Juuri kun sain julkaistua Iltalehdessä blogikirjoitukseni kuluttajan vastuusta ruokavalinnoista, törmäsin OpeTV:n videoon, jossa opettaja purkaa terapiassa tuntojaan vanhempien käytöksestä. Koulun ja opettajan syytähän se on, jos lapsukainen on ylipainoinen. (On ihan oikeasti olemassa vanhempia, joiden mielestä koulun pitää hoitaa koko kasvatustyö.)
Pidin aivan hiljattain koulun vanhempainillassa puheenvuoron siitä, mitä koululaiset oikeasti syövät. Opettajat eivät pysty vahtimaan monisataoppilaisen koulun lapsia livahtamasta läheiseen kauppaan tai mäkkäriin. Vanhemmat eivät välttämättä edes tiedä, että lapsi marssii ruokatunnilla ostamaan kääretortun tai lihapasteijan sekä energiajuomaa tai että juniori ei syö mitään. Sillä tavallahan sitä jaksaa mainiosti keskittyä, oppia ja kasvaa.
Kirjoitin Iltalehden sivulle näin:
"Suomalaiset lappavat suuhunsa vuosittain 14 kiloa karkkia – suunnilleen saman verran kuin kalaa - ja lähes 70 litraa virvoitusjuomia. Näiden lisäksi kuluu energiajuomia, valmiita kääretorttuja, mikropopcorneja, sipsejä ja juustonaksuja. Kukaan ei pakota, vaan kyseessä ovat kuluttajien, kotitalouksien, äitien, isien ja nuorten aivan omat valinnat.
Pääkaupunkiseudun kouluterveyskyselyn 2010 mukaan lähes puolet lapsista ei syö arkipäivisin aamupalaa. Sama määrä jättää lounaan väliin. Noin 70 % perheistä ei syödä yhteistä ateriaa iltapäivällä tai illalla. Kuka toimittaja menisi lisäainekohun sijaan oikeasti asian ytimeen ja kehottaisi vanhempia ruokkimaan lapsensa?"
Olen aina ihmetellyt sitä, että ihmisillä on niin kiire, ettei ehdi hoitamaan sellaista perustarvetta kuin syöminen kunnolla. Kaikki muu menee ohitse. Vanhempien tärkein tehtävä on huolehtia jälkikasvusta syöminen mukaan lukien. Jos se ei ole vanhempien hommaa, niin mikä sitten on?
Kuka kirjoittaisi? Tartu haasteeseen.
Lue myös
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti