Huh ja huh!

Sain inspiksen tästä Yle Olotilan jutusta Tunarimökkeilijän kevät. Kuvissa näytetään tavallisesti ne parhaat palat kodista ja tunnelmista. Kuvat rajataan sopivasti ja näytetään kauniit ja mielenkiintoiset yksityiskohdat. Sitä mitä ei näy, sitä ei ole - paitsi että on - ja joskus oikein isosti.
Meillä on taas vaihteeksi remontti menossa, joka klassiseen tyyliin on laajentunut. Ensin piti vain hioa ja lakata olohuone-keittiön lattia. Kun tämä oli tehty, portaat näyttivät järkyttäviltä. Kun parkettimieheltä  peruuntui seuraava työmaa, portaiden remontti tuli vähän väkisin samaan syssyyn. Kun tähän remonttiin - ja ylipäänsä koko kevääseen - yhdistää uuden kirjan käsikirjoituksen viimeistelyn, pari pitkää ja pari lyhyempää työmatkaa, ylioppilasjuhlien järjestämisen ja uuden kielen opiskelun, lopputulos näyttää tältä. Ja nyt sitten näytetään niitä kuvia, joita normaalisti ei edes oteta. Nämä siis parin päivän sisällä otettuja. Enjoy!
Jos hyvin menee, voin jossain vaiheessa näyttää, miten tästä selvittiin. Kesäkukkia olen sentään käynyt ostamassa ja vähän muutakin fiksausta tehnyt.

Toukokuussa kannattaa varmaan nakata talven kanervat menemään? Perhe olisi nakannut oheisen tuolinkin, mutta minä kielsin, vaikka onhan se jotenkin parhaat päivänsä nähnyt. Vai mitä? Vanha ja hutera, mutta ehkä siitä vielä jotain tulee?

Eteisessä on mukava remontti- ja siivoustarvikevarasto. Oikeassa reunassa sentään näkyy uusitun portaikon alimmasta askelmasta kulma. Kuka on nakannut kengät noin? (Minä...) Eteisen nurkassa on mukava tavaraläjä: lippis, jouluvalot, baarijakkara evakossa yläkerrasta. Ja siellä takana, sokkeliin tarvittavaa paikkauslaastia, muovipurkki ruskean laatikoston päällä. Ei se ollutkaan hukassa.

Henkarin oikea paikka on tietysti ikkunanpokassa roikkumassa.

Miten rauhoittavaa ja rentouttavaa. Mutta kyllä tämä tästä. Raportoin lähiaikoina lisää.