Olen seurannut hämmästyneenä, miten helposti tavallisesta, yleisesti käytystä ja normikäytössä harmittomasta aineesta on muutamalla kirjoituksella saatu aikaan melkoinen nettikohu. Kyseessä on sitruunahappo, josta Kemikaalitutka-sivustolla on kirjoitettu useampikin juttu. En alunperin ajatellut kirjoittaa aiheesta, mutta asia näyttää saaneen sellaiset mittasuhteet, että jonkilainen selvennys lienee paikallaan.
Keinotekoisesti, tai tarkemmin ottaen, bioteknisin mentelmin valmistetun sitruunahapon sanotaan olevan erilaista kuin sitruunasta eristetyn. Tässä tapaukseessa käytettävä mikrobi on home nimeltä Aspergillus niger tai Candida guilliermondii sieni. Osa homevauriotaloille altistuneille sanoo saavansa oireita sitruunahappoon valmistuksessa jääneistä epäpuhtauksista. Lisäksi sitruunahapossa kerrotaan olevan epäpuhtauksia, raskasmetalleista alkaen. Tämän lisäksi Kemikaalitutkan mukaan kuluttajia johdetaan harhaan, koska sitruunahappoa ei valmisteta sitruunoista vaan Kemikaalitutkan termein homeesta ja melassista.
Kuka ja miksi?
Ennen kuin aletaan purkaa väitteitä auki, on kysyttävä olennaiset kysymykset: Kuka ja miksi?
Sivusto on Kemikaalitutka, Safkatutkan rinnakkaissivusto. Kemikaalitutkalla on useita kirjoittajia. Ei siis ole olemassa yhtenäistä Kemikaalitutka-linjaa, vaan kirjoitusten taso vaihtelee todella paljon. Sivusto on kaupallinen, se myy mainostilaa. Mitä mehevämpi juttu, sen enemmän liikennettä, kommentteja, klikkauksia ja tuloja.
Sitruunahappokirjoitusten takana on Anne Engholm. En löytänyt hänestä muuta tietoa kuin että hän pitää Porissa Magiart (Art & Wellbeing) -liikettä. Engholmin koulutus ei käy ilmi mistään. En myöskään löytänyt mitään hänen kirjoittamaansa ennen Kemikaalitutkaa.
Sitruunahappo on sitruunahappo
Engholmin mukaan biokemiallisesti tuotettu sitruunahappo on erilaista kuin sitruunasta eristetty. Sitruunahappoa ei valmisteta homeesta, vaan homeet tuottavat sitruunahappoa melassista. Jos on kyseessä täysin puhdas sitruunahappo, aine on sama oli se mikrobeiden valmistamaa tai sitruunoista eristetty.
Engholm kauhistelee sitruunahaposta tutkittavia epäpuhtauksia, joita ovat muun muassa arseeni, lyijy ja elohopea. Olisin kyllä enemmän huolissani, jos epäpuhtauksia ei analysoitaisi. Metalleja on maaperässä, joten niitä kulkeutuu myös kasveihin. Luonnonkosmetiikan huulipunistakin on löytynyt lyijyä, joka on epäpuhtautena pigmentissä. Edellinen ei kuitenkaan tarkoita, että kyseinen huulipuna olisi terveysriski. Kyse on määristä.
Sitruunahappo ja homeallergia
Sitruunahapon puhtaus riippuu siitä, miten hyvin sitruunahappo saadaan eristettyä liuoksesta.
American Academy of Allergy, Asthma and Immunology -sivustolla on kysymys sitruunahapon ja homeallergian yhteyedestä. Ohessa pätkä vastauksesta.
Missä medialukutaito?
Kemikaalitutka lietsoo sitruunahappohysteriaa, minkä ehtii. Huolestuttavaa on se, miten paljon kyseiset kirjoitukset saavat jakoja. Missä on ihmisten medialukutaito? Kemikaalitutkan motiivina on herättää kohua. Kemikaalitutka myös sensuroi keskustelua. Asiallisia, mutta kriittisiä kommentteja poistetaan näkyvistä. Sellaiselle toiminnalle ei pidä lahjoittaa klikkejä.
Keinotekoisesti, tai tarkemmin ottaen, bioteknisin mentelmin valmistetun sitruunahapon sanotaan olevan erilaista kuin sitruunasta eristetyn. Tässä tapaukseessa käytettävä mikrobi on home nimeltä Aspergillus niger tai Candida guilliermondii sieni. Osa homevauriotaloille altistuneille sanoo saavansa oireita sitruunahappoon valmistuksessa jääneistä epäpuhtauksista. Lisäksi sitruunahapossa kerrotaan olevan epäpuhtauksia, raskasmetalleista alkaen. Tämän lisäksi Kemikaalitutkan mukaan kuluttajia johdetaan harhaan, koska sitruunahappoa ei valmisteta sitruunoista vaan Kemikaalitutkan termein homeesta ja melassista.
Kuka ja miksi?
Ennen kuin aletaan purkaa väitteitä auki, on kysyttävä olennaiset kysymykset: Kuka ja miksi?
Sivusto on Kemikaalitutka, Safkatutkan rinnakkaissivusto. Kemikaalitutkalla on useita kirjoittajia. Ei siis ole olemassa yhtenäistä Kemikaalitutka-linjaa, vaan kirjoitusten taso vaihtelee todella paljon. Sivusto on kaupallinen, se myy mainostilaa. Mitä mehevämpi juttu, sen enemmän liikennettä, kommentteja, klikkauksia ja tuloja.
Sitruunahappokirjoitusten takana on Anne Engholm. En löytänyt hänestä muuta tietoa kuin että hän pitää Porissa Magiart (Art & Wellbeing) -liikettä. Engholmin koulutus ei käy ilmi mistään. En myöskään löytänyt mitään hänen kirjoittamaansa ennen Kemikaalitutkaa.
Sitruunahappo on sitruunahappo
Engholmin mukaan biokemiallisesti tuotettu sitruunahappo on erilaista kuin sitruunasta eristetty. Sitruunahappoa ei valmisteta homeesta, vaan homeet tuottavat sitruunahappoa melassista. Jos on kyseessä täysin puhdas sitruunahappo, aine on sama oli se mikrobeiden valmistamaa tai sitruunoista eristetty.
Engholm kauhistelee sitruunahaposta tutkittavia epäpuhtauksia, joita ovat muun muassa arseeni, lyijy ja elohopea. Olisin kyllä enemmän huolissani, jos epäpuhtauksia ei analysoitaisi. Metalleja on maaperässä, joten niitä kulkeutuu myös kasveihin. Luonnonkosmetiikan huulipunistakin on löytynyt lyijyä, joka on epäpuhtautena pigmentissä. Edellinen ei kuitenkaan tarkoita, että kyseinen huulipuna olisi terveysriski. Kyse on määristä.
Sitruunahappo ja homeallergia
Sitruunahapon puhtaus riippuu siitä, miten hyvin sitruunahappo saadaan eristettyä liuoksesta.
American Academy of Allergy, Asthma and Immunology -sivustolla on kysymys sitruunahapon ja homeallergian yhteyedestä. Ohessa pätkä vastauksesta.
"The process by which commercial citric acid is made does involve aspergillus niger. However, the mold is filtered from the final product, and this product is treated with calcium hydroxide to yield calcium citrate, and citric acid is then formed by treatment with sulfuric acid. Therefore, it is highly unlikely that there is mold contained within citric acid preparations. And there is nothing that I could find in the medical literature which documents asthmatic responses to the ingestion of citric acid because of mold allergens contained within the commercial preparations.En väitä, etteikö joku voisi saada oireita sitruunahaposta tai sen mahdollisista epäpuhtauksista. Homeille altistuneet voivat toki kokeilla, onko asialla vaikutusta vai ei. Kala-, pähkinä-tai selleriallergiset eivät voi kuvitellakaan syövänsä kyseisiä ruoka-aineita. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikkien muiden pitäisi niitä välttää.There is, however, an abundance of lay literature on the Internet which postulates such a reaction. "
Missä medialukutaito?
Kemikaalitutka lietsoo sitruunahappohysteriaa, minkä ehtii. Huolestuttavaa on se, miten paljon kyseiset kirjoitukset saavat jakoja. Missä on ihmisten medialukutaito? Kemikaalitutkan motiivina on herättää kohua. Kemikaalitutka myös sensuroi keskustelua. Asiallisia, mutta kriittisiä kommentteja poistetaan näkyvistä. Sellaiselle toiminnalle ei pidä lahjoittaa klikkejä.
Lue myös
26 kommenttia :
Hyvä kun selvensit asiaa. Itsellänikin meinasi nämä kaksi sivustoa mennä hetkeksi sekaisin, ja ihmettelin kun oli "outo" kirjoittaja siinä artikkelissa. Sitten tajusin, että en ollutkaan täällä.
Olen jonkun vuoden seurannut ruotsalaista Fri från allergi genom att undvika E330 -facebookryhmää ja näyttää allergia sille olevan kyllä aika "yleistä". On hyvä että tuota tuodaan esiin suomessakin, että ihmiset saavat tietää että sitruunahapollekin voi olla allerginen. Sitähän on "joka paikassa" niin kosmetiikassa kuin ruuassakin.
Tuohon sivustoon en ota kantaa, mutta on ensimmäisiä suomenkielisiä mihin törmännyt.
Kun näistä asioista tuli puhetta niin tiedän moni joka heti vältti E330 ja koki että iho tuli parempaan kuntoon. Itse olen myös ajatellut kokeilla koska olen huomannut että reagoin etikkaan..mutta ehkä se onkin E330?
Itse olen homeelle pahasti altistunut, mutta kun jätin sitruunahappoa sisältävät ruoat pois, ei ainakaan minuun vaikuttanut mitenkään eli oloni ei parantunut.
Allerginen voi olla oikeastaan kaikelle, eli joku varmasti on sitruunahapollekin. Minä oon ite sitrushedelmille, mutta onneksi en tuolle hapolle.
Tietysti, jos uskoo homeopatiaan, uskoo helposti, että joskus kosketuksissa olleet aineet jättävät jälkiä. Ja edelleen jotku uskoo mikrossa lämmitettyyn ruokaan jäävän säteilyä tai muita vaaroja.
Olen seurannut sekä Kemikaalikimaraa että Kemikaalitutkaa, ja tykännyt lukea molempien juttuja. Kirjoitustyyli ja sivustojen tyylit ovat erilaiset, ja niin saa ollakin. Aiheiden käsittely suomalaisessa mediassa on jäänyt tähän asti niin vähäiseksi, että kentälle mahtuu kyllä toimijoita. Nyt tulin kyllä surulliseksi tästä Anja Nystenin Kemikaalitutkaa mollaavasta kirjoituksesta. Negatiivinen nälvintä ei ole tyylikästä, eikä myöskään tee asialle oikeutta. Olen hämmentynyt :-/.
Kiitos kommenteista.
Kuten tekstissä kerroin, en alunperin ajatellut kirjottaa aiheesta lainkaan, mutta muutin mieltäni seuratessani keskustelua Kemikaalitutkan Facebook-sivulla. Se oli hämmentävää. Siellä muun muassa eras kemianopettaja yritti oikaista Kemikaalitutkan väitteitä. Lisäksi havaitsin, että keskustelusta poistettiin kommentteja, jotka eivät olleet Kemikaalitutkan mieleen. Nämä ovat faktoja, jotka lukijoidenkin on hyvä tiedostaa.
Kirjoitan paljon myös mediakritiikistä. Siinä olennaista on kysyä, kuka ja miksi? Kysyn samat kysymykset lukiessani mitä tahansa lehtijuttujakin. Kun kirjoittaa julkisesti altistaa tekstinsä muiden arviolla, kuten minäkin teen. Otan tästä negatiivisesta palautteesta onkeeni ja pohdin jatkossa sanamuotoja tarkemmin.
Minä puolestani olen surullinen siitä, että sangen usein hyvät jutut jäävät kohukirjoitusten varjoon.
Minusta on hiukan harmittavaa näin lukea arvostelua "kollegiaalisen palstan" kirjoituksista. Molemmille toimijoille ja vielä muillekin on tällä saralla varmasti tilaa, oli tyyli kuinka erilainen tahansa. On vain hyvä asia, että maallikotkin pääsevät kertomaan kokemuksiaan kemikaaliasioissa. Sellaiselle on selvästikin ollut tilausta. Ei ammatillinen pätemättömyys tarkoita, etteikö voisi asioita nostaa esille.
On myös arveluttavaa puhua hysteriasta, kun moni sisäilmasairas oikeasti kärsii sitruunahappoa sisältävistä tuotteista. Kyse ei ole allergiasta vaan yliherkkyydestä.
Nämä kaksi Safkatutka ja Kemikaalitutka ovat täynnä asiavirheitä, joita kukaan elintarvikealaa tunteva ei päästäisi läpi mutta menee tavalliseen kansaan kuin kuuma veitsi voihin. En voi julkisesti kritisoida heitä, koska työskentelen alalla joka liittyy heihin selvästi, joten vaarantaisin kaupallisen yhteistyön (johon juurikin sivustojen ylläpitäminen liittyyy). Heillä on varmaasti puhtaat tarkotusperät, mutta osaaminen osittain heikkoa. Toivottavasti jatkossa tutkivat asiat tieteellisemmin.
Kirjoittajille on tilaa. Itse asiassa heitä saisi olla enemmänkin. Asioita voi ja pitää nostaa esille. On kuitenkin mietittävä, miten sen tekee. Kokemukset ovat eri asia kuin väitteet, jotka ovat ristiriidassa esimerkiksi koulun kemian opetuksen kanssa. En koe itseäni päteväksi kommentoimaan esimerkiksi rakennustekniikoita, autotekniikkaa tai kirugin töitä. Kemikaalitutkan väki kuitenkin arvioi kemikaalien valmistusmenetelmiä ja niistä syntyviä aineita.
Safkatutka ja Kemikaalitutka kritisoivat eri tahoja sangen kärkevällä tavalla. He ovat kuitenkin kriitiikin ulkopuolella- koska hyvä tarkoitus?
Anonyymi 24. helmikuuta 2016 klo 13.49: "Molemmille toimijoille ja vielä muillekin on tällä saralla varmasti tilaa, oli tyyli kuinka erilainen tahansa. On vain hyvä asia, että maallikotkin pääsevät kertomaan kokemuksiaan kemikaaliasioissa. Sellaiselle on selvästikin ollut tilausta. Ei ammatillinen pätemättömyys tarkoita, etteikö voisi asioita nostaa esille."
Ei niin, mutta ammatillisen pätemättömyyden pitäisi estää sen, että joku randompirkko tekee päätelmiä ja jakaa niiden pohjalta suosituksia, joilla ei ole mitään tekemistä totuuden kanssa. Olisiko sinusta ok, jos datanomi kirjoittaisi "terveystutkaan" omia totuuksiaan siitä, miten ihottumaa tulisi hoitaa? Tai historioitsija "LVI-tutkaan" siitä, miten kosteuseristeet asennetaan? Tai lastentarhanopettaja antaisi "pankkitutkassa" ehdottoman varmat rahastosäästövinkkinsä? Harrastuneisuutta voi toki olla oman ammatin ulkopuoleltakin, mutta jos kirjoittaa asioista, joiden taustoista ja mekanismeista ei oikeasti tiedä tarpeeksi, tulisi nämä kirjoitukset jättää keskustelupalstoille, eikä esittää niitä mainitunlaisilla metafaktasivustoilla uusina salaliittoteorioina. Tällaisten kohukalastelusivujen olemassaolo ja ennen kaikkea niiden suosio on hyvin vastenmielistä. Uskoni suomalaiseen yleissivistävään koulutukseen on todella horjunut.
T. Kemisti
Mä olen hyvilläni, kun tämä sitruunahappo tuotiin esille, vaikka en niin tykkää safkatutkasta tai kemikaalitutkasta. Meidän perheestä 3 on allergisia kyseiselle aineelle ja myös askorbiinihapolle sekä näiden johdannaisille. Ihmiset eivät tajua, vaan tarjoavat joka käänteessä keksejä, karkkia, mehuja jne, jotka sisältävät kyseisiä lisäaineita. Eihän kukaan voi olla lisäaineille allerginen!? Luullaan, että me vaan kuvitellaan niiden aiheuttavan jotain. Me vanhemmat kuitenkin huomaamme reaktiot; paisuneet kasvot, kutisevat ihottumat, rinkulat silmien ympärillä ja punaiset laikut poskissa. Viimeksi pienin lapsista sai yökylässä ollessaan koko vartalon peittävän kutisevan ihottuman apteekin ihovoiteesta, joka sisälsi sitruunahappoa.
Olen myös törmännyt aiheeseen ja kiinnostuin siitä sen verran, että otin asiasta selvää. Kiihkoton juttu faktoineen tässä, ja anteeksi spämmäys:
http://www.healthberry.fi/valmistaja-teollisesti-valmistetussa-sitruunahapossa-voi-olla-homejaamia/
Eli kuten elämässä yleensä, mikään ei ole yksinkertaista, eikä tästäkään asiasta ihan helpolla ota selvää.
Sitä samaa silti ihmettelen kuin Anja, että miksi näitä kohujuttuja jaetaan somessa niin paljon?
Jäin ihmettelemään, miten on mahdollista olla allerginen askorbiinihapolle eli c-vitamiinille? (Anonyymi 24.2. klo 15.34)
Kyllä voi. Pystyvät syömään luonnostaan askorbiinihappoa sisältäviä hedelmiä ja marjoja, mutta synteettinen askorbiinihappo (ja myös mm. E315, E316) aiheuttaa ongelmia.
Mites kasvis syöjät ja vegaanit kun kaikki pikku mikrobi eläimet tapetaan homman lopuksi?
"The process by which commercial citric acid is made does involve aspergillus niger. However, the mold is filtered from the final product, and this product is treated with calcium hydroxide to yield calcium citrate, and citric acid is then formed by treatment with sulfuric acid."
Tyly tosiasia sitruunahappohysteerikoille: kaikki elävät solut tuottavat sitruunahappoa. Sitä syntyy soluhengityksen sitruunahappokierrossa, ja jos haluaa välttyä muulta kuin sitruunoista syntyneeltä sitruunahapolta, täytyy kuolla pois. ;) https://fi.wikipedia.org/wiki/Soluhengitys
Aika mahdotonta siis olla itse sitruunahapolle allerginen, siinä olevat jäämät ovat sitten toinen juttu.
Anonyymille tiedoksi, että vegaanit kieltäytyvät eläinten syömisestä (jotka mm. ovat tietoisia ja tuntevat kipua ja pelkoa) eivät muista eliökunnan olennoista, eli kasveista, sienistä, bakteereista, arkeista tai alkueliöistä eli protoktisteista.
Samaa mieltä nimim. Kemistin kanssa. Ihmisten medianlukutaitoihin ei juuri enää jaksa uskoa. Yhtä lailla sekä näiden sekalaista himphamppua julkaisevien blogien että niiden ilosanomaa somessa peukuttavien perusjanttereiden tulisi hävetä... Siis oikeasti ihmiset.
Ruoasta tietty kaivataan faktatietoa, ja se ainakin osin selittänee suuret some-jakomäärät. Senpä takia myös asialliset kansantajuistamiseen pyrkivät blogit kuten tämä Kemikaalikimara ovat paikkansa ansainneet. Vaikka en yleensä sorru ajattelemaan, että koulutuksen ja faktatietämyksen välillä olisi yhteys ja kausaliteetti, niin on kuitenkin hieman eritasoista tekstiä täällä "kimarassa" kuin tuolla "tutkassa"... täytyy sanoa etten yllättynyt tippaakaan, kun luin että sitruunahappokirjoituksen tekijä pyöritti reikihoitolaa. Asia on tismalleen sama kuin jos kuppaaja laskisi sarvensa ja kasuaalisti kirjoittaisi jutun kvanttifysiikasta. Missä vaiheessa tämä kontrasti asiantuntemuksessa meni ihmisiltä ohi?
Sitä paitsi kemikaalitutkassa julkaistu juttuhan oli aivan klassinen esimerkki puhtaaseen kokemustietoon ja henkilökohtaisiin anekdootteihin perustuvasta "tiedosta". Henkilö N.N. sairastaa tautia X, mutta kokeiltuaan jättää pois aineen Y, havaitsi paranevansa. Tämä ei vain valitettavasti millään tavalla täytä nykyaikaisen tieteellisen, tai minkään muunkaan, tiedon kriteerejä. Kokemustietoa me kaikki käytämme, kun aamulla sängystä noustessa tiedämme, että ulkona ei tänäänkään sada taivaalta tikareita tai että meillä ei tänäänkään ole mahdollisuuksia nähdä seinien läpi naapurin rouvan asuntoon. Sen sijaan kukaan ei esimerkiksi pysty rakentamaan tietokonetta varustettuna vain ajatuksella "musta tuntuu että elektronit virtaa tähän suuntaan jos teen näin".
Lisäksi edellä mainitusta johtuen sitruunahappo-kirjoittajalla on selvästi hakusessa syy-seuraussuhteiden perusteet. Mozzarellan kulutuksella ja insinöörien määrällä saattaa olla vahvakin korrelaatio[1], mutta se ei tarkoita että kaikki juusto menee insinöörien masuun.
Kolmanneksi, taustalta paistoivat vahvasti naturalistiset virhepäätelmät "mutta kun se on / ei ole luonnollista". Vitalistisella luonnollisuus-argumentilla mennään jo hyvin heikoilla jäillä, sitä kun ei mitenkään pysty perustelemaan. Saatikka edes jotakin asiaa luonnolliseksi määrittelemään (: Kokeilkaa vaikka!
t. Biologi
[1]http://tylervigen.com/spurious-correlations
Biologi on oikeassa ettei kaikki Mozarella mene insinöörejen masuun, epäilemme muiden tiedekuntien varastavan osan. Jäljet johtavat tietojenkäsittelytieteisiin, epätoivo valtaa alaa juustonpuutteessa.
t:Insinööri
Ei meistä varmaan kukaan ole allerginen kehomme omalle sitruunahapolle tai luonnossa syntyvälle askorbiinihapolle, vaan kas kun jostain syystä työpaikassani homeelle altistuneena (3 vuotta vuosina 2008-2010) olen nyt yksi niitä, joka päätti kokeilla lisättyjen & keinotekoisten sitruunahapon ja askorbiinihapon välttämistä. Ajattelin, että ei se ota jos ei annakaan ja on kyse vain minun kokeilusta, joku yritys saa ehkä vähemman jatkossa tulonjakoa minun kukkarostani, jos kokeilu tuo yllättäviä tuloksia - ja niin toi!
Olen kärsinyt todella vakavasta ihottumasta kasvoissani, kaulallani, päänahassani, ja johon mikään ei ole auttanut, minulla on kulunut satoja euroja mm. reseptivoiteisiin ilman apua, ja osa on jopa pahentanut oireita. Kun tsekkasin tuotteet, joita käytin ja joissa oli sitruunahappoa, niin yli 10 tuotetta pahimpina päivinä päätyi iholleni ja nyt kun käytän tuotteita joissa sitruunahappoa ei ole, ihoni on todella hyvässä kunnossa. Mitä tuotteita muutin kohdallani sitruunahapottomiksi - nämä:
Hammastahna, suuvesi, suihkusaippua, shampoo, hoitoaine, allergiavoide (resepti; en käytä enää), kasvovesi, puhdistusmaito, kosteusvoide, meikkivoide, ripsiväri.
Näin omalla kohdallani. Käsitykseni on nyt se, että homealtistumiseni on ratkaiseva johtolanka, sillä muu perheeni näyttää sietävän ao.aineita ilman samanlaisia oireita kuin minulla. Kiitän Kemikaalitutkaa minun herättämisestä, olen silti medialukutaitoinen ja suhtaudun kriittisesti lukemaani, suhtaudun kriittisesti myös tarjolla oleviin tuotteisiin ja niiden ainesosiin ja valmistustapoihin, ja tämä nyt tekemäni testaaminen ei koskenut ketään muuta kuin minua, en koe olevani hysteerinen lietsoja :-)
Okei, anonyymi toistaa nyt samat synnit kuin kemikaalitutka: mukana oli henkilökohtainen anekdootti ja syy-seuraussuhteiden hahmottamisen vaikeus. En tahdo vähätellä kokemustasi, ja totta tosiaan, en halua myöskään väittää etteikö voisi olla mahdollista että juuri sitruunahaposta luopuminen olisi ratkaissut iho-ongelmiasi. Mutta kyse ei ole siitä. Otetaanpa erilainen esimerkki.
Einari Esimerkki syö koko elämänsä erittäin nitraattipitoisia makkaroita ja muita nitraattia sisältäviä lihatuotteita ja kuolee keskimääräistä nuorempana. Einarin poika tästä pelästyneenä jättää kaiken nitraatin ruokavaliostaan, ja elää huomattavasti pidempään. Lopputulos on kiistaton, poika päättelee; nitraatti todella on vahingollista. Mutta kuinkas sitten kävikään. Jättäessään nitraatin pois ruoastaan Einarin poika jätti ruokavaliostaan pois myös suuren määrän suolaa ja tyydyttynyttä rasvaa, puhumattakaan monesta muusta nakkimehun erityispiirteestä.
Kun olet jättänyt henkilökohtaisen hygieniasi hoidosta pois sitruunahapon, olet saattanut samalla jättää pois myös jotakin muuta ratkaisevaa, joka ongelmasi on alunperin aiheuttanut. Lisäksi olet ilmeisesti ylipäätänsä vähentänyt kosmetiikan käyttöä. Syy voi siis olla missä tahansa, jopa vaikka vain yhden tietyn voiteesi jossakin tietyssä aineessa, tai syy voi olla jopa suoraan kemikaaleihin liittymätön, kuten epäsuorasti esimerkiksi massiivisen rasvaamisen aiheuttamassa ihon normaalin rasva-, pH-, bakteeri- ym. balanssin järkkymisessä. Syy voi myös olla jossakin muussa elämässäsi tapahtuneessa muutoksessa, eikä sen välttämättä tarvitse olla niin suuri ja näkyvä kuin esimerkiksi muutto uuteen homeettomaan asuntoon. Edelleen: syy voi toki myös olla sitruunahapossa, mutta sinulla ei ole henkilökohtaisen kokemuksen lisäksi mitään evidenssiä, että asia todella olisi näin.
Epäilen vahvasti medianlukutaitojasi ja kriittistä suhtautumistasi lukemaasi. Olen iloinen, että näytät löytäneesi elämässäsi itsellesi hyvän ratkaisun, mutta olet löytänyt sen luultavasti vääristä syistä ja vahingossa. Seuraavalla kerralla, kun teet elämässäsi jotakin suurta päätöstä, koita varmistua ettet perusta sen tekemistä sattumaan (ellei se juuri ole mitä haluat).
t. Biologi
Jos ette usko että joku reagoi sitruunahapolle niin tulkaapa kattomaan kun meidän 3v juo joko pillimehua, syö kirpeitä karkki tms missä sitruunahappoa niin iho lehahtaa pian jaloissa aivan punaiseksi, nousee läiskiä ja kutittaa. Ja tämä nähty jo usein. On muitakin mille reagoi mutta sitruunahappo on yksi. Eikä todellakaan siedä rasvoja missä on sitruunahappoa.
Paljon on yliherkkyyksiä joita ei ehkä tieteellisesti pysty todistamaan mutta kannattaa käyttää joskus myös maalaisjärkeä ja silmiä ja korvia. Rokotteistakin moni saa vakavia reaktioita vaikka olis tutkittu "turvallisiksi". Kyllä minun uskoni tieteeseen on ainakin terveyspuolella pahasti horjunut kun tuntuu että asiat ovat käytännössä ihan erilailla kun mitä tutkimukset osoittavat. Esimerkkinä se että ei ole osoitettu että äidin syömiset voisi aiheuttaa mahavaivoja. Useamman lapsen äitinä ihan naurattaa tuokin väite. Yhteys on päivänselvä. Toki ei kaikilla mutta monilla kyllä.
Sain hometalossa aumisen jälkeen kummallisia oireita: iho kutisi ja etenkin kaulaan/kasvoille tuli hirvittäviä, punaisia ja hilseileviä läikkiä. Huomasin pian, että niitä tulee kosmetiikasta ja myös ruuasta. Pahimmat oireet aiheuttivat boretabletit, esim berocca. Aika pitkään tuskailin asiaa ennen kuin mieheni sattumalta törmäsi nettijuttuun sitruunahappoallergiata. Rupesin systemaattisesti vällttämään sitruunahappoa ja oireet hävisivät kokonaan. Asia sai luonnollisen selityksen kun selvisi, että sitruunahappo tehdään aspergillus-homeen avulla. Meidän kodimme oli vallannut kaksi eri aspergillus-lajin hometta, joten oireita tuli sitten myös sitruunahaposta. Nyt, pari vuotta myöhemmin, uskallan jo käyttää sitruunahappotuotteita ihan kuin ennenkin, en saa mitään oireita. Luulen, että kun en enää altistunut toksiineille, ei pienetkään jäämät enää aiheuttaneet oireita.
Vaikka lopputuotteeseen eli sitruunahappoon ei jäisi varsinaisia homeitiöitä, siihen 99% todennäköisyydellä jää homeen erittämiä mykotoksiineja. Mykotoksiinit aiheuttavat homeesta johtuvat oireet, ei niinkään home itse. Homeiden mykotoksiineihin ei sinällään taida olla olemassa lain mukaan päteviä mittauskeinoja, jonka takia myös etsiessä artikkeleita sitruunahapon ja mykotoksiinien yhteydestä, vastaan tulee lähinnä juttuja joissa todetaan että ei ole pystytty todistamaan että lopputuotteessa ei olisi / olisi mykotoksiineja. Kuitenkin, eiköhän homeiden mykotoksiinien mittaukseen löydy ihan pätevä, joskin varmasti lainsäädännön ulkopuolella oleva metodi kun samoja mykotoksiineja käytetään myös biologisessa sodankäynnissä.
Lähetä kommentti