasmerkinnät ovat puuttelliset?
Lue myös
10 kommenttia :
Minua on alkanut mietityttämään PVC muovimatot joita on käytössä kodeissa ja julkisissa tiloissa, oikeastaan kaikkialla. Nykyään toki on tarjolla myös PVC vapaita vaihtoehtoja. Olen myös törmännyt siihen että muovimattoihin on aikoinaan lisätty asbestikuitua.
Haluaisitko kirjoittaa aiheesta enemmän, mielenkiinnolla siitä lukisin.
Mielenkiintoinen aihe. Myöskin siltä kannalta että jotkut tekevät tätä päällystyshommaa työkseen. Itsekin olen sitä tehnyt kun olin kirjastossa töissä. Olisi mielenkiintoista tietää millaisen altistuksen saa kun käsittelee muoveja työkseen päivittäin.
Samalla ihmettelen myös asiakkaiden nipotusta päällysmuovien hinnasta, sillä ohut vetelä päällystysmuovi on juurikin yksi syy siihen miksi päällystäminen on vaikeaa ja muovi menee ruttuun. Itse tykkään siksi käyttää juuri niitä kalliimpia ja paksumpia muoveja. Tässä asiassa laatu kyllä helpottaa työskentelyä ihan konkreettisesti.
Tuo on tasan totta mitä muovin paksuuteen tulee:ohuella päällystäminen tuskaa,paksummalla jopa hauskaa.Kotimainen Pelloplast tekee normaalia kontaktimuovia 75 mikronin paksuisena ja paksumpi 100 mikroninen on nimeltään kirjamuovi.Marketit myyvät kontaktimuovia(ulkomaiset ohuempaakin kuin 75 mic) ja paksumpaa kirjamuovia kannattaa kysyä kirjakaupoista.Vieläkin paksumpia laatuja käytetään mm. kirjastoissa mutta niiden löytäminen markkinoilta on tuskan takana.Karttamuovia myydään arkkeina,se on sitten jo tosi paksua(saattaa löytää Suomalaisesta Kirjakaupasta).
Markkinoille on tullut kontaktimuovissa vakioleveyden 40cm rinnalle myös leveämpi 50 cm:n versio,joka ainakin meidän taloudessa on otettu kiitollisena vastaan,kas kun koulukirjat saattavat olla nykyään minkä muotoisia tahansa ja aina 40cm leveys ei riitä.Ainakin Pelloplast tekee tätä leveämpääkin.
ftalaattiin liityen , mitä mieltä olet pvc muovi ikkunoista. oletettavasti niissä on ftalaattia ja sitä irtoaa kun ikkunaan koskee?yksi mattoliike mainostaa että heidän kaikki muovimattonsa oon ftalaatittomia. perusteltu yhteydenotto kuluttajavirastoon voisi tuoda muutosta tuohon merkitsemättömyteen
MIlloin muovimattoon on lakattu lisäämästä asbestikuitua
Byggmax mainostaa heidän edustamien vinyylilattialankkujen olevan kloori ja PVC -vapaita. Kloori on heidän tuotteessaan sitten korvattu muulla aineella. Oisko se heidän lattiamateraali sitten vinyyliasetaattipolymeeri? Lähinnä tosta tulee mieleen dispersioliima (eri keeper). Raaka-aineen stabilisaattorina voi olla Wikipedian mukaan difenyyliamiini. Toivottavasti jäämät dispersioliimassa ja lankuissa pysyvät pieninä.
Eli vinyyli ei ole aina PVC: tä
Kiitos kommentista Räystäs.
Googlasin vinyyli pvc vapaa ja päädyin Novafloorin sivuille.
Siellä sanotaan näin:
"perinteinen vinyylin PVC-muovista tehty pinta on korvattu kokonaan uudentyyppisellä PU- eli polyuretaanipinnalla"
Tulkitsen tämän niin, että kyseessä ei ole PVC vaan PU, mutta vanhasta tottumuksesta tätä uuttakin sanotaan vinyyliksi.
Mutta olet oikeassa, vinyylissä ei välttämättä ole klooria mukana. Tsekkaan tekstin näiltä osin. Kiitos havainnosta.
Sisustustarroissa on käytössä vinyyli ja tässä tapauksessa PVC.
"Aiheuttaako tarra palovaaran lämpimään paikkaan kiinnitettynä?
Ei. Tarrat valmistetaan PVC-muovista, joka on luonnostaan paloa hidastava materiaali. Myös tuotteessa käytetty liima on vesiliukoista ja paloa edistämätöntä. Huomioithan kuitenkin, että "paloa hidastava" ei ole sama asia kuin "tulenkestävä"; älä altista tarraa avotulelle.
http://www.tarravimma.fi/ukk-ezp-44.html
Irtoaako esimerkiksi sähköjohdoista ja -teipeistä haitallisia määriä ftalaatteja? Kosken niihin (sähköalan) työssäni melko runsaasti, joskin usein hanskat kädessä, mutta pikkutarkemmassa hommassa olen paljain käsin.
Vaikea sanoa, minkä verran irtoaa. Hyvä jos on usein hanskat kädessä. Aina se ei ole mahdollista, mutta silloin homma taitaa tosiaan olla sorminpäillä tehtävää?
Työtä tehdessä ei tietty ruokailla ja ennen ruokailua pestään kädet, joten altistusta saa kyllä pienennettyä.
Riippuu myös työmaasta, millaista kemikaalialtistusta muuten saa.
Onko tämä tuttu?
http://www.tut.fi/sahkotyoturvallisuus/tietosivusto/kemialliset-tekijät.html
Lähetä kommentti