Säilöntäainetta PHMB koskeva kohu on noussut melkoisiin sfääreihin. PHMB:tä sisältäviä tuotteita on löytynyt satoja ja sosiaalisessa mediassa kilpaillaan, kuka kirjoittaa päivän raflaavimman PHMB-jutun. Sadoissa tuotteissa on kiellettyä ainetta - ei mikään ihan tavallinen tapahtuma. Mikä asiassa on mennyt pieleen?
Lainsäädännön ristiriitaisuus
Kosmetiikassa yleisesti käytetty polyaminopropyl biguanide eli PHMB sai vuoden 2015 alusta CMR luokituksen 2 eli "epäillään aiheuttavan syöpää". CMR-luokituteltuja aineita ei kosmetiikassa saa käyttää. Kosmetiikka-asetuksen liitteessä V aineen käyttö on sallittua alle 0,3 % pitoisuudessa.
EU:n tiedekomitean lausunnossa todetaan, että PHMB:n käyttö ei ole turvallista, jos pitoisuus on 0,3 %. Alemmista pitoisuuksista sanotaan näin:
Tuotteita testasi alunperin THINK Chemicals, tanskalainen kuluttajaorganisaatio. THINK Chemicalsin kirjoittamassa jutussa on haastateltu viranomaisen edustajaa, jonka mukaan aine on kielletty. Tanskan viranomaisten kanta on selvä, aine on kielletty kosmetiikassa.
CMR 2-luokitus tuli vuoden 2015 alussa ja asia on ollut ennen sitä tiedossa jo kauan, mutta lainsäädännön prosessit ovat hitaita. Selvintä tietysti olisi, jos liite V olisi ajan tasalla. Sitä odotellessa.
Kosmetiikkateollisuuden tulkinta
Suurimman kriitiikin kohteena on kosmetiikkateollisuus, etenkin kosmetiikkajätti L'Oréal, joka ei ole ottanut vuoden 2015 alusta tullutta lakimuutosta huomioon. Kosmetiikkateollisuus tulkitsee, että aineen käyttö on sallittua, kunnes se on poistettu liitteestä V.
Yritysten on oltava selvillä lainsäädännön velvoitteista, siitä ei ole epäilystäkään. Toisaalta markkoilla oleva suuri tuotteiden määrä kertoo, että tilanne ei ole ollut selvä. Mutta voihan kyseessä olla vetkuttelukin. Toisaalta strategia, jossa tietoisesti käytettäisiin kiellettyä ainetta maineenmenetyksen ja brändin pilaamisen uhalla, ei vaikuta kovin loppuunmietityltä.
Riskit ja sosiaalinen media
Kemikaaleja koskevassa keskustelussa ja kirjoitelussa unohdetaan hyvin usein vaaran ja riskin ero.
Kemikaalitutka kirjoittaa näin:
Kemikaalicocktailissa asiaa on otsikoitu näin:
Helsingin Sanomissa haastateltiin Tukesin Marilla Lahtista, joka totesi näin:
Aika moni asia on mennyt pieleen. Lainsäädäntö on ristiriitainen ja laahaa jäljessä. Säädösmuutoksen tulkinnan tiedottaminen on epäonnistunut. Yritykset eivät ole osanneet ennakoida tulevaa tai eivät ole ottaneet tosissaan luokituksen muutosta, vaikka vastuu on aina valmistajalla. Sosiaalisessa mediassa varoitetaan kuluttajaa isolla kädellä ja kuluttajat panikoituivat.
Jatkossa aine poistuu suurella todennäköisyydellä kosmetiikka-asetuksen liitteen V sallittujen säilöntäaineiden listalta, viranomaiset täsmentävät tiedottamista, PHMB:tä sisältävät tuotteet poistuvat kaupoista ja aine INCI-listoilta. Palaa rauha - ennen seuraavaa kohua.
Lue lisää
Kuva: Flickr, Shawn Campell, CC-lisenssi
Lainsäädännön ristiriitaisuus
Kosmetiikassa yleisesti käytetty polyaminopropyl biguanide eli PHMB sai vuoden 2015 alusta CMR luokituksen 2 eli "epäillään aiheuttavan syöpää". CMR-luokituteltuja aineita ei kosmetiikassa saa käyttää. Kosmetiikka-asetuksen liitteessä V aineen käyttö on sallittua alle 0,3 % pitoisuudessa.
EU:n tiedekomitean lausunnossa todetaan, että PHMB:n käyttö ei ole turvallista, jos pitoisuus on 0,3 %. Alemmista pitoisuuksista sanotaan näin:
"The safe use could be based on a lower use concentration and/or restrictions with regard to cosmetic products' categories. Dermal absorption studies on additional representative cosmetic formulations are needed."Lainsäädäntö on näin osin ristiriitainen. Tukes antoi asiasta tiedotteen, jossa sanotaan näin:
"– Tämänhetkisen tiedon perusteella Euroopan komissio on valmistelemassa säädösmuutosta PHMB:n poistamiseksi liitteestä V. Tukesin tulkinta on, että PHMB:tä sisältävien kosmeettisten valmisteiden myynti on kiellettyä, Marilla Lahtinen sanoo."Tätä tekstiä kirjoittaessani Ruotsin vastaava viranomainen Kemiinspektionen sivuilla ei kerrota PHMB:stä sanaakaan, vaikka asia on ollut esillä Ruotsissakin.
Tuotteita testasi alunperin THINK Chemicals, tanskalainen kuluttajaorganisaatio. THINK Chemicalsin kirjoittamassa jutussa on haastateltu viranomaisen edustajaa, jonka mukaan aine on kielletty. Tanskan viranomaisten kanta on selvä, aine on kielletty kosmetiikassa.
CMR 2-luokitus tuli vuoden 2015 alussa ja asia on ollut ennen sitä tiedossa jo kauan, mutta lainsäädännön prosessit ovat hitaita. Selvintä tietysti olisi, jos liite V olisi ajan tasalla. Sitä odotellessa.
Kosmetiikkateollisuuden tulkinta
Suurimman kriitiikin kohteena on kosmetiikkateollisuus, etenkin kosmetiikkajätti L'Oréal, joka ei ole ottanut vuoden 2015 alusta tullutta lakimuutosta huomioon. Kosmetiikkateollisuus tulkitsee, että aineen käyttö on sallittua, kunnes se on poistettu liitteestä V.
Yritysten on oltava selvillä lainsäädännön velvoitteista, siitä ei ole epäilystäkään. Toisaalta markkoilla oleva suuri tuotteiden määrä kertoo, että tilanne ei ole ollut selvä. Mutta voihan kyseessä olla vetkuttelukin. Toisaalta strategia, jossa tietoisesti käytettäisiin kiellettyä ainetta maineenmenetyksen ja brändin pilaamisen uhalla, ei vaikuta kovin loppuunmietityltä.
Riskit ja sosiaalinen media
Kemikaaleja koskevassa keskustelussa ja kirjoitelussa unohdetaan hyvin usein vaaran ja riskin ero.
- Vaaratekijä on asia, joka voi terveydellisiä haittoja.
- Altistus kertoo, kuinka paljon, kuinka usein, missä muodossa ja pitoisuudessa aine joutuu elimistöön.
- Riski on todennäköisyys vaaran aiheuttaman terveyshaitan toteutumiselle.
"Because human studies of the long-term effects of most cosmetics (except, perhaps, hair dyes) don’t exist, there is little evidence to suggest that using cosmetics, or being exposed to the ingredients in cosmetics during normal use of these products, increases cancer risk. Still, because there are no long-term studies, little is known about the health effects of long term exposure to many ingredients in cosmetics. This means that we cannot claim that these products will not cause health problems in some people."PHMB on luokiteltu CRM 2 aineeksi, eikä sitä pidä väheksyä. Ei sellaisia aineita pidä olla kosmetiikassa ja jos niitä on, onhan siitä syytä viestittää. Nykyinen kohu on saanut melkoiset mittasuhteet ja matkalla on oiottu mutkia.
Kemikaalitutka kirjoittaa näin:
Kemikaalicocktailissa asiaa on otsikoitu näin:
- Syöpävaarallista PHMB:tä myös hiuslakoissa ja vaahdoissa
- Cosmetics: Syöpää aiheuttavaa kemikaalia EU:n alueella yli 300 tuotteessa
Helsingin Sanomissa haastateltiin Tukesin Marilla Lahtista, joka totesi näin:
"Vaikka PHMB:tä sisältävää kosmetiikkaa myydä:än, hysteriaan ei ole aihetta", Lahtinen rauhoittelee. ”Itse en olisi aineesta huolisssani. Se on ollut pieninä pitoisuuksina sallittu aine EU:ssa kauan. Aineella on lievin syöpään liittyvä vaarallisuusluokitus.”Tein itselleni riskinarvion edellisessä tekstissäni, toistan sen tässä:
"Tein pikaisen syynin kotoana, löysin yhden tuotteen, jossa on PHMB:tä. Käytän kyseisestä voidetta harvoin. Laitoin sen takaisin kaappiin ja käytän sitä kuten tähän asti eli harvakseltaan joko loppuun tai hävitän mahdolliset jämät säilyvyysajan mentyä umpeen. Kannattaa myös pohtia altistuksen määrää. Poishuuhdeltavissa tuotteissa altistus on erittäin pieni. Iholle jätettävissä tuotteissa, kuten voiteissa, suurempi. Altistus riippuu myös siitä, paljonko usein ja kuinka monia tuotteita käyttää. Mutta toki jokainen tekee omat päätöksensä ja lasten kohdalla kannattaa olla tarkempi"Mikä meni pieleen?
Aika moni asia on mennyt pieleen. Lainsäädäntö on ristiriitainen ja laahaa jäljessä. Säädösmuutoksen tulkinnan tiedottaminen on epäonnistunut. Yritykset eivät ole osanneet ennakoida tulevaa tai eivät ole ottaneet tosissaan luokituksen muutosta, vaikka vastuu on aina valmistajalla. Sosiaalisessa mediassa varoitetaan kuluttajaa isolla kädellä ja kuluttajat panikoituivat.
Jatkossa aine poistuu suurella todennäköisyydellä kosmetiikka-asetuksen liitteen V sallittujen säilöntäaineiden listalta, viranomaiset täsmentävät tiedottamista, PHMB:tä sisältävät tuotteet poistuvat kaupoista ja aine INCI-listoilta. Palaa rauha - ennen seuraavaa kohua.
Lue lisää
12 kommenttia :
PHMB ei ole vain "syöpää mahdollisesti aiheuttava", vaan hengitettynä tappavaa. Se tuhoaa keuhkokudoksen.
Asia on epäselvä ainosastaan lainsäädännön osalta. Terveysvaikutuksiltaan aine on kiistatta vaarallinen.
Kyllä vaan. Kyseessä on biosidi ja sen tarkoitus on tappaa mikrobit, jotta tuote ei pilaannu. Sellaiset aineet eivät ole hengitettynä turvallisia. Kemikaalidata ja ominaisuudet annetaan kuitenkin aineelle 100 % pitoisuudessa. Tuotteessa on alle 0,3 % pitoisuus.
Voi hyvänen aika.. Vedenjuontiinkin voi kuolla, jos juo liikaa. Kyse on pitoisuuksista! Monikin aine on suhteellisen turvallista käyttää pieninä pitoisuuksina. En nyt halua vähätellä phmb:n vaarallisuutta, koska se on saanut luokituksensa syystä. Mutta raivostuttaa suorastaan, kun asia pitää vääntää "vaarallisemmaksi" kuin se on. Jos shampoossa on alle 0,3% phmb:tä, kukaan tuskin tuohaa sillä keuhkojaan, jollei vedä suoraan henkeen. Silloinkim keuhkovaurio tulee jo jostain muusta syystä...
No miksi sitä PHMB pitää olla ja se hyväksyä, jos ilmankin voi tuotteet tehdä.- Miksi tuotteisiin tungetaan mitä vaan välittämättä lainkaan mitä eri aineet ihmisille vaikuttaa. Nykyään naisten hiukset esim. voi todella huonosti.
Lainsäädännössä on tällä hetkellä kyse juuri siitä, että aine on kielletty, mutta että viesti ei ole mennyt perille valmistajille. Kirjoituksessani pohdin, miksi näin on käynyt.
Ihmisten saama kemikaalikuorma on jo muutenkin suuri, joten pieni varovaisuus ei koskaan ole pahasta, vaikka tieto lisäisikin tuskaa :)
Itse odotan, että Suomessa kiellettäisiin glyfostaatin käyttö maataloudessa välittömästi!
Olen samaa mieltä varovaisuudesta. Joskus on tarpeen isompikin varovaisuus. Pieni varovaisuus ja hysteria ovat kuitenkin eri asioita.
CMR, ei CRM.
Kiitos Taru! Korjaan.
Minun pitää olla lyhenteiden kanssa tarkkana. Ei ole ensimmäinen kerta, kun menee kirjaimet väärään järjestykseen, vaikka lukihäiriötä ei pitäisi ollakaan. :)
Pitää ajatella termi kokonaisuudessaan, eikä vain kirjainlitaniaa.
"Kosmetiikassa yleisesti käytetty polyaminopropyl biguanide eli PHMB"
Onkohan polyaminopropyyli-biguanidi nyt kuitenkin eri yhdiste kuin PHMB? Wikipediassa PHMB-lyhenne ohjaa sivulle https://en.wikipedia.org/wiki/Polyhexanide joka käsittelee polyheksametyleeni-biguanidia eli polyheksanidia. PHMB-lyhennekin näyttäisi sopivan tuon alkukirjaimiin paremmin kuin blogipostauksessa mainittuun polyaminopropyyli-biguanidiin.
Viimeksimainitulle on wikipediassa sitten taas oma erillinen artikkelinsa:
https://en.wikipedia.org/wiki/Polyaminopropyl_biguanide
Kiitos kommentista. Hyvä että on tarkkaavaisia lukijoita.
Samasta aineesta voidaan käyttää useaa kemiallista nimeä.
Ohessa selvennys Tukesin sivulta:
"PHMB-lyhenne tulee aineen kemiallisesta nimestä polyheksametyleenibiguanidi. Kosmeettisen valmisteen ainesosaluettelossa aine merkitään INCI-nimellä Polyaminopropyl Biguanide."
http://www.tukes.fi/fi/Ajankohtaista/Tiedotteet/Kemikaalituotevalvonta/PHMBn-kaytto-kosmetiikassa-herattanyt-keskustelua-/
Lähetä kommentti