Kaikki
hapettavat hiusvärit sisältävät ainesosia, jotka on luokiteltu
allergisoiviksi. Osa väriaineista on superherkistäjiä. Tämä olennainen
tieto piilotetaan korulauseisiin luonnonöljyistä, orgaanisista yrtti- ja
kasviuutteista, ekosertifioiduista ainesosista ja erilaisista
teknologioista. Ei sisällä –mainonnalla korostetaan epäolennaisia
asioita. Synteenttinen hiusväri muuttuu "hedelmäväriksi", siinä on "optimaalisen suojan tuovia öljyjä", yrtti- ja kukkaisuutteita. Hiusvärejä mainostettu "ihotautilääkäreiden suosittelemana". Uusin tulokas "vannoo terveyden ja kauneuden nimeen". Kosmetiikan mainonnassa ei ylisanoja ja korulauseita säästellä. On kuitenkin aivan eri asia luvata 50 % tuuheammat ripset kuin kätkeä superherkistäjien olemassaolo tuotteessa. Ensin mainitusta voi saada korkeintaan pahan mielen - tuskin sitäkään, jälkimmäinen voi vaarantaa terveyden.
Harhaanjohtava markkinointi koskee niin kuluttaja- kuin kampaamovärejä. Näistä on vaikea saada maahantuojilta oikeaa tietoa tai ainesosaluetteloita. Koulutuksissa kerrotaan pahimmillaan täysin virheellistä tietoa värien allergisoivuudesta. Riskejä vähätellään tai pahimmillaan väitetään tuoteiden sopivan jo hiusväreille allergisoituneille. Tällaiset väitteet aiheuttavat asiakkaalle riskin vakavasta allergisesta reaktiosta. Kyse on myös kampaajien työturvallisuudesta.
Yritykset sysäävät vastuun haitallisten kemikaalien käytöstä kuluttajalle (kotivärit) ja kampaajalle (ammattilaisvärit). Kampaaja on kuitenkin lain mukaan palveluntuottajana vastuussa palvelun turvallisuudesta asiakkaalle. Hänen pitää tietää, miten näitä haitalliseksi todettuja aineita pitää käsitellä turvallisesti.
Harhaanjohtava mainonta on yleinen käytäntö koko alalla ja koskee niin suuria monikansallisia yrityksiä kuin pienempiä ja myös suomalaisia firmoja. Räikeinä esimerkkeinä ovat kaupat, jotka profiloituvat ekologisina ja vihreinä. Kuluttaja olettaa jo pelkästään ostopaikan perusteella saavansa luonnontuotetta, vaikka todellisuudessa hankkii tavallisen synteettisen hiusvärin.
Olemme pyytäneet Kilpailu- ja kuluttajavirastoa (KKV) ottamaan kantaa, ovatko kuluttajille annettavat tiedot määräysten mukaiset. Ilmoitus on toimitettu myös Tukesille sekä tiedoksi Sosiaali- ja terveysministeriölle. Ohessa lista yrityksistä ja tuotteista. Vaikka lista on pitkä ja viranomaisille lähettyä aineistoa noin 700 grammaa, useita tuotteita jäi ulkopuolelle. Materiaalia on edelleenkin, joten voimme tarvittaessa täydentää ilmoitustamme. Näiden lisäksi olemme pyytääneet viranomaisia tarkistaamaan 18 nettikaupan kuluttajille antamien tietojen oikeellisuuden ja riittävyyden.
Viranomaisten vastuujako on jossain määrin epäselvä. KKV ilmoittaa, että heille kuuluu ainoastaan kuluttajille suunnattu mainonta, ei B2B-mainonta. Kampaajille suunnattu ”koulutus” ja hiusvärimainonta kuitenkin valuu usein sellaisenaan kampaajien kautta kuluttajamainontaan. Tukes vastaa ympäripyöreästi "turvallisuudesta” ja valvoo markkinoilla olevia valmisteita. Aiemmin kumpikin viranomainen kehotti kääntymään toisen puoleen. Tähän mennessä harhaanjohtavaan markkinointiin ei ole puututtu. Nyt ilmoituksemme myötä KKV ja Tukes ovat ilmoittaneet tekevänsä asiassa yhteistyötä. Jäämme odottamaan viranomaisten kantaa.
Kyse on laajasta ja systemaattisesta ilmiöstä, joka on terveysriski paitsi kuluttajille, myös vaarantaa kampaajien työturvallisuuden. Tähän on tultava loppu. Haluamme, että kuluttajille ja kampaajille kerrotaan tuotteista olennaiset tiedot, ei viherpestyjä korulauseita.
Anja Nystén ja Johanna Ahlberg
Kirjoitus on julkaistu myös Iltalehden -blogissani.
Lisää aiheesta sekä kuluttajan että kampaajan näkökulmasta:
Anja Nystén:
Hiusvärit ja harhaanjohtava mainonta - toiminnan paikka
Johanna Ahlberg:
Hiusvärien harhaanjohtavasta mainonnasta ilmoitus Kilpailu- ja kuluttajavirastolle
Aiempia kirjoituksiani aiheesta
Harhaanjohtava markkinointi koskee niin kuluttaja- kuin kampaamovärejä. Näistä on vaikea saada maahantuojilta oikeaa tietoa tai ainesosaluetteloita. Koulutuksissa kerrotaan pahimmillaan täysin virheellistä tietoa värien allergisoivuudesta. Riskejä vähätellään tai pahimmillaan väitetään tuoteiden sopivan jo hiusväreille allergisoituneille. Tällaiset väitteet aiheuttavat asiakkaalle riskin vakavasta allergisesta reaktiosta. Kyse on myös kampaajien työturvallisuudesta.
Yritykset sysäävät vastuun haitallisten kemikaalien käytöstä kuluttajalle (kotivärit) ja kampaajalle (ammattilaisvärit). Kampaaja on kuitenkin lain mukaan palveluntuottajana vastuussa palvelun turvallisuudesta asiakkaalle. Hänen pitää tietää, miten näitä haitalliseksi todettuja aineita pitää käsitellä turvallisesti.
Harhaanjohtava mainonta on yleinen käytäntö koko alalla ja koskee niin suuria monikansallisia yrityksiä kuin pienempiä ja myös suomalaisia firmoja. Räikeinä esimerkkeinä ovat kaupat, jotka profiloituvat ekologisina ja vihreinä. Kuluttaja olettaa jo pelkästään ostopaikan perusteella saavansa luonnontuotetta, vaikka todellisuudessa hankkii tavallisen synteettisen hiusvärin.
Olemme pyytäneet Kilpailu- ja kuluttajavirastoa (KKV) ottamaan kantaa, ovatko kuluttajille annettavat tiedot määräysten mukaiset. Ilmoitus on toimitettu myös Tukesille sekä tiedoksi Sosiaali- ja terveysministeriölle. Ohessa lista yrityksistä ja tuotteista. Vaikka lista on pitkä ja viranomaisille lähettyä aineistoa noin 700 grammaa, useita tuotteita jäi ulkopuolelle. Materiaalia on edelleenkin, joten voimme tarvittaessa täydentää ilmoitustamme. Näiden lisäksi olemme pyytääneet viranomaisia tarkistaamaan 18 nettikaupan kuluttajille antamien tietojen oikeellisuuden ja riittävyyden.
Harhaanjohtavasta mainonnasta on valitettu Kilpailu-
ja kuluttajavirastoon KKV ennenkin. Ilmoitukset eivät ole tuottaneet
tulosta, sillä KKV:n oman kertomansa mukaan heillä ei ole riittävästi tietämystä
kosmetiikan kemiasta. Viranomaiset ovatkin kääntyneet Teknokemian yhdistyksen
TY puoleen, joka on kyseisten maahantuojien edunvalvontayhdistys. Tulos on ollut sen mukainen ja meno
jatkunut samanlaisena kuin ennenkin. Jonkinlaista yritystä on kosmetiikan mainonnan suhteen kuitenkin tehty. Kuluttajavirasto ja TY laativat vuonna 2008 kosmetiikan mainonnan pelisäännöt, jotka ovat jääneet lähinnä kauniiksi sanoiksi. Edes TY:n jäsenet ja siten kyseisiin periaatteisiin sitoutuneet yritykset, kuten L'oréal, Schwarzkopf ja Wella, eivät noudata niitä.
Viranomaisten vastuujako on jossain määrin epäselvä. KKV ilmoittaa, että heille kuuluu ainoastaan kuluttajille suunnattu mainonta, ei B2B-mainonta. Kampaajille suunnattu ”koulutus” ja hiusvärimainonta kuitenkin valuu usein sellaisenaan kampaajien kautta kuluttajamainontaan. Tukes vastaa ympäripyöreästi "turvallisuudesta” ja valvoo markkinoilla olevia valmisteita. Aiemmin kumpikin viranomainen kehotti kääntymään toisen puoleen. Tähän mennessä harhaanjohtavaan markkinointiin ei ole puututtu. Nyt ilmoituksemme myötä KKV ja Tukes ovat ilmoittaneet tekevänsä asiassa yhteistyötä. Jäämme odottamaan viranomaisten kantaa.
Kyse on laajasta ja systemaattisesta ilmiöstä, joka on terveysriski paitsi kuluttajille, myös vaarantaa kampaajien työturvallisuuden. Tähän on tultava loppu. Haluamme, että kuluttajille ja kampaajille kerrotaan tuotteista olennaiset tiedot, ei viherpestyjä korulauseita.
Anja Nystén ja Johanna Ahlberg
Kirjoitus on julkaistu myös Iltalehden -blogissani.
Lisää aiheesta sekä kuluttajan että kampaajan näkökulmasta:
Anja Nystén:
Hiusvärit ja harhaanjohtava mainonta - toiminnan paikka
Johanna Ahlberg:
Hiusvärien harhaanjohtavasta mainonnasta ilmoitus Kilpailu- ja kuluttajavirastolle
Aiempia kirjoituksiani aiheesta
- Koleston Perfect Innosense - viattomuuden loppu
- Viherpestyä Herbatint -hiusväriä Ruohonjuuresta ja Ekolosta
- Naturigin hiusväri - puhdasta viherpesua
- Simmut auki - Sim Finland heräsi
2 kommenttia :
Allekirjoitan tämän alan ammattilaisena ja aiheesta pitkään turhautuneena.
Haluaisin värihuuhtelun, mutta nyt tuntuu siltä ettei mitään turvallista vaihtoehtoa ole, jos hennan jättää laskuista pois (olen kuullut, ettei koskaan oikein tiedä, minkäsävyinen tukasta tulee). Onko mitään valmistajaa tai tuotelinjaa, joissa ei olisi hurjia herkistäjäpitoisuuksia?
Lähetä kommentti