"Versacen syksyn ja talven 2013 muoti on kuin hyppy punkin ja seksikauppojen maailmaan. Perjantai-iltana esitellyssä mallistossa päämateriaalina loisti PVC. Yksityiskohdissa ja koruissa oli massiiviset määrät piikkejä ja metallia. Välistä pilkisti paljas pinta"
No hätkähdytti tosiaan. Kukaan ei varmaan ole kertonut Versacelle, että PVC on ftalaattien lähde, jota etenkin perheenperustamisiässä olevien on syytä karttaa. Näin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ftalaateista:
"Ftalaattien haitat terveydelleJuuri kun on ollut meteliä tekstiilien sisältämistä haitallisista aineista, muotitalo vetää vielä paremmaksi. Kyse ei ole mistään jäämistä, vaan tuotteeseen tarkoituksella laitetuista aineista. Jään odottamaan, syntyykö tästä isompaa keskustelua. Vai ovatko nämä vain "näytösluonteisia" juttuja, ei oikeasti myyntiin ja kenelle vaan tarkoitettuja vaatteita?
Useiden ftalaattien epäillään olevan haitallisia miesten hedelmällisyydelle. Eläimillä ftalaattien aiheuttamia vaikutuksia kutsutaan ftalaattisyndroomaksi, ja niitä ovat mm. ulkoisten sukupuolielinten ja lisäkivesten epämuodostumat, piilokiveksisyys, heikentynyt siemennesteen tuotanto, yleinen hedelmällisyyden lasku ja feminisaatio eli naaraspuolisten sukupuoliominaisuuksien kehittyminen. Ihmisillä on havaittu, että ftalaateille altistuminen on yhteydessä samankaltaisiin vaikutuksiin ja lisäksi keskivartalolihavuuteen, insuliiniresistenssiin ja käyttäytymishäiriöihin."
Täällä kuvia ftalaattivaatteista:
- Versacen show vei fetissien maailmaan, Iltalehti, 23.2.2013
11 kommenttia :
Voiko jossakin tutkituttaa, sisältöäkö joku kotona oleva tuote ftalaatteja? Vai pitäisikö vaan varmuuden vuoksi laittaa kaikki epäilyttävät pois? Ostin stadiumista jumppapallon, joka haisee aivan hirveälle. Vähän epäilyttää, mitä aineita siitäkin tihkuu...
Jos muovinen tuote haisee kovasti, kyllä siitä aineita irtoaa. Jumppapallo on potentiaalinen ftalaattien lähde. Ftalaatit tosin voivat haista hyvältäkin.
En tiedä, voivatko kuluttajat lähettää tuotteita tutkituttavaksi. Lastentarvikkeissa tiettyjen ftalaattien käyttö on kielletty, mutta jumppapallo tuskin kuuluu tähän ryhmään.
Mutta voit lähettää asiasta kysymyksen Tullilaboratorioon Leena Partaselle, joka vastaa lelu-, astia-, kosmetiikka- ja tekstiilitutkimuksista.
http://www.tulli.fi/fi/yrityksille/tuonti/valvonta/index.jsp
http://www.tulli.fi/fi/yhteystiedot_ja_palaute/tullilaboratorio/tullilaboratorio_toimipaikat/index.jsp
Kuluuko noi haitalliset aineet käytön myötä pois? Mietin just, et esim. printti-t-paidoissahan se kuvio kuluu monen vuoden jälkeen sellaseks "rikkinäiseks". Niin olisko sit periaattees fiksumpaa ostaa esim. käytettyjä vaatteita? Kun taas muistaakseni muoviastioissa, mitä pidempään käyttää, sitä "vaarallisempi" siitä tulee, koska se tihkuminen lisääntyy.
PVC-muovista irtoaa ftalaatteja, joita muovissa voi olla kymmeniä prosentteja. Kyllä niitä irtoaa pitkänkin ajan jälkeen.
Prittipaitojen kuvioillekin on tapahtunut jotain, jos ne alkavat murentua. Todennäköisesti pehmittimiä on irronnut, mutta toisaalta niitä voi olla vielä jäljelläkin.
Toinen juttu voi olla muovit, joissa on hyvin pieniä määriä haitallisia aineita. Esimerkiksi oheisissa tuttipullotesteissä keittäminen kolmeen kertaan vähensi irtoavan aineen määrät hyväksyttäville tasoille.
http://kemikaalikimara.blogspot.fi/2012/04/pohdintoja-tuttipullotutkimuksesta.html
Hei! Mitä suosittelit PVC:n tilalle? Onko lateksissa mitään haitallisia aineita?
Kyllä tässä on kyse ihan ensi syksyn Ready-to-wear-mallistosta, eli Versacen liikkeisiin myyntiin tulevista vaatteista.
Pvc:n käyttö vaatteissa ei sinänsä ole mikään uusi asia. Useat alakulttuurit ovat käyttäneet pvc-vaatteita jo vuosikymmeniä.
Nyt kun tuntuu olevan muotia kaikenlaiset myrkky-paljastukset ja shokeeraava uutisoiminen niin olisi vastapainoksi ihan hyvä tietää esim että miten paljon sitä ftalaattia näistä pvc-vaatteista irtoaa ja milloin voidaan käytön osalta puhua selvästi terveyttä vaarantavasta altistuksesta? Siis että jos omistaa vaikkapa yhden pvc-hameen tai yhden parin pvc-housuja niin miten paljon niitä pitää käyttää että altistuu ftalaateille jo terveyttä uhkaavassa määrin?
Uutisissa kun aina keskitytään siihen että voi kamalaa, olemme kaikki nyt vaarassa altistua näille ja näille myrkyille, mutta "unohdetaan" se kaikkein olennaisin asia, altistumisen määrä ja haitan todennäköisyys.
Tiedän/tunnen ihmisiä joiden vaatekaapista löytyy ehkä keskimääräistä enemmän pvc-vaatteita, mutta näillä ihmisillä itsellään tuskin on sen enempää tietoa ftalaateista tai vaatteidensa vaarallisuudesta.
Uskon että ftalaateissa piilee vaara, mutta tietoa vaaraa aiheuttavista pitoisuuksista ei tunnu löytyvän. Selkeitä tutkimuksia aiheesta ei varmaan niitäkään vielä löydy. Itse olen vain niin kyllästynyt nykypäivän uutisointitapaan. Ihmiset kun tuntuvat kiihtyvän nollasta sataan sekunneissa ja pienikin myrkky-uutinen aiheuttaa samantien ylireagointeja ja hysteriaa. Mutta mikä on todellinen riski ja kuinka suuri vaara pvc-vaatteet oikeasti ovat terveydelle?
Kiitos Rhia hyvästä kommentista. Altistumisen määrä ja haitan todennäköisyys ovat tosiaan olennaisia asioita.
Luin hiljattain selvitystä, jossa arvioitiin raskaana olevien altistumista hormonihäiritsijöille. Suurimmalla osalla altituminen oli tasolla, joka ei selvityksen mukaan anna aihetta huoleen. Mutta pienellä ryhmällä olisi syytä tarkastella tottumuksiaan. Selvityksessä huomioitiin altistus monesta eri lähteestä. Mukana oli mm. käsilaukkuja, sandaaleita ja seksileluja.
Yksittäiset vaatteet, joita käytetään vain silloin tällöin, tuskin mitään suurta riskiä aiheuttaa. Säännöllisesti PVC-vaatteita pitäviä on varmaan hyvin pieni määrä.
Itse hämmästelin lähinnä sitä, miksi ylipäänsä ottaa moinen materiaali käyttöön, kun kerran PVC:n maine on tiedossa. Samalla kun on käynnissä kampanjoita haitallisia aineita sisältäviä tekstiilejä vastaan, luksusmerkki tuottaa vaatekappaleita, jotka taatusti sisältävät ftalaatteja. Se on nurinkurista.
Täytyypä ensi kerralla lisätä kirjoituksiin pohdintaa altistuksista. Hyvä, kun lukijat ravistelevat. Kiitos!
Harvemmin nykyään ns. "PVC"-vaatteissa käytetty pinnoite on oikeastti PVC:tä. Valtaosassa näyttää materiaalina olevan PU. Näiden vaatteiden nimittäminen PVC-vaatteiksi lienee peruja 70-/80-luvulta jolloin niissä käytettiin oikeasti PVC:ta.
Hyvä jos noin tosiaan on. Kiitos tiedosta.
Olen tehnyt paljon työtä selvittääkseni PVC muovin riskejä. Eniten minua hämmästyttää, se että stabilaattoreista ei puhuta meillä mitään. Kadmium ja lyijy ovat ne. Kadmium on EU direktiivien kautta poistunut mutta lyijyn suhteen ymmärrän että sitä saa käyttää, teollisuus tekee vapaaehtoisesti EUssa siitä luopumista. Muitakin stabilaattoreita nykyään sentään käytetään. Mutta, PVC:tä tuodaan alueelle suurempia määriä kuin EUn sisäinen tuotanto mm. Aasiasta jossa lainsäädäntö tietenkin tyystin eri. Ja kun EUn sallii tuonnin omien asetuksiensa suhteen, joka tietenkin ratkaisevaa tässä tapauksessa.
Evira, Tukes, THL, Tullilaboratorio, TTL kaikki tuottavat asian suhteen vesiperän.
Ymmärrykseni on että tuotteen vanhentuessa stabilisaattorit irtoavat entistä enemmän.
Lista sekalaista ihmettelyä:
1. Ympäristömme on täynnä kymmenien vuosien ajalta PVC tuotteita. Kukin oman valmistumisvuotensa lapsi. Ikääntyminen ei paranna tuotteen turvallisuutta, päinvastoin.
2. Lyijyn vaarat on todella hyvin tiedossa sivilisaatiollamme. Todetaan lyhyesti että altistuminen ei aiheuttane mitään akuutteja oireita kohtuullisilla altistumisella (mikä on kohtuullinen myrkyttyminen?), näin ollen ihmismielen lienee vaikea käsitellä asiaa kun ei ole "haava sormessa jonka aiheutti asia x". Se että joku ei saa vaikkapa lapsia, en tiedä tutkitaanko lyijyä verestä ja sitten se ongelma: luustossa olevan lyijyn määrää ei elävillä ihmisillä kaiketi pahemmin tutkita. Sehän luovuttaa sitä verenkiertoon jossakin määrin.. tästä on pitkiä lääketieteen artikkeleita. Mutta onko nyt juuri silloin veressä mitään kun tutkitaan, ei välttämättä.
3. Kadmium on kielletty 2000-luvun aikana. Miksei lyijy? Kadmiumia ihminen sietää jonkin verran, lyijylle taas ei voida osoittaa mitään hyväksyttävää arvoa.
4. Jotenkin omituisesti tutkijayhteisön edustajien kommentit julkisuudessa ovat luonteeltaan "asia x on kielletty jo vuonna y". Mutta eihän tämä kodeissa auta kun ne vanhat tavarat ovat edelleen käytössä 2018 ja 2019... Ummistetaan silmät kun inhimillisen jaksamisen rajat tulevat vastaan vai mistä tämä kertoo, en tiedä.
5. Pitäisi systemaattisesti tehdä ympäristömme siivoamistyötä tämän sotkun jäljiltä järki mukana. Kodeissa kuin missä tahansa muualla jossa PVCtä on käytössä siten että ihminen voi siihen koskea tai muuten altistua hajoamistuotteille.
6. Case-esimerkki: tekokuuset. Perheellämme on sellainen, koska kaupunkielämä. 2018 vasta huomaan https://cdn.thewirecutter.com/wp-content/uploads/2016/11/j-environ-health-2004-dec-67-5-20-4-32.pdf En löytänyt mitään keskustelua Suomessa aiheesta. Ei mitään varoitusta asiasta. Ei yhtään mitään. Yhdysvalloissa aihe ollut kirjoituksissa vuosia ja vuosia. Vaikka olisi kuinka valveutunut ja riskejä poistaa ympäristöstä normaalilla tavalla niin täysin pöyristyttävää että lyijypölyä levittävä iso tavara on kodissa viikkoja paraatipaikalla. Tässä ei jotkut BPA yms muovien riskit tunnu missään kun sana lyijy tulee tietoisuuteen. En tiedä millainen koulutus kuluttajalla pitäisi olla mutta ei näemmä meilläkään riittänyt korkeakoulutus. Siinä ne on lapset kontanneet juurella ja siivottu milloin siivottu lattioita. Koristeluissa tietenkin olleet mukana monena vuotena ja levittämässä kuusen oksia auki. Jos tällaisesta olisi tiennyt ei ostotilanteessa olisi tarvinut edes silmää räpäyttää ja poistua paikalta, olla vaikka iloisena ilman joulukuusta kuin lyijykuusen kanssa. On tämä niin ihmeellistä että pitää itseään nipistää, Suomi 2000-luku ja pitkällä vielä. Olisi tietoa edes niin sen jälkeen ostopäätöksen teon voisi jättää kuluttajalle, kun täydellistä turvaa ei mikään lainsäädäntö/ valvonta pysty tuomaan.
7. Ja edelleen se kadmium, kun ne tavarat on niidenkin suhteen käytössä vieläkin. Tämäkään ongelma ei ole poistunut.
8. Ftalaatit. NiissäKIN lienee riskinsä, mutta eikö riskianalyysia voisi tehdä priorisoiden eli lyijy/ kadmium ensin? Toki voidaan asioita ratkoa rinnakkainkin.
9. Tulee mieleen että onko keskustelu tarkoituksellisesti ohjattu ftalaatteihin ja lyijystä/ kadmiumista ei tarvitse puhua? Miten se meni "tärkeää on se mistä puhutaan, mutta monesti vieläkin tärkeämpää se mikä jää kertomatta ".
Pahoittelut tilkkutäkki kommentista.
Lähetä kommentti