Kemikaalikimara: Sillisalaattia vieraskirjasta

torstai 3. kesäkuuta 2010

Sillisalaattia vieraskirjasta

Vieraskirjaan, kommentteihin ja sähköpostiin on tupsahdellut varsin tasaiseen tahtiin kysymyksiä. Pyrin vastaamaan niihin muiden aiheiden lomassa. Muutama kysymys on sellainen, että en tee niistä omaa postausta vaan kokosin tämän sillisalaatin, jossa on sekoitetaan mansikoita lemmikkien ruokaan, kypsennetään mikrossa ja toivotaan, ettei elimistö happamoidu. Mitä luulette, miten käy?  
Hyötykasvien lannoittaminen
Paula kyseli nyrkkisääntöjä hyötykasvien kasvattajille. Voiko väärin lannoittamalla voi kasveihin kertyä esimerkiksi haitallisia määriä nitraatteja? Voiko esimerkiksi kukkiville kasveille tarkoitettuja lannoitustikkuja käyttää esim. ruukkumansikalle? 
Koska itse lueskelen harva se ilta kirjaa "Oikotie kauniiseen puutarhaan" en oikein taida olla sopiva ihminen vastaamaan näihin kysymyksiin. Ainakaan niitä nyrkkisääntöjä en osaa antaa, mutta sain itse jokin aika sitten vinkiksi, että vuohenputketkin ovat hyötykasveja. Ne voi syödä salaatissa. Periaatteessa väärin lannoittamalla voi saada kasveihin nitraatteja. Toinen juttu on sitten se, onko siitä syöjälle haittaa vai ei. Mahdollinen haitta riippuu siitä, kunka paljon niitä kasviksia syö ja tuleeko nitraatteja muista lähteistä. Evirakin vasta selvittelee, mistä kaikkialta suomalaiset nitraatteja saavat.
Mansikka vaatii melko vähän lannoitusta. Etenkin runsasta typpilannoitusta tulisi välttää, ettei mansikka kasvata lehdistöä marjasadon kustannuksella. Tieto peräisin täältä.

Eläinten ruokien valmistaminen
Vieraskirjasssa kysyttiin eläinten ruokien valmistuksesta, valvonnasta, ruokien sisällöstä sekä käytetäänkö eläinruokien kehittelyssä eläinkokeita. Mielenkiintoinen aihe. Lemmikkien ruoka lasketaan rehuksi. "Rehulla tarkoitetaan tuotantoeläinten, lemmikkieläinten tai luonnoneläinten ruokintaan tarkoitettua tuotetta kuten rehuainetta, rehuseosta, rehun lisäainetta tai esiseosta." Rehuista löytyy tietoa muun muassa Eviran sivuilta., tuoteselosteista, eläinperäisten sivutuotteiden käytöstä jne.

Mikroaaltouunin käyttö
Mikroaaltouunissa synnytetään sähkömagneettista säteilyä, joka saa aikaan molekyylien värähtelyä. Mitä enemmän molekyylit vispaavat, sen kuumempaa ruokaa. Lämpöhän on molekyylien liikettä. Muutama vuosi sitten etsin artikkeleita, joissa olisi selvitetty mikroaaltouunin käytön vaikutusta ruuan laatuun. Kovin paljon en aiheesta löytänyt. Vauvoille tarkoittua maitoa ei ainakaan suositella lämmitettäväksi mikrossa kahdesta syystä. Maito lämpenee helposti liian kuumaksi ja pistemäisesti, jolloin arvokaat äidinmaidon ravintoaineet voivat tuhoutua. Maidon koostumus muuttuu. 
Meillä käytetään mikroa ruuan lämmittämiseen, mutta ei koskaan ruuan laittamiseen. Siihen se ei yksinkertaisesti sovellu. Ruuan maku kun muodostuu hitaasti kypsennettäessä liedellä tai uunissa. Mikron tehokuumennuksessa ei makuaineita ehdi muodostua.

Elimistön happamoituminen
Sekä vieraskirjassa että kommenteissa kysyttiin elimistön happamoitumisesta sekä pH-dieetistä. Onko kyseessä huuhaa vai ei? Kyseessä on asia, johon en ole perehtynyt lainkaan. Toki olen asiasta kuullut. Pikainen googlaus toi ensimmäiseksi linkiksi Robert O. Youngin tutkimuksista kertovan kirjoituksen. Tämän luettuani en ole mitenkään vakuuttunut, päinvastoin. Osaa tekstistä en ymmärtänyt lainkaan, osa kummastutti suuresti. Miten esimerkiksi sitruuna, lime ja greippi voivat olla emäksisyyttä aiheuttavia ruoka-aineita? Entäpä tämä väittämä: "Bakteerit voivat tuolloin muuttua hiivaksi, homeeksi ja sieniksi, jotka alkavat syödä kehoamme ulostaen kehoomme lisää myrkkyjä, jotka voivat aiheuttaa lopulta sairastumisen." Bakteeri on bakteeri ja hiiva on hiiva. Bakteeri ei muutu homeeksi. Toki kyseessä voi myös olla kääntäjän tekemä virhe, mutta kovin kummalliselta vaikuttaa. Kritiikki teoriaa kohtaan ei silti tarkoita, etteikö ruokavaliomuutoksesta voisi olla hyöytyä. Enpä ole kuullut, että esimerkiksi kasvisten lisääminen ravintoon olisi haitallista. Ihan toinen juttu on sitten se, johtuvatko hyödyt juuri happamoitumisen estämisestä vai jostakin muusta. 

Lisää vastauksia on tulossa, mutta en tiedä milloin. En ole kysymyksiänne unohtanut, vaikka hieman viivettä olisikin. Pysykää siis kanavalla, eikös ne radiossa sano näin?

2 kommenttia :

Maija Haavisto kirjoitti...

Olen eri mieltä siitä, etteikö mikroaaltouuni soveltuisi ruoanlaittoon. Ei tietenkään läheskään kaikkien ruokien, mutta monia siinä voi tehdä hyvin. Olen jopa onnistuneesti leiponut joitain ruokia, mm. linssipiirakkaa, mikrossa.

Eräs parhaista mikron käyttötarkoituksista on risoton (siis oikean italialaisen risoton, ei minkään suomalsien irvikuvan) tekeminen. Mikrossa saa aivan yhtä hyvää risottoa kuin hellallakin, mutta ilman sitä piinallista sekoitusrumbaa. Eräs italialaisen keittokirjan tehnyt kokki lainasi jotain toista ruoka-asiantuntijaa, jonka mukaan mikro soveltuu erityisen hyvin risoton tekemiseen, koska "tärkkelys imee siellä vettä hitaasti, mutta liikaa" tms.

Jotkut jopa karamellisoivat sipuleita mikrossa. Itse en ole siinä onnistunut kovin hyvin.

Kemikaalikimara kirjoitti...

Kiitos Maija kommentistasi. Täytyy myöntää, että en kyllä ole pahemmin edes harjoitellut mikron käyttöä ruoanlaitossa tai leipomisessa. Se vaatii omat niksinsä. Joihinkin ruokiin sopii varmaan oikein hyvin.
Pääsääntöisesti sellaiset ruuat, jotka tyypillisesti vaativat pitkän kypsymisajan jäävät maultaan "vajaiksi". Makuaineiden muodostumiseen tarvitaan aikaa. Risotto on toisen tyyppinen ruoka, sillä pintaa ei halutakaan paahtaa. Itse käytän mikroa lähinnä sulattamiseen, lämmittämiseen. Jos haluan kypsentää pari perunaa, teen sen toisinaan mikrossa. Aviomies halusi joskus puuroa, joka räjähti mikron seinille. :)

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails