Kirjoitin heinäkuussa Iltalehden blogiini siitä, miten kontrollin lisäys Pori Jazzeilla on lisännyt yleisön alkoholinkulutusta. Kirjoitusta on jaettu Facebookissa yli 1700 kertaa ja tulleet kommentit antavat aihetta jatkaa keskustelua. On todellakin mietinnän paikka, jos alkoholivalvonnan käytännöt
toimivat tarkoitustaan vastaan. Tämä pätee kaikkiin tilaisuuksiin, ei vain Pori Jazzeihin.
Kuvassa Robert Plant, ei ihan perinteistä jatsia. :)
Pori Jazzeilla on ollut parina viime vuonna tiukentunut valvonta koskien alkoholin anniskelua.. Entinen piknik-käytäntö on poissa. Ruokaeväitä alueelle saa tuoda, juomaeväitä ei. Lisäksi alueella on erikseen anniskelualueet, joihin ei saa viedä mitään nestemäistä eikä anniskelualueelta pois alkoholijuomia. Pori Jazzeilla on aina pariin viime vuoteen asti tulkittu valvontamääräyksiä kevyemmin kuin muissa tapahtumissa, mutta nyt käytäntö on alkoholilain mukaista ja yhteneväinen muiden tapahtumien kanssa. Lopputulos on silminnähden havaittavissa - väki on enemmän juovuksissa kuin ennen. Tätä tuskin haluttiin?
Pori Jazz osoittaa, että tiukalla kontrollilla ei vähennetä vaan lisätään alkoholin kulutusta. Satakunnan kansa -lehden haastattelun mukaan Pori Jazzin toimitusjohtaja Juha Miikkulainen ja Kirjurinluodon ravintolapalveluista vastaava Nina Hartikainen eivät nähneet erityisen paljon liian humalaista sakkia.
"Toki humalaisia aina mahtuu festivaaleille, mutta minusta viime vuonna juopuneita oli enemmän", Miikkulainen muistelee.Niinpä, viime vuonna huonoon kuntoon itsensä juoneiden määrä oli silmiinpistävä. Sellaista en ollut koskaan ennen tapahtumassa nähnyt. Tapahtuman järjestäjän ja etenkin ravintolapalveluiden edustajan on tietysti kiusallista sanoa, että järjestelyt ontuvat paitsi yleisön viihtyvyyden myös perimmäisen tarkoituksen osalta. Järjestäjät toki tekevät, kuten Valvira on ohjeistanut.
Tarkistusrumba
Kaikilta festivaalialueelle tulijoilta tarkistetaan, ettei omia alkoholijuomia ole mukana. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan festivaalialueen sisällä olevien anniskelualueiden porteilla tarkistetaan vielä joka kerran karsinaan menneessä uudelleen, ettei niitä omia juomia edelleenkään ole tarkoittaen, että vesipullotkin on tyhjennettävä. On kuin olisi jatkuvassa lentoaseman turvatarkastuksessa. Nina Hartikainen selittää käytäntöä näin:
"Meidän on pystyttävä todistamaan, ettei omassa pullossa ole alkoholia. Ravintoloitsijalla on vastuu siitä, ettei omia juomia tuoda anniskelualueelle. Pyrimme ensi vuonna kehittämään yhteistyössä alkoholiviranomaisen kanssa tähän asiakasystävällisempää vaihtoehtoa."Insinöörin ajatus ei taivu tähän logiikkaan. Mistä sitä alkoholijuomaa oikein ilmestyy, jos kerran sisääntullessa kaikki on tarkistettu ja anniskelualueiltakaaan ei saa viedä juomia pois? Sanan asiakasystävällisyys voi tässä yhteydessä poistaa. Ei ihmisiä muulloinkaan tarkisteta ravintolaan mennessä.
Korkittomat viinipullot
Korkki kiinni - eikö siinä ole olennainen elementti alkoholin kulutuksen vähentämisessä? Se vaan ei onnistu, sillä asiakas ei saa korkkia mukaansa. Anniskelualueelta ei saa viedä alkoholia pois. Korkittomilla pulloilla pyritään valvomaan tätä tehokkaammin. Kun pulloa ei saa kiinni, niin se tyhjenee satavarmasti nopeammin. Tulee ihan mieleen itänaapurin repäisykorkilla varustetut vodkapullot. Anniskelualueella viiniä myydään pulloittain ja pienten oluttölkkien rinnalla litran oluttölkkejä. Piknik-aikaan viinipullon saattoi sulkea ja siirtyä toiseen katsomoon. Nyt pullot, tölkit ja lasit on kumottava anniskelualueella, mutta kukapa sitä juomaa maahankaan kaataisi. Känni on taattu. Entä jos sittenkin annettaisiin ihmisille vapaus päättää, missä ja milloin sen juomansa nauttii loppuun? Jos sittenkin olisi mahdollista laittaa se korkki kiinni ja juoda loppu myöhemmin vaikka seuraavan konsertin aikana tai sen jälkeen?
Buena Vista Social Clubin valloittava 84-vuotias Omara Portuondo
Festivaali-ilmiö
Iltalehden blogissa nimimerkki peke kiteytti festivaali-ilmiön:
Ei vaadi kovin suurta järkeilyä, että karsinointi lisää alkoholinkulutusta ja monet meistä ovat havainneet tämän jo aikoja sitten. Useimmilla suomalaisilla ei ole pakonomaista tarvetta kiskoa kaksin käsin pohjia ja kiireisiä väliaikaoluita ollessaan ulkomailla jalkapallomatseissa tai festareilla. Suomalaisissa tapahtumissa tällainen tarve jostain syystä syntyy. Johtuu varmaankin meidän erinomaisen huonosta viinapäästämme tai erinomaisen keskiverrosta eurooppalaisesta alkoholinkulutuksestamme. Tai sitten typerästä alkoholilainsäädännöstä. Mene ja tiedä.Toinen kommentti Kemikaalikimaran Facebook-sivulta:
Raittiusliikkeen ehdoton joko-tai -propaganda varmasti vaikuttaa asiaan. Oluet ja viinit = viinaa ja lasten seurassa ei saa nauttia alkoholia, ei ainakaan niin että olisi hauskaa. Parempi opettaa lapsille, että alkoholijuomien kanssa ei viihdytä vaan aikuiset jonottavat karsinaan kittaamaan tuoppeja tai pulloittain viiniä mahdollisimman nopeasti kurkusta alas ja örisevät loppuillan virtsat housuissa. Näin lapsi oppii, että oluet ja viini (eli viina) on pahasta. Ja näin raittiusliike saa taas yhden Turmiolan Tommi -tarinan kerrottavakseen.
Jostain syystä ulkomailla lapset voivat olla ihan normaalisti mukana terasseilla, olivatpa sitten 1, 12 tai 17 -vuotiaita eikä kenellekään tulekaan mieleenkään arpoa sitä, voiko vanhemmille anniskella tuopillisen tai, kauhistus, kaksi tuopillista olutta. Kaivattaisiin normaalia keskustelua alkoholista nautintoaineena, ilman iänikuista alkoholisti-aspektia.
"Vertailun vuoksi kokemus ulkoilmakonsertista Tanskassa. Väkeä oli vauvoista vanhuksiin, juotavat ja ruuat sai ostaa alueen myyntikojuista ja viedä sinne missä perhe oli tai tuoda koko perheen pöytään. Rentoa ja ystävällistä. Ainoat näkemäni humalaiset olivat nuoria aikuisia."Varpu Tavi vertasi Keski-Eurooppalaisia tapahtumia Pori Jazzeihin:
Varpu kysyy:
"Omien havaintojeni mukaan Suomessa on kasvanut sukupolvi, joka OSAA käyttää alkoholia. Vanhemmistakin iso osa osaa sen taidon. Pitääkö suomalaisen alkoholikulttuurin kärsiä känniääliöiden vähemmistön vuoksi? Eikö olisi kaikin tavoin viisampaa ja taloudellisempaa kohdistaa se valvonta niihin ääliöihin?"Laki kaikille sama
Alkoholilain tarkoitus on ohjata kulutusta ja siten ehkäistä alkoholipitoisista aineista aiheutuvia yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Tarkoitus hyvä, mutta toteutus surkea.
Pori Jazz ei tarvitse erityiskohtelua. Lain on oltava kaikille sama. Porin Jazzien kokemusten perusteella looginen kysymys kuulukin, miten paljon karsinointi ja valvonta ovat lisänneet kulutusta muissa tapahtumissa?
Lisää aiheesta
- Jazzkansa kontrolloidaan juovuksiin, Iltalehden blogi 21.7.2015
- Pori Jazz, Usein kysytyt kysymykset
- Valvira: Pori Jazzin alkoholikäytäntö on rikkonut aina lakia
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti