Mieheni on kotoisin Länsi-Suomesta, jossa vietimme vuodenvaihteen. Teimme aattona kävelyn metsässä, jossa näytti tältä. Emme menneet runkojen sekaan vaan kävelimme alueen vierestä. Yritin kuvitella, millainen rytinä metsässä on käynyt. Pelottavaa.
Myrskysanastoon kuuluu konkelo, joka tarkoitaa nojalleen kaatunutta puuta. Löysimme myös tällaisen nuoren katkaistun kuusen. Tuore sahausjälki ja pätkä runkoa jätetty metsään. Selvä homma - luvialainen joulukuusivaras. Rungonpätkä löytyi nimittäin mieheni palstalta, eikä kukaan ollut pyytänyt lupaa. Mietittiin siinä, että kuusenhakijan on täytynyt loikkia - varmaankin mukavalla joulumielellä - jostain syrjäreittejä pitkin luimistellen, sillä lähellä asuvat kyllä tietävät keiden alueita missäkin on. Mutta ei sentään tehnyt kuten lahtelainen kuusivaras, joka katkoi kymmenisen puuta puolentoista metrin korkeudelta kaupungin ulkoilualueelta.
Nyt pidetään peukkuja, että keskiviikoksi ennustettu myrsky ei olisi raju. Kumisaappaat olen varmuuden vuoksi kaivanut esille. Tuulta päin, jos uskaltaa...
Lue myös
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti