Näytin muutama päivä sitten terassimme rappiotilan. Pienellä fiksaamisella näkymä on ihan toinen. Kukkalaatikoissa on vähän tuoreempaa täytettä ja palasina ollut ikivanha puutarhatuoli sai liimaa liitoksiin, hiukan hiontaa sekä puukäsittelyainetta pintaan. Tässä ennen ja jälkeen -kuvat:
Olen mökillä jo monta vuotta käsitellyt puiset kalusteet harmaaksi sävytetyllä puunsuoja-aineella. Taannoin moista ei saanut kuin värittömänä, sitten alkoi tulla ruskeaksi sävytettyjä. Puu alkaa vähitellen harmaantua ja ruskealla saa palautettua alkuperäisen sävyn. Mökille hommattiin aikanaan käsittelemättömät mäntykalusteet. Laiskana ihmisenä tuumin, että kun se puu joka tapauksessa harmaantuu, niin miksi väkisin yrittää pitää sitä vaaleana tai ruskeana. Siispä sävytin puunsuoja-aineet harmaiksi. Kalusteet pitää käsitellä vuosittain ja sekoitukset ovat ihan ikiomiani. Kalusteiden väri onkin vuosien mittaan vaihtunut. Yhtenä vuonna tuli vähän sinertävämpi seos, toisena harmaampi - mutta väliäkös sillä. Puun luonnollinen harmaatuminen ei näytä ollenkaan pahalta.
Kotona terassikalusteet ovat olleet ruskeat ja olen yrittänyt niitä ruskeina pitää, kunnes rautakaupassa bongasin valmiiksi harmaaksi sävytetyn tuotteen. Miksi ihmeessä en voisi sävyttää näitäkin kalusteita harmaaksi? Siispä harmaata pintaan. Siippa totesi, että näyttää vähän pölyiseltä, mutta minusta tuo on hieno ja vastaisuudessa meillä on vastaisuudessa vain harmaita puutarhakalusteita. Vai mitäs tuumaatte? Säiden salliessa käsittelen vielä tuon terassin lattiankin. Enkä muuten näihin hommiin käytä kovasti aikaa. Toki voisi jynssätä, hioa, hinkata sekä sivellä käsittelyainetta vaikka kuinka tarkkaan, mutta olen suurpiirteinen. Homma on kuitenkin taas edessä seuraavana vuonna. Muut maalaustyöt teen pieteetillä ja huolella. Niiden lopputulosta kun yleensä katselee vuositolkulla.
Ylen sivuilla on kirjoitus pihakalusteista. Esimerkiksi trampoliineja ostetaan uusia, vaikka vanhan voisi huoltaa. Trampoliinin purkaminen talveksi lisäisi käyttöikää, mutta kun ei viitsitä, niin ei viitsitä.
Olen mökillä jo monta vuotta käsitellyt puiset kalusteet harmaaksi sävytetyllä puunsuoja-aineella. Taannoin moista ei saanut kuin värittömänä, sitten alkoi tulla ruskeaksi sävytettyjä. Puu alkaa vähitellen harmaantua ja ruskealla saa palautettua alkuperäisen sävyn. Mökille hommattiin aikanaan käsittelemättömät mäntykalusteet. Laiskana ihmisenä tuumin, että kun se puu joka tapauksessa harmaantuu, niin miksi väkisin yrittää pitää sitä vaaleana tai ruskeana. Siispä sävytin puunsuoja-aineet harmaiksi. Kalusteet pitää käsitellä vuosittain ja sekoitukset ovat ihan ikiomiani. Kalusteiden väri onkin vuosien mittaan vaihtunut. Yhtenä vuonna tuli vähän sinertävämpi seos, toisena harmaampi - mutta väliäkös sillä. Puun luonnollinen harmaatuminen ei näytä ollenkaan pahalta.
Kotona terassikalusteet ovat olleet ruskeat ja olen yrittänyt niitä ruskeina pitää, kunnes rautakaupassa bongasin valmiiksi harmaaksi sävytetyn tuotteen. Miksi ihmeessä en voisi sävyttää näitäkin kalusteita harmaaksi? Siispä harmaata pintaan. Siippa totesi, että näyttää vähän pölyiseltä, mutta minusta tuo on hieno ja vastaisuudessa meillä on vastaisuudessa vain harmaita puutarhakalusteita. Vai mitäs tuumaatte? Säiden salliessa käsittelen vielä tuon terassin lattiankin. Enkä muuten näihin hommiin käytä kovasti aikaa. Toki voisi jynssätä, hioa, hinkata sekä sivellä käsittelyainetta vaikka kuinka tarkkaan, mutta olen suurpiirteinen. Homma on kuitenkin taas edessä seuraavana vuonna. Muut maalaustyöt teen pieteetillä ja huolella. Niiden lopputulosta kun yleensä katselee vuositolkulla.
Ylen sivuilla on kirjoitus pihakalusteista. Esimerkiksi trampoliineja ostetaan uusia, vaikka vanhan voisi huoltaa. Trampoliinin purkaminen talveksi lisäisi käyttöikää, mutta kun ei viitsitä, niin ei viitsitä.
- Suomalaiset polttavat rahaa pihakalusteisiin, Yle 27.5.2013
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti