Kemikaalikimara: Ruoka pilalla vai ei?

tiistai 1. kesäkuuta 2010

Ruoka pilalla vai ei?

Vieraskirjassa esitettiin kysymys koskien elintarvikkeiden säilyvyyttä.
"Elintarvikkeissa käytetään aika paljon säilöntäaineita. Ne kiinnostavat kovasti, mutta samoin kiinnostaa myös se, että miten tarkkoja päiväykset ovat. Kulutuksestakin olet kirjoittanut ja nykyään tuntuu olevan vallalla "kas, päiväys meni, heitetään pois" vaikka kyseessä voisi olla ihan käyttökelpoinen elintarvike. Toivoisinkin juttua säilöntäaineista ja samoin sitten säilöntäaineiden pettämisen seurauksista. Eli mitä botuliinin lisäksi löytyy pilantuneista elintarvikkeista. Mistä havaitsee pilaantuneen tuotteen ja onko elintarvike pilalla jo ennen kun sitä voi kunnolla havaita."
Kysymys on oikein mainio ja asiasta väännetään varmaan monessa taloudessa. Pitääkö jukurttipurkki, kinkkuleikkeet tai sillipurkki heittää pois heti, kun päiväys on ummessa vai voiko sitä vielä syödä? Päiväyksissä käytetään kahta erilaista merkintää:

Viimeinen käyttöpäivä on sananmukaisesti päivä, jonka jälkeen elintarviketta ei saa enää myydä eikä käyttää eikä käyttää myöskään myytävän tai tarjottavan elintarvikkeen valmistuksessa. Helposti pilaantuvia tuotteita, joissa mikrobit pääsevät sopivissa oloissa jylläämään,  ovat muun muassa tuore liha ja kala, savustettu ja hiillostettu kala, mäti, äyriäiset, einekset, pastöroimaton maito ja kerma sekä kypsyttämätön juusto. Näiden kanssa kannattaa siis olla tarkkana. Joskus pilaantumisen havaitsee selvästi hajusta, rakenteesta ja ulkonäöstä, mutta ei aina. Viimeinen käyttöpäivä voi tulla vastaan jo paljon ennen pakkauksen päiväystä, jos kylmäketju on katkennut, jääkaappi ei ole tarpeeksi kylmä tai pakkaus on viallinen.
Ruokamyrkytyksiä voivat aiheuttaa moni bakteeri, kuten EHEC, salmonella, yersinia, listeria, kampylo - melkein alkaa vatsassa kiertää, kun näitä kirjoittelee.  Bakteereista ja ruokamyrkytysten estämisestä löytyy Eviran sivulla hyvät yhteenvedot
Tyhjöpakatussa kalassa ja lihassa on botuliiniriski. Onneksi Suomessa on näitä tapauksia sattunut todella vähän. Viimeksi muistamani uutisointi koski ranskalaisia, jotka kuljettivat Suomesta tyhjöpakattua lämminsavusiikaa kylmälaukuissa Ranskaan asti ja saivat botuliinimyrkytyksen syötyään pitkän matkan kulkenutta kalaa. Mahtoi olla kulinaarinen herkku, kanadalainen Suomessa savustettu Ranskaan kuskattu  siika, jonka kylmäketju oli katkennut. Eviran sivuilla on tarkempaa tietoa botulismista.  Evira muun muassa varoittelee antamasta alle yksivuotiaalle hunajaa, koska hunajassa voi esiintyä C. botulinum -itiöitä.
Parasta ennen -päiväys on vähimmäissäilyvyysaika. Tuotetta voidaan pitää myynnissä tai käyttää vielä tämän parasta ennen - ajankohdan jälkeenkin edellyttäen, ettei sen laatu ole oleellisesti heikentynyt. Parasta ennen merkintä on muun muassa maitotuotteisssa, jauhoissa, hiutaleissa ja säilykkeissä.
Vaikka maito olisi pastöroitua, se voi pilaantua nopeasti, jos se pääseen lämpenemään vaikka vain hetkeksi. Jos bakteerikasvusto lähtee liikkeelle, sitä ei pysäytä mikään. Niinpä helteellä pitkän matkan kuljetettu maito voi olla piankin kokkareilla, vaikka se kaupasta lähtiessä olisi ollut aivan priimaa. Hapanmaitotuotteeet sen sijaan säilyvät hyvin, sillä nehän ovat jo valmiiksi hapatettuja. Jääkaapin nurkkaan unohtuneen kermaviilin voi päiväyksestä riippumatta aivan hyvin käyttää, jos vaikuttaa moitteettomalta päiväyksestä riippumatta.
Smoked Salmon Canape

Huomaako pilaantumisen vai ei?
Elintarvikkeen pilaantumisen saattaa havaita aistinvaraisesti  - tai sitten ei. Jos grillimakkarat lilluvat paketissa harmaassa liemessä, näkee jo otsallaankin, että ne ovat pilalla. Ruuan kyseenalaista laatua ei toisaalta välttämättä huomaa, jos ruoka on marinoitua tai voimakkaasti maustettua ja samalla huonosti kypsennettyä. Juhlissa on usein monenlaista kylmää tarjottavaa seisovassa pöydässä. Ruuat voivat olla esillä pitkään ja sää lämmin. Jos huono tuuri käy, isokin porukka voi saada ruokamyrkytyksen. Kannattaa siis huolehtia kylmäketjusta ja hygieniasta, ettei laatta lennä. Alla linkatussa Tiede-lehden jutussa on koottu hyvin yhteen pääkohdat ruokamyrkytyksistä. Yhteishyvän jutussa on puolestaan asiaa ruoan säilytyksestä. Oletko muuten joskus saanut ruokamyrkytyksen? Jos olet, kerro muillekin varoitukseksi.
Säilöntäaineilla pyritään estämään mikrobien kasvu. Säilöntäaineita on useita, esimerkiksi lihatuotteissa käytetään nitriittejä. Toisaalta säilöntäaine voi olla esimerkiksi askorbiinihappoa eli C-vitamiinia, mutta taidanpa jatkaa säilöntäaineista erillisssä kirjoituksessa. 

Nauttikaa kesäruuasta ilman vatsanväänteitä.
Lue myös

17 kommenttia :

MahaTar kirjoitti...

Kesäaikana AINA mukaan joko termokassi tai autoilijoilla takakontissa kylmälaukku. Pikku pysähdyskin voi venähtää "vahingossa" vähän turhan pitkäksi vaikkapa jauhelihan kantilta katsottuna. Ja jauhis voi saada päähänsä alkaa pilaantumaan...jos on vaikka mylly pesty vähän niinsun näinsun, niin se on varmasti aika huonossa hapessa parin tunnin lämpimässä autossa ajelun jäljiltä.
Eikä kestä ehtooseen asti pannulle pääsyä odotella. Koskee tietty myös kalaa ja muita herkkänahkaisia tuotteita.

Anja kirjoitti...

Hyvä vinkki Massu. Täytyykin nakata yksi kylmälaukku takapaksiin. Ne herkästi pilaantuvat voi myös pakata piimäpurkkien ym. viereen ja huoneenlämpöiset ostokset omaan kassiinsa.

Anonyymi kirjoitti...

Ruokamyrkytyksestä... Meillä iski viime kesänä veljen häiden jälkeen ilmeisesti tarjotusta ja liian huonosti uudelleen kuumennetusta lihasta vatsatauti/ripuli osaan vieraista. Asiaa ei saatu täysin varmennettua sillä loma-ajat sotkivat paikallisten viranomaisten kuviot, mutta käytännössä poissulkutekniikalla syylliseksi selvisi liha. Eli kypsätkään tuotteet eivät ole välttämättä turvallisia jos bakteerit ovat päässeet jossain välissä mellastamaan. Ripuli iski vieraisiin vaihtelevasti - jotkut selvisivät ilman mitään oireita, jotkut istuivat kaksi päivää vessanpytyllä (kuten raskaana ollut kaaso...). En usko, että veljeni kuvitteli aloittavansa avioelämää vaimonsa kanssa soittelemalla sukulaisille ja kyselemällä että onkos teillä ollut vatsatautia? Hyvät bileet oli silti :) Ja asialla ruoanlaitossa olivat siis ammattilaiset.

Anonyymi kirjoitti...

Mua taas kiinnostaisi tieto siitä, miten kauan tuote voisi oikeasti säilyä avattuna. Olen huomannut esim. joidenkin pestopurkkien ohjeissa todella lyhyitä aikoja ("säilyy avattuna jääkaapissa 3 vrk") - voiko tuo pitää paikkansa vai onko kyseessä joku väsynyt myyntikikka, että saataisiin ihmiset ostamaan enemmän pestoa?? Ihmetyttää, kun joissain toisissa merkeissä taas lukee viikko ja joissain ei lue mitään...

Anja kirjoitti...

Kuumennus ei tosiaan välttämättä takaa, että ruoka olisi kelvollista. Jos mikrobitoimintaa on ollut runsaasti, ei auta, vaikka pöpöt tapettaisiin kuumentamalla. Sairastumisoireet kun tulevat mikrobien tuottamista toksiineista.
Tiedän tapauksen, jossa tapaamiseen on tilattu pitopalvelusta iso kattilallinen lohikeittoa. Kylmäketju katkesi, todennäköisesti siten, että keittoa ei jäähdytetty riittävän nopeasti. Seuraavana päivänä keitto oli aivan hapanta.

Anonyymi kysyy peston säilyvyydestä. Oletan, että jos purkin kyljessä lukee tuo 3 vrk:n aika, tuotteessa ei ole säilöntäaineita ja purkin avaamisen jälkeen pesto katsotaan olevan kuten tuoretuote. Säilyvyysajoissa voi tosiaan olla kirjavuutta. Tämä on muuten hyvä esimerkki säilöntäaineproblematiikasta. Entä jos säilöntäaineena on vaikka askorbiinihappo (C-vitamiini). Kumpi on mukavampi, C-vitamiini vai home? Ensin mainittu on sitä "E-huttua".

Anja kirjoitti...

Vielä edelliseen. Tuskin se pesto neljäntenä päivänä on pilalla, mutta koska säilyttämiseen on annettava ohjeita, joku lukumäärä päivistä tai viikoista on annettava.
Käyttö harkinnan mukaan.

Arawn kirjoitti...

Minä en tietääkseni ole koskaan saanut ruokamyrkytystä, vaikka pistelen suuhuni vähän sitä sun tätä... Olen oikeastaan pääosin luottanut nimenomaan aisteihini arvioidessani, onko ruoka pilaantunutta. Tiedän kyllä, ettei se ole mitään pomminvarma konsti, mutta tähän asti on toiminut. Lihasta esimerkiksi huomaa kyllä melkein heti tuoksusta, onko ok. Marinoitua en käytä, joten marinadit eivät pääse minua huijaamaan.

Joskus olen kyllä syönyt selkeästi vähän vanhaksikin mennyttä ruokaa, esimerkiksi kerran lohta. Se tuoksui vähän hassulta, mutta valmistin sen silti ja se maistui kypsänäkin vähän... vanhalta. Ei siitä silti mitään oireita tullut.

Ulkomaillakin olen aika lailla syönyt sitä, mitä huvittaa. Tietysti nyt perushygienian katsoo, mutta en esimerkiksi ole vältellyt maitotuotteita tai salaatteja (niitähän kai pitäisi joissain paikoissa vältellä pesuveden vuoksi) tai muutakaan. En sitten tiedä, mistä valuraudasta minun elimistöni on tehty vai onko vain käynyt himputin hyvä tuuri... No, en valita.

inkeri kirjoitti...

Hei, kysymys:

Miten valmistetaan alkoholitonta olutta? Tehdäänkö se jo valmiiksi siten, että alkoholia muodostuu vähemmän, vai poistetaanko alkoholi jotenkin jälkeenpäin?

Tätä kysyttiin minulta, mutta eipä ollut itselläni harmainta aavistusta. Täältä asiaa voi kuitenkin varmaan kysyä. :)

Elli kirjoitti...

Heips! Ei nyt liity mitenkään ruoan säilymiseen, mutta kaipaisilin kommentteja Nooran Kempparissa mainittuun pH-dieettiin tms. Siis täyttä shittiä, mutta olisko sulla Anja tieteelliset yleistajuiset perustelut sille, ettei elimistö happamoidu ruoasta.

Essi kirjoitti...

Kiitos jutusta.
Joskus vaan tulee mietittyä asioita kun yksinäisessä taloudessa tekee ruokaa yhdelle niistä paketeista jotka on perhekokoisia. Neljäntenä päivänä mietityttää monesti jo, että onkohan se ihan ok tavaraa mitä suuhunsa lykkää.

Ruokamyrkytyksen olen tainnut saada kahdesti. Toisella kerralla kielikokeen preliminäärikuuntelusta syöksähdin oksentamaan ja vattan sisältö vaikutti kovasti sulamattomalta, silloin kyseessä oli hampurilaisravintolassa asioinnin jälkeinen päivä.

Toinen kerta oli tässä aika vasta kun oletettavasti vadelmahillo oli ollut turhan kauan avattuna jääkaapissa ja sai vattani sekaisin ja makasin puoli yötä heikkona ja hikisenä vessan lattialla, mutta olin aamuun mennessä jo ihan kunnossa.

Molemmissa olen epäillyt ruokamyrkytystä koska oireet ovat alkaneet hyvin rajuina hyvin nopeasti ja menneet ohi kun elimistö on saanut "puhdistettua" itsensä, eli helposti alle vuorokaudessa. Eikä kukaan lähipiiristä ole sairastanut samaan aikaan.

Anja kirjoitti...

Mikrobeihin reagoiminen on tosi yksilöllistä. Muistan opiskeluajoilta reissun jaettuun Berliiniin. Teimme kavereiden kanssa päivän retken itäpuolelle. Koko seuraavan yön oksensin, enkä ollut syönyt mitään sellaista, ettei jompi kumpi kavereista olisi myös syönyt ja vain minä tulin sairaaksi.

Ellille on vastaus pH-dieetistä täällä: http://kemikaalikimara.blogspot.com/2010/06/sillisalaattia-vieraskirjasta.html

Inkeri saa hetken odottaa vastausta, jos vain malttaa. :)

Rhia kirjoitti...

En muista että olisin koskaan saanut ruokamyrkytystä, tosin koska kärsin migreenistä ja siihen liittyvästä pahoinvoinnista kohtalaisen usein on saattanut käydä niinkin että olen sekoittanut migreenipahoinvoinnin ruokamyrkytykseen joskus. Mutta siis tietääkseni en ole koskaan saanut ruokamyrkytystä.
Isäntä sen sijaan sai ja kärsii siitä parhaillaan. Syyksi epäillään intialaista ravintolaa jossa kävimme lauantaina syömässä. Vatsavaivat olivat kuulemma alkaneet seuraavana päivänä ja jatkuvat edelleen. Pitäisikö tästä ilmoittaa ravintolaan? En ole sitä vielä tehnyt kun isäntä kertoi epäilyistään vasta eilen kun joutui hakemaan sairauslomaa.

Anja kirjoitti...

Kaikki oksentelu ei johdu pilaantuneesta ruuasta, vaan on voinut tulla vaikka pisaratartuntana. Meillä toinen lapsista oli hiljattain mahataudissa, kuten pojan kaverikin, Sellaista pyörii aina ajoittain. Joskus pääsee vähällä, joskus oireet kestävät päiviä.
Mutta voihan sitä kysyä ravintolasta, onko tullut muita ilmoituksia.

Rhia kirjoitti...

Siis käsittääkseni isäntä ei ole oksentanut laisinkaan, vatsa on vain ollut todella kipeä ja sekaisin. En tiedä ihan tarkalleen kun tuo on niin salaperäinen aina noiden sairauksiensa kanssa. Usein en edes tiedä että se on kipeä ennekuin sanoo hakevansa sairauslomaa =)

Anja kirjoitti...

Siis tyypillinen suomalainen mies, paitsi että ei ole suomalainen. :)

siivousfriikki kirjoitti...

Kuten aiemmin todettiin, kuumennus voi itse asiassa huonontaa bakteriologista tilannetta. Nk. hygieniarajahan on tietääkseni 70 astetta.

Pahin tilannehan on, että ruokaa lämmitetään hieman jolloin bakteerit saavat lokoisat olosuhteet lisääntyäkaseen, mutta ei riittävästi jotta ne kuolisivat.

Monet lentoyhtiöt jakavat miehistönjäsenilleen hygieniamittarit joiden avulla esim. lentäjät varmistuvat että ruoka on lämmitetty riittävän kuumaksi.

Kotona omat aistihavainnot ovat tärkeitä, ja itse lämmitän itse tehdyt ruoat todella kuumiksi. Kotona ei ole (eikä tarvitse olla) koskaan niin hygieenistä kuin valmisruokalinjalla ;)

Anja kirjoitti...

Hyvä lisäys Siivousfriikki. Kehnosti lämmittämisestä on vain haittaa. Reipas jäähdytys ja reipas lämmitys, niin pöpöt eivät tykkää.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails