Kuinka hyvin pärjäisit päivän syömättä tai syömällä lounaaksi kääretortun tai pussillisen karkkia? Yläkoululaisista kolmas-neljäsosa ei syö lainkaan koululounasta, pahimpina päivinä jopa puolet jättää päivän aterian väliin. Näistä noin 40 % ei syö koulupäivän aikana mitään. Loput pärjäävät joko koululta ostetulla välipalalla tai hakevat evästä kaupasta. Suosituimmat välipalaostokset koululta ovat sämpylä, pulla, jäätelöä kaakao ja mehu. Voitte arvata, mitä kaupasta haetaan: lihapiirakkaa, pasteijoita, karkkia, kääretorttua tai muuta pullaa, snakseja, energiajuomaa ja limsaa. Samaan aikaan poliitikot vääntävät kättä, pitääkö koulussa olla kasvisruokapäivä vai ei. Miten hirvittävän kaukana ollaankaan todellisuudesta.
Lauantain 10.4. Länsiväylässä on pääartikkelina: "Jopa puolet yläkouluikäisistä jättää kouluruuan syömättä." Juttu on tehty Espoolaisesta Järvenperän koulusta, jossa tilanteeseen havahduttiin, kun lautaslaskelmia alettiin syynätä tarkemmin. Koulun rehtori Sisko Savolanen esitti huolensa ja heitti pallon vanhempainyhdistys Himakalle, mitä asiassa on tehtävissä. Toimin kyseisen yhdistyksen puheenjohtajana. Otimme rehtorin huolen tosissamme ja päätimme aloittaa kouluruokakampanjan. Ihan alkuun teimme oppilaille kouluruuasta kyselyn, jonka tuloksista edellä kerrotut tiedot ovat peräisin. Otimme myös yhteyttä Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelmaan SRE, josta saamme tukea ja apua toimintaamme. Ensi maanantaina koululla alkaa kampanja, josta kerron lisää myöhemmin.
Lukekaa lisää ruokailukultuurin rappiosta Länsiväylästä 10.4.2010 sivulta 3. Huomioikaa myös artikkelin kuva, jossa etualalla näkyy erään koululaisen annos. Onko tämä normi? Ei vihannenksen vihannesta. Koulun keittiöhenkiklökunnan mukaan alakoulussakin menee enemmän kasviksia kuin yläkoulussa.
Nyt kaivataan tiukkaa keskustelua aiheesta ja toimenpiteitä. Onhan se tosi huolestuttavaa, kun nuoremme eivät osaa syödä. Asia näkyy lähiaikoina Länsiväylän ohella muissakin medioissa ja tietenkin myös täällä. Kommentoikaa, keskustelkaa ja linkittäkää juttuja, sillä tilanne voi olla huolestuttava myös muissa kouluissa.
Mitä sinun mielestäsi asiassa pitäisi tehdä?
- Jopa puolet yläkoululaisista jättä kouluruuan syömättä, Länsiväylä, 10.4.2010, s. 3
- SRE: Syödään yhdessä sivu Facebookissa, jossa jokainen halukas voi liittyä faniksi ja osallistua puhumiseen ruoasta ja ruokakulttuurista
21 kommenttia :
Toi on oikeesti vaarallista, HUI! ja kamalaa. Siis oikeesti.
A) Sinällään tähän liittymättäkin, mun mielestä energiajuomille vois laittaa ainakin sen K 15 tai vaikka K18 merkinnän, kuin alkoholiinkin.
B) Kauppaan ei mennä kesken päivän peruskoulusta tms. Ei poistuta koulun alueelta tms.. En tiedä, toimisiko.
C) salaattia tulee laittaa niitten tätien toimesta.. Tai siis laittaako ne sen ruuan vai onko tää joku buffetti?
Ja ihan asian vierestä: Taitaa muuten olla mun yläaste aikanen ATK maikka tuo teidän rehtori.. :D <3
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että ilmainen kouluruokailu on tulossa tiensä päähän. En oikein ymmärrä, miksi ylipäätään halutaan tarjota minimibudjetilla väkisin ruokaa, jota ei haluta syödä?
12 vuotta yhteen putkeen keskuskeittiöruokaa syöneenä minusta pääongelmat ovat:
- ruokalistat laativat esimiehet, joiden maku saattaa poiketa paljonkin lasten ja nuorten toiveista
- ruokalistojen suppeus, 12 vuotta 5 viikon välein kiertävää listaa ... Mirjami-kokin broileria ei enää pystynyt syömään 6 vuoden jälkeen.
- puuro voi olla hyvä kevytlounas toimistotyötä tekevälle aikuiselle, mutta ei kasvavalle teinipojalle
- ruokaa ei mausteta kunnolla
- ruokalat ovat meluisia ja epäsiistejä, jonotukseen saattaa kulua puolet ruokatunnista
- yläasteella (lukiosta puhumattakaan) ruokailua ei valvota
- kotitalouden pitäisi olla pakollista koko yläasteen ajan, jotta nuoret oppisivat laittamaan ruokaa ja ennen kaikkea arvostamaan hyvin tehtyä ruokaa
- miriamin edellä mainitsemaa pakkoa en kannata ollenkaan, koska ruoka päätyy vain roskiin
Päiväkoti-ikäisen lapsen äitinä luen kauhulla ruokalistaa. Vähintään kahdesti viikossa on ruokana sellaista, mitä en itsekään söisi ellei olisi aivan pakko. Tarjolla on aivan liikaa huonoja hiilihydraatteja, tärkkelystä ja osa ruoista vesittyy suurkeittiön valmistustavan vuoksi (esim. kiisselit tehdään hillosta).
Minusta kannattaisi suunnata katse Keski-Eurooppaan, jossa tärkein ateria on huolellisesti valmistettu päivällinen johon koko perhe kokoontuu.
Sääliksi käy monia lapsia ja nuoria, lounaaksi surkea kouluruoka ja illalla huonoja suomalaisia valmiseineksiä. Moni suomalainen nuori ei varmasti edes tiedä miltä hyvä ruoka maistuu :(
Suomessa ruoan ainoa funktio tuntuu olevan nälän häätö.
Siivousfriikki ihmetteli: "En oikein ymmärrä, miksi ylipäätään halutaan tarjota minimibudjetilla väkisin ruokaa, jota ei haluta syödä?"
Minä ymmärrän hyvin. Suurin osa lapsista nimittäin edelleen syö kouluruokaa. Erityisen tärkeä ateria on niille, jotka eivät muuta ruokaa saa! On perheitä, joissa joko köyhyyden tai välinpitämättömyyden takia lapsia ei ruokita viikonloppuna tarpeeksi, ja se nälkä kyllä näkyy maanantaisin koulun ruokalassa.
Ruokalan meluisuus, epäsiisteys, jonotus ja minimibudjetti ovat todellisia ongelmia, ei se, että taskurahaa saavat nirppanokat kieltäytyvät syömästä. Aikapulan takia joutuu hotkimaan - opeta siinä sitten tapakulttuuria! Nälkäisimmät eivät ehdi syödä niin paljon kuin haluaisivat. Minimibudjetin takia lapsille syötetään pitkälti jauhoja, nopeimman kasvupyrähdyksen aikana proteiinintarve ei kouluruoalla tyydyty. Jos jollakulla on varaa olla osallistumatta kouluruokailuun niin voi minusta ihan vapaasti jäädä pois, lyhenevätpä jonot sen verran, ja ruokaa riittää niille jotka sitä haluavat.
Kävikö tekemästänne kyselystä ilmi miksi lapset eivät syö kouluruokaa? Tärkeämpää olisi kai puuttua nimenomaan niihin syihin kuin pakottaa lapset ja nuoret syömään väkisin.
Eli onko syynä tapakasvatus kotona (syödäänkö kotona monipuolisesti ja vaihtelevasti vai aina samoja ruokia), makukysymys (=pahaa ruokaa), ruuan heikko laatu, se että kotona saadaan reilu aamupala & päivällinen eikä ruoka vain maistu päivällä vaiko se fakta että koulun alueelta on luvallista poistua tekemään ostoksia lähikauppaan, laihduttaminen tai joku muu syy?
Omasta peruskouluajastani on vierähtänyt jo kosolti vuosia mutta silloin ei yksinkertaisesti ollut mahdollisuutta jättää kouluruokaa syömättä. Koko peruskoulun ajan opettajat valvoivat että kaikki tulevat tiettyyn aikaan ruokalaan ja jokaisella oli ruokalassa oma paikka jolla istuttiin. Lisäksi koulun alueelta poistuminen ei ollut missään vaiheessa päivää luvallista. Oppilaat huolehtivat itse vaihtuvin vuoroin ruokalan siisteydestä. Nämä toimenpiteet harvoin ovat mahdollisia suurissa kouluissa joissa oppilaita on enemmän kuin 100. Koulupäivät olivat myös aina niin pitkiä että ei kukaan yksinkertaisesti pystynyt olemaan 7-8 tuntista päivää syömättä.
Jos syömättömyys johtuu kotona tapahtuvasta asennekasvatuksesta (ei ole pakko syödä kaikenlaisia ruokia, saa valita syökö pullaa, sipsejä ja karkkia vai kunnon ruokaa) niin en tiedä onko asialle juuri mitään tehtävissä. Vanhemmista nuo asenteet kuitenkin lähtevät. Muuten en oikein osaa ottaa kantaa siihen mikä olisi paras toimenpide. Tilanne tuskin tulee yhtäkkiä paranemaan vaan vaatii pitkäjänteistä tapa- ja ruokakulttuurikasvatusta joka on kiinteä osa koulujen opetussuunnitelmia. Asiaa ei tietysti auta mitkään budjettileikkaukset joilla kaikki "turhanpäiväinen" opiskelu (kuten kotitalous-tunnit) karsitaan pois.
Ensin olin aivan samaa mieltä kuin siivousfriikkikin. Omat muistoni kouluruoasta ovat samat kuin Länsiväylän toimittajalla - paitsi että silloin ei ollut vaihtoehtoja vaan sitä syötiin.
Asia muuttuu toiseksi, jos Länsiväylän toimittajan kertoma menyy edustaa tyypillistä kouluruoka-ateriaa.
Kouluruokapakko ei varmaankaan enää nykyään ole mahdollinen. Yksi ratkaisu voisi tosiaan olla pieni maksu kouluruoasta.
Ilmainen kouluruoka on todellista luksusta ja myös hyvin tarpeellista. On todella surkeaa, että tätä etuutta ei enää käytetä. Mielestäni ruuan maksullisuus ei ole vastaus. Jos vanhempien antamalla rahalla saa lämpimän aterian tai karkkipussin, kumman teini valitsee? Pitäisi parantaa itse ongelma, ei vain sen "oiretta".
Omasta yläasteajasta on "vasta" kuusi vuotta, ja silloinkin oli huomattavissa erityisesti nuorten tyttöjen syömättömyys. Itse söin aina hyvällä ruokahalulla, mutta monet kaverit saattoivat ottaa vain leipää. Ilmeisesti syynä oli laihdutus. Koulusta ei ollut lupa poistua kesken päivän, ja ainakin suurimpaan osaan tämä kielto myös tepsi (ehkä syynä oli myös se, ettei kauppaa ollut ihan nurkan takana). Lukiossa taas kaalikäärylepäivänä vähintään puolet lähtivät Heselle syömään. Nykyään ammattikorkeassa hyvää on se, että vaihtoehtoja (neljä) on niin paljon, että aina löytyy jotakin maistuvaa ruokaa.
Ruuan valmis annostelu ei missään nimessä ole vaihtoehto. Porkkana toimii paljon paremmin kuin keppi. Pitäisi selvittää, mitä opiskelijat itse toivoisivat ruokailulta, mikä houkuttelisi heidät syömään paremmin. Pitäisikö teineille myös opettaa enemmän ruokaoppia (syömättömyys ei ole tapa laihduttaa) ja/tai tarjota terveellisempää ruokaa? Ja limsa-automaatit pois kouluista!
Onpa pitkiä pohdiskeluja tärkeästä aiheesta. Mahtavaa, juuri tätä toivoinkin!
Miriam:
A)Energiajuomille voisi hyvin laittaa alaikärajan, esim. 97 vuotta. :) Ei niitä tarvitse kukaan. Mutta kyselyssämme joku silti toivoi sitä kouluun ruokajuomaksi.
B) Koulun alueelta ei saa poistua, mutta sellaisia resursseja ei ole, että kolmen ja puolen sadan oppilaan koulussa kukaan ei pääsisi livahtamaan kauppaan.
C) Buffet on käytössä, eikä henkilökunta siis annostele ruokaa.
Pieni on maailma, tai ainakin Suomi. Aina on yhteisiä tuttuja. :)
Siivousfriikki:
Olen monessa kohdassa aivan samaa mieltä. Listoilla varmaan on ruokia, jotka eivät koululaisille maistu, mutta on paljon mieluistakin.
Kyselystä ja lautastenlaskennesta käy ilmi, että osa ei käy syömässä, oli ruokana ihan mitä tahansa. Koululla oli hiljattain koulun 10 vuotissyntymäpäivien kunniaksi juhlalounas eli ruokaan oli todella satsattu. Edes se ei houkutellut kaikkia syömään.
Ruuan tasosta ja ruokaan käytettävästä rahasta on aiheellista keskustella, mutta yhtä aiheellista on puhua asenteista. Nykyään vaikuttaa olevan vallalla: "Kaikki on ihan paskaa" -mentaliteetti.
Olen täsmälleen samaa mieltä siivousfriikin ja anonyymin kanssa, että moni lapsi ja nuori ei varmaankaan tiedä, miltä ns. kotiruoka maistuu. Osa kun ei edes saa kunnon aterioita kotoa. Ruokailu on nälän hävittämistä, ei sosiaalinen tapahtuma. Lisäksi monen vanhemman mielestä ruuan laittamiseen ei saisi kulua aikaa, eikä sen suunnittelemiseen suoda juurikaan ajatuksia.
Rhia: Kyselyssä tiedusteltiin, mikä on tavallisin syy, jos ei käy syömässä. Yleisin vastaus oli: "Pahaa ruokaa" kaikkine variaatioineen. Toinen merkittävä syy oli kavereiden toiminta. Yksin ei mennä tai ei haluta tehdä toisin kuin kaverit.
Meidän kampanjamme yksi tavoite on havahduttaa vanhemmat. Moni asia lähtee kotoa, eikä vähiten asenne ruokaan. Meillä muuten oli vanhempainyhdistyksessä puhetta siitä, että kouluruokailu pitäisi saada selvemmin osaksi opetusohjelmaa.
Anna-Liisa: Tekisi mieli kirjoittaa, millaisia ruokia meillä oli koulussa, mutta en kirjoita. Ajat ovat muuttuneet niin paljon. Täältä voi kurkkia, millaisia ruokia nykyään on:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;11869;39339;22071;39318
Miuku: Osalla tytöistä on tosiaan tyylinä ottaa lautaselle pienen pieniä nokareita ruokaa. Eihän sellaisella pärjää. Oppilailta on kysytty toiveita aiemmin ja kysyimme nyt. Teen näistä yhteenvetoa. Nykykoululaisten lempiruoka on muuten tortilla.
Limsa-automaatti on jo nakattu pari vuotta sitten koululta. :)
On todella mielenkiintoista lukea ja huomata, että mikään ei tunnu muuttuneen sitten 1990-luvun alun, jolloin lapseni olivat ala- ja yläasteikäisiä. Ehkä tuolloin kuitenkin oli vielä vähän enemmän varoja käytettäväksi päivittäiseen kouluateriaan? Tuolloin yleinen julkinen hokema oli, että kouluruoka on hyvää ja ravitsevaa, mutta lapset jättävät sen usein väliin tai syövät vain näkkileipää tai pilkottua tuorekurkkua...
Minä tein joka päivä - koska olin kotiäiti - perinteisen kotiruuan ja lapset saivat siis aina myös kunnon ruuan kotona. Olin silti ahdistunut, että he odottivat kotiruokaa; miksi jättää hyvä lounas väliin? He söivät koulussa vain niinä päivinä kun oli jotain mieliruokaa tarjolla.
Toisaalta tuohon aikaan kouluruokailutilanteet olivat meluisia ja siitä käytiin keskustelua ja mielestäni joissain kouluissa yritettiinkin aikaansaada jotain viihtyisyyttä ruokailutilanteeseen; ruokailutilassa ehdoton hiljaisuus ja jotain kaunistusta, jopa pöytäliinoja kokeiltiin muistaakseni.
En tiedä tämän päivän tilannetta omasta kokemuksesta, mutta olin jo tuolloin sitä mieltä, että kouluruuasta pitäisi maksaa. On todellisuudessa hyvin vähän aikaa siitä, kun kouluruokailu tuli maksuttomaksi. Omana kouluaikanani 50-60 -luvuilla koulun keittiöön maksettiin ruokailumaksu kahden viikon välein. Ruoka oli tuolloin todella hyvää ja sitä syötiin vaikka arkiglamour oli sitä, että oppikoulussa ruoka saatettiin tuoda ruokatunnilla luokkaan ämpärissä ja siitä sitten pulpetille jokainen kauhoi omalle lautaselleen. Oli sellainenkin "koululaisvirka", kuin ruokajärjestäjä, joka hoiti keittiöstä ruuat ja vei sotkut pois, kukin vuorollaan. Ja kaikkien kuului tuoda omat eväsleivät kouluun tuon ruuan lisäksi.
Toki tuli se aika silloinkin, että ruokamaksu jätettiin maksamatta ja otettiin oman käden oikeudella taskurahoiksi. Ja käytiin lähistöllä olevasta kaupasta ostamassa munkkipossuja. Se oli se varhainen teini-ikä; munkkia mussuttaessa saattoi kuunnella levyautomaatista Elviksen viimeisimmän jne. Tätä "urheilua" tuskin voidaan muuttaa tänäkään päivänä. :)
En oikein ymmärrä tätä purnausta kouluruoasta ja päiväkotiruoasta. Meidän lapset ainakin syövät hyvällä ruokahalulla helsinkiläistä päiväkotiruokaa. Koulujen ruokalistatkin vaikuttavat mielestäni aika houkuttelevilta. Viiden viikon kierto on mielestäni laaja ja vaihtelua riittää. Jotkut aikuisethan syövät aina lounaaksi samanlaisen voileivän tai ruoka-annoksen (varsinkin ulkomailla).
Tillilihakin on jo poistettu koulujen ruokalistoilta. Voisin kuvitella että korkeintaan kesäkeitto tms. voisi tuntua epämieluisalta ruoalta koulu- tai tarhaikäiselle.
en oikeen tajua ton siivousfriikin juttua että kouluruoka on niin pahaa.. kakarana tietty kaikki on pahaa joka on pakko syödä mutta aikuisenkin mielestä. ihan hyvin niitä tuli syötyä vaikka olin tosi nirso ja ruuat oli paljon heikompia sillon kun olin ittekoulussa yläasteilla. olin kyllä yhden vuoden täysin syömättä kyllä sillon itekin..
suurin syy syömättömyyteen on varmaan se on se on vaan "cool" olla menemättä eikä mitään sen järkevämpää syytä. sitte miten siitä syömisestä saisi "coolin" en tiiä.. laittamalla kielto pitää mitään paikkaa mistä saa karkkia alle viiden kilsan päähän? :)
Katsoin juuri Anjan TV-esiintymisen :)
Aleksin kirjoitusta kommentoisin, että en suinkaan kouluruokaa pahaksi moittinut. Mielestäni ruoka voi olla mautonta, kylmää, huonosti valmistettua. Toki pahan makuistakin, jos kaikki menee pieleen, mutta harvemmin.
Vertaisin tilannetta lounasruokalaan, käsi sydämelle - kuinka moni aikuinen (joka pitää hyvästä ruoasta) kävisi samassa lounasruokalassa vaikkapa 12 vuotta yhteen menoon kuten lapsemme? (Okei, lasten kohdalla paikka saattaa muuttua, mutta keskuskeittiö ei.)
Eikä se viiden viikon lista niin laaja ole, 5 x 5 = 25 reseptiä... Toki nykyisin taitaa olla 2 vaihtoehtoa ainakin isommissa kouluissa, ja hyvä niin.
Anonyymi mainitsi pari tärkeää seikkaa. Ruokaila voi olla meluisa, hälyisä, jonot pitkiä. Ruokala sinänsä voi olla viihtyisä, mutta jos on paljon porukkaa, niin on.
Anonyymi 2 osui aivan oikeaan, tillilihaa ei kouluruokailussa ole, kesäkeittoa äärimmäisen harvoin (rehtori ei edes muistanut, koska olisi ollut), maksalaatikkoa ei ole. Luetellaanpa joskus hyviä ruokia. :)
Aleksi: Juuri tuo "coolius" on aika monella syynä, miksi ruoka jätetään väliin tai se, että kaverit eivät mene, eikä sitten itse yksin mennä.
Siivousfriikki: Kiva! :) Kirjoitan tapahtumasta postauksen, kunhan tässä kerkeen.
Samassa lounasruokalassa kävijöitä on paljon ja käyvät kauemmin kuin 12 vuotta, esimerkiksi tehdasruokaloissa.
Riippuu ihan paikasta, tuleeko koulun ruoka keskuskeittiöstä vai ei. Paljon on kiinni myös emännästä.
Kouluruoan, työpaikkaruoan ja einesten halveksiminen on nykyajan elitismiä. Hienoa, että kotihengettäret jaksavat pitää kodin puhtaana ja laittaa perheelle joka päivä vitamiineja tihkuvan maittavan aterian. Good for you!
Meillä syödään aika paljon eineksiä, valmista makaronilaatikkoa, puolivalmisteita tms. Minusta ne maistuvat ihan hyvälle ja lapsetkin tykkäävät. Eivät ne nyt niin epäterveellisiä ole. Lisäkkeenä salaatteja, juureksia (tietenkin hetivalmiita naposteluporkkanoita, aikaa kun ei ole tehdä mitään raasteita multaporkkanoista). Vähän tulee ikävä olo meidän nauttimien elintarvikkeiden halveksunnasta. Meille nämä kuitenkin ovat mieluisia ja ruokaahan nämäkin ovat. Minulle on tokaistu työpaikkani kahvihuoneessa "yök, mitä sinä oikein syöt". Aika moukkamaista käytöstä näiltä kaikentietäviltä ja osaavilta ruokaelitisteiltä!
Kouluruoka on minulla, vanhalla, eltaantuneella sedällä, jo niin kaukana että sitä en voi kommentoida muuten kuin yleisesti suurkeittiöruokaa. Intin kävin 27-vuotiaana, siitäkin on kauan, mutta siitä en enemmän sekä hyviä että huonoja muistoja. Toinen tuoreempi kokemus on yliopistoruoka, joka on sponssattua, mutta silti maksullista.
Ala-asteella koulun rehtori soitti äidilleni että mitä ihmettä tuo lapsi oikein syö. Äitini vastasi että "kaikkea" ja rehtori oli ihmeissään. Koulussa monet päivät menivät näkkileivällä. Näistä ajoista mieluisa muisto on koulun pinaattikeitto - äidin tekemästä en pitänyt koska se maistui liikaa pinaatilta. Hyvin ikävä muisto sen sijaan ovat koulun kokoliharuoat: kalvoista, liian vähän aikaa kypsennettyä lihaa. Koulubudjetilla ei luonnollisesti ole varaa käyttää tuntikausia ruoan valmistukseen aikaa tai käyttää sisäfileen keskiosaa vaikka se valmistuisikin hetkessä.
Jos silti on pakko tarjota liharuokia niin syytä olisi käyttää jauhelihaa tai makkaroita. Niistä saa helposti suuria määriä hyvää ruokaa edullisesti.
Minulle jäi voimakas kammo kokoliharuokia kohtaan kouluruoan takia. Kesti vuosia ennenkuin se meni ohi.
Inttiajoilta muistan kuinka hämmentävän hyvää ruokaa Upinniemen varuskunnassa sai vaikka se oli silloin iso varuskunta ja vaikka varusmiehen ruoka tehdään paljon pienemmällä budjetilla kuin koululaisen. Kouluruoan kehittäjien kannattaisi ehkä katsella puolustusvoimien suuntaan?
Varuskunnissa on tosin isoja eroja: tiedustelu- ja sääkoulusta muistan parhaiten keitoissa useammankin kerran olleet jäätyneet perunat - talvileirillä sen ymmärtäisi, mutta kasarmilla se on vähän eri asia.
Yliopistoruoassa tehdään sama moka kuin kouluissakin: kokoliharuokia, lihan osista, jotka eivät siihen sovellu ellei valmistusaika ole hyvin pitkä. Jostain syystä pidin paljon parjatusta mantelikalasta.
Einekset saattavat olla "ihan hyviä". No, jos joku sanoo minun tekemäni ruoan olevan "ihan hyvää" otan sen karkeana loukkauksena. Einekset *ovat* lähes järjestään kammottavia. Minua ei häiritse jos joku muu käyttää kunhan minun ei tarvitse.
Kasvisruoasta: Hyvä idea, mutta muuten laadukkaatkin ravintolat pystyvät stereotyyppisiin brittivirityksiin varsinkin suurissa tilaisuuksissa. Muistan elävästi juhlaillallisen, jossa vieressäni istui nainen, joka tökki epäluuloisesti selvästi epäilyttävää harmaata mössöä ja oli syvästi pahoillaan, että ei ollut ei-lihansyöjänä tilannut kalaa. Häntä kohtaan oli helppoa tuntea sympatiaa. Kysymyksessä oli eräs Helsingin tunnetuimmista ravintoloista.
Eli loppujen lopuksi: enemmän kuin raaka-ainebudjettia pitäisi miettiä sitä miten ruoka valmistetaan. Erityisesti minusta pitäisi panostaa kasvisruoan laatuun, koska muuten asenteet sitä kohtaan eivät muutu.
Aika hurjaa, että itse tehdyn ruoan tekijöitä arvostellaan elitisteiksi...
Jos valmisruoat kuuluvat arkeen, niin vääränlaista rasvaa, lisäaineita ja suolaa tulee syödyksi auttamatta liikaa.
Toinen juttu on valmisruokien ravintosisältö. On aika vaikea löytää valmisruokaa josta saisi riittävästi kuituja, jossa ei olisi tarpeettoman paljon nopeita hiilihydraatteja ja joka olisi vielä luomua.
Minusta valmisruoat ovat hätävara, eivät jokapäiväistä arkiruokaa.
Ollakseni elitisti minua ei millään lailla häiritse jos minua nimitellään elitistiksi sen takia miten suhtaudun ruokaan. Pikemminkin otan sen kohteliaisuutena vaikka kommentti olisikin tarkoitettu loukkaukseksi. Tiedostan oikein hyvin että tämä kappaleeni on elitistinen.
Einesanonyymin kanssa olen siitä samaa mieltä, että se mitä duunipaikan keittiössä syö lounaakseen on jokaisen oma asia eikä "hyi, mitä sinä syöt" kuulu hyviin käytöstapoihin.
Monien lounaalla syömä jämäruoka ei myöskään ole välttämättä kovin esteettista. Erinomainen esimerkki on pakastimen kautta kierrätetty lasagne, jota sitten kierrätetään duunipaikan mikrossa. Osa voi olla hyvääkin, mutta mikro, ainakin sellainen, joka ei pyöritä lämmitettävää, kuivattaa jonkin nurkan lähes syömäkelvottomaksi.
Tässä(kin) minulla olisi oppimisen paikka: miten käytetään jämäruoat niin, että ne maistuvat hyviltä ja mielellään myös näyttäisivät hyviltä. Siinä olisi muuten mainio ruokahaasteen paikka.
En tiedä onko ajat muuttuneet siitä kun itse olin peruskoulussa, mutta ainakin oman muistikuvan mukaan oli välillä todella pahaa ruokaa. Ok ehkä joku tykkäsi limakanasta ja kaalilaatikosta, mutta vaihtoehtoa ei ollut. Joko syöt sitä yhtä ruokalajia mitä oli tarjolla tai sitten ei mitään. Eli pitäisi saada valinnanvaraa.
Kun nykyään käyn lounaalla voin valita ainakin kuudesta eri vaihtoehdosta mitä syödä ja toisaalta myös ottaa omat eväät mukaan. Luullisin valinnanmahdollisuuden lisäävän ruokailevien määriä. Kaikki kun emme tykkää edes siitä tortillasta tai pitsasta.
Toinen ongelma oli ruokiksen lyhyys. 20 minuuttia ruokailuun, josta helposti 15 minuuttia kului jonottamiseen. Syö siinä sitten pahaa ruokaa hotkien.
Mainiota keskustelua ruuasta ja ruuanlaitosta.
Mielestäni tätä(kään) asiaa ei pitäisi nähdä mustavalkoisena "ei koskaan eineksiä elistimi" vastaan "einekset" kamppailuna.
Minullakin hieman särähti tuo elitismi-sana, kun kuitenkin puhutaan jokapäiväisestä arkisesta perustarpeesta eli syömisestä.
Mielestäni ruuan ja ruokailun arvostus on mykyisin liian alhaalla. Ikään kuin ruuan laittoon käytetty aika olisi hukkaan heitettyä aikaa. Kotiin voidaan ostaa kymppitonnien keittiö ja 46 tuuman taulutelevisio, mutta ruoka pitää saada mahdollisimman halvalla ja nopeasti. Olen Arin kanssa samaa mieltä, että kasvisruoan laatuun pitää panostaa, muuten sitä ei arvosteta. Maria Jungner muuten äänesti koulujen kasvisruokapäiviä vastaan, sillä se olisi merkinnyt lisää puuropäiviä ym. vastaavia, ei "varsinaisia" kasvisruokia.
Olen myös syönyt koulu-ja opiskelijaruokaa. Kaikesta ei voi pitää, ja välillä tosiaan on "ei niin kovin hyvää". Ei silti voida sanoa, että kaikki on pahaa, niin kuin nykyisin tehdään.
Yläasteelaisen kulmasta : En tajua miksi monet eivät syö, sillä meidän koulussamme ruoka on ihan hyvää. :) Tosin meidänluokallakin on niitä jotka hakevat joka päivä 5 euron pizzan mielummin kuin ruokalassa syövät. Hyviä ruokia ovat esim; kalakeitto, pinaattiletut, lihamureke, pastat... Monet! Ja joskus on jopa jäätelö. Ei mielestäni valittamista? Se on nuorten päässä vika että pizza on parempaa ja coolimpaa. Ite yritän olla järkevä ja syön verorahoilla maksetun ilmasen ruuan, joka on joskus jopa tosi hyvää. Ei nyt ihan ravintolatasoa tietenkää mutta kyllä se menee hyvin ;)
Kiitos Anonyymi kommentista.
Tosi mukava lukea tämänlaista. Olen syönyt muutaman kerran koululla, kun siellä on ollut tilaisuuksia, joissa vanhemmat ovat voineet ostaa ruuan. Niinä kertoina ruoka on ollut aivan tavallisen kotiruuan oloista. Olen hämmästynyt siitä, että kovin monen mielestä kaikki on pahaa. Kyse on pitkälti asenteesta ja siitä, että muita vaihtoehtoja on helposti tarjolla.
Lähetä kommentti