Asiavirheet ja väärinkäsitykset
Paavo Lipponen ärähti oikein kunnolla, kun Aamulehti väitti Lipposen tintanneen kouluaikoina opettajaansa. Helsingin Sanomat kävi lopulta kaivamassa rangaistuskirjat esiin - Lipponen oli oikeassa ja Aamulehti pyysi anteeksi. Onhan se tietysti muhevaa kirjoittaa, että entinen pääministeri on kouluaikoina huitaissut ikävää opettajaa. Mahtaakohan kirjoittajaa harmittaa enemmän se, että tarina ei ollut totta vai että hänen oli syytä esittää anteeksipyyntö?
Satu Hassi kommentoi blogissaan Keski-Uusimaan uutisointia, jonka mukaan Hassi on matkustanut pummilla junassa. Jutun kopioi myös Iltalehti ja Aamulehti. Hassi oli yrittänyt ostaa lipun sekä asemalta että junasta siinä onnistumatta. VR:n toimimattomien systeemien takia Hassista tehtiin pummilla matkustaja. Kumman on isompi syy, Keski-Uusimaan vai VR:n? Ihan vaan tiedoksi, että viikon sisään meidänkin perheessä on "matkustettu pummilla", kun konduktööri ei ole ilmestynyt lipunmyyntivaunussa paikalle. Lehdistö paikalle heti - kemikaalibloggaaja hakeutuu perheensä kanssa täpötäysiin vaunuihin, ettei tarvitse maksaa.
Seitsemän päivää uutisoi, että laulaja Arttu Wiskarilla on ulosottovelkoja, minkä Ilta-Sanomat oikaisi -
"Koska Wiskari ei ole yrityksessä vastuunalaisena yhtiömiehenä, ei hänellä ole ongelmallisia velkavastuita. Länsi-Uudenmaan ulosottoviraston mukaan hänellä ei myöskään ole merkintöjä ulosottorekisterissä." Huomatkaa, iltapäivälehti oikaisee. Saako Seiskan ojentamisesta arvokkaamman otsikon kuin Wiskarin "ulosotoista"?
RAY:n hallituksen puheenjohtaja Hannes Manninen puolestaan oikaisi YLE:n virheellistä uutisointia, että hän olisi epäiltynä luottamusaseman väärinkäytöstä.YLE sentään myöntää virheensä. Koska toimittajat alkavat kilpailla siitä, kenen jutut ovat luotettavimpia?
Poliitikot ja muut julkisuuden henkilöistä revitään otsikoita, mutta paikkansapitämättömän kirjoittelun kohteeksi voi joutua ihan kuka vaan - kokemusta on. Mediaa seuratessa ei välillä voi kuin pyöritellä silmiä.
Toimittaja kostaa aina?
Johanna Korhonen kirjoittaa Helsingin Sanomissa Lipposen ja Aamulehden tapauksesta osuvasti otsikolla Media ja moka. Korhohen kommentoi tapaa, jolla Aamulehti suhtautui Lipposen kritiikkiin.
Jokinen sanoi MTV3:lle, että Lipposen kritiikki herättää lehdessä "lähinnä hilpeyttä". HS:lle hän sanoi pitävänsä tapausta "koomisena".Edellisestä tuli mieleen tuttavani lausahdus: "Toimittajan tekemisiä ei kannata kritisoida. Toimittaja kostaa aina." Siltä se tosiaan näyttää. Ura ei ole vaarassa, jos ei ole toimittaja. Muitakin keinoja löytyy, kuten vähättely, negatiivisessa sävyssä kirjoittaminen, oikaisematta jättäminen ja kuoliaaksi vaikeneminen.
Jouko, tarina ei ollut koominen. Se oli ikävä ja huolestuttava. Tätä minun ei pitäisi sanoa sinulle ainakaan julkisesti, koska niin ei ole Suomessa tapana tehdä. Mediaihmiset eivät arvostele toisia mediaihmisiä eivätkä varsinkaan päätoimittajia, koska se vaarantaa uran.
Blogin pitäminen ja muu kirjoittelu on harrastukseni ja voin vapaasti kommentoida, kehua tai kritisoida näkemääni ja lukemaani. Ymmärrän Johanna Korhosen myötähäpeän, mutta hänen on täysin turha pyydellä anteeksi toisten journalistien tekstejä. Jokainen vastatkoon omistaan. Mutta miten on mahdollista, että toimittajat ovat unohtaneet journalismin etiikan? Missä ovat ammattitaito ja -ylpeys?
Korhosen kirjoitus kannattaa lukea kokonaisuudessaan.
- Media ja moka, Johanna Korhonen, HS, 5.10.2011
- Merkintöjä mediasta - Outi Vainionkulma-Immonen
Lue myös
9 kommenttia :
Olen pistänyt myös merkille miten nykyaikana uutisointien asiavirheet näyttävät lisääntyneen räjähdysmäisesti. (Vai liekkö oikeasti lisääntyneet vai olenko itse vain alkanut lukea uutisia enemmän..) Myös lähdetiedot näyttävät olevan, ööh, joko puuttelisia tai sellaisia, ettei niitä oikeasti voi ottaa kovin vakavasti. Sitä paitsi, mistä lähtien toimittajat ovat lopettaneet itse uutisten metsästyksen ja alkaneet vain kopioida juttuja muista lehdistä ja julkaisuista? Myös juttujen taso on tunnetusti nykyisin kovin ö-luokkaista.
Liekkö toimittajan ura trendikästä? Haetaan sitä Tukiaisen kuuluttamaa glämööriä ja jos joku sattuu muistuttamaan, että hei, tämä duuni olisi vähän muutakin kuin vain shamppalasien kilinää ja julkimoita, että ne uutisetkin pitäisi etsiä, tarkistaa ja julkaista yleisölle, niin silloin suutahdetaan ja aletaan mököttämään. Ilmoitetaan vielä kaikille muillekkin, että älkää vaan leikkikö ton kanssa, se on ihan kauhee tosikko ja kalkkis.
Sen verran joudun kuitenkin lukijanasi sinulle hienovaraisesti huomauttamaan, että tämä sinun ja rouva Shinglerin välinen jupakka tuntuu pulpahtavan täällä sinun blogissasi aina silloin tällöin esiin ja pitemmän päälle aktiivisesta lukijasta saattaa tuntua siltä, että et ole täysin päässyt asiasta yli. Huomioitakoon toki, että olen teidän kummankin lukija, joten tiedä sitten olenko jotenkin jäävi. Toinen osapuoli näyttää kuitenkin tyystin unohtaneen koko asian tai ainakin vaikenee siitä lukijoilleen. On toki ikävää ja näin lukijan perspektiivistä aika hämmästyttävää, että Uuden Mustan tiimistä ei kukaan ilmestynyt paneelikeskusteluun. Liekö oikeasti ollut kiire vai onko päästetty henkilökohtaiset karmat sotkemaan ammattilaisten työtä.
Juu, olisi kyllä kiva jos Anja hoitaisi tämän Shingler-traumansa Nooran kanssa kahdestaan, eikä postaisi vähän väliä näitä lapsellisia mustamaalauspostauksia. Täysin turhaa käytöstä aikuiselta ihmiseltä.
Sen verran mitä minä asiasta tiedän (en luonnollisesti kaikkia käänteitä) on nimenomaan Shinglerin toiminta ollut suoraan sanottuna lapsellista. En tiedä onko se minkäänlainen puolustus, mutta hän ei suinkaan ole ainoa, joka käyttäytyy lapsellisesti netissä, vaikka alunperin olisikin kyse ihan oikeasta asiasta eikä mistään alaikäisten hiekkalaatikkoleikeistä. Enkä viittaa tällä Kemikaalikimaran kirjoittajaan. Huolestuttavaa kuitenkin on, että jopa Yle on lähtenyt tällaiseen mukaan. Vai eikö siellä tiedetä?
Minusta asiallinen kritiikki on aina paikallaan ja turvallisempaa tai luonnonmukaisempaa kuluttamista puolustavien blogien pitäjät ovat usein amatöörieskperttejä. Itse ainakin kaipaan myös asiatietoa ihmisiltä, joilla on käsiteltävistä aiheista alan tietoa sekä koulutus. Blogeja pitää henkilö, jolla on koulutusta arvioida ainesosien todellisia vaikutuksia.
Itse asioita tutkinut pystyy myös tekemään päätelmiä, mutta ei samalla tavalla kuin alan asiantuntija - miksi näitä blogeja, kirjoja tai muita väittämiä ei saisi siis arvioida? Jos myös lukijan pitäisi herätä tutkimaan mitä tuotteita käyttää, kaipa hänellä on myös kyky muodostaa omia mielipiteitä blogien kirjoituksista. Tuskinpa objektiivisesti asiaa käsittelevä häiriintyisi siitä, jos esim. lääketieteen asiantuntija kommentoi alaansa käsittelevää kirjoitusta asiapohjalta. Tällaisilla kommenteillahan blogeissa yleensä vahvennetaan kirjoitusten todenperäisyyttä.
Arvostan lukijoitani ja heidän kannanottojaan, sekä positiivista että negatiivista palautetta.
Postin tekstistä Uutta Mustaa koskevan osan. Asia on ollut jo aiemmin esillä. Pointti oli se, että erimielisyys yhden toimittajan kanssa voi johtaa muiden vaikenemiseen, minkä prinsessa paskavarvas noteerasi. Viittaan tässä kansainväliseen kuluttajien oikeuksien päivään.
Kyseessä ei ole kirjoituskilpailu, en skabaa muiden bloggaajien kanssa. Päinvastoin, minusta on hyvä mitä enemmän näistä asioista kirjoitetaan.
Kirjoitukseeni jäi jäljelle koko jutun ydin. Olen koonnut yhteen neljä esimerkkiä siitä, miten media kohtelee ihmisiä. Lipponen tuskin muistelee jatkossa Aamulehteä lämmöllä. Korhosen mukaan toimittajat suojelevat toisiaan, eikä tapana ole tapana kritisoida kollegaa.
^
Korjaus: Blogeja pitää harvemmin henkilö, jolla on alan koulutusta arvioida ainesosien todellisia vaikutuksia.
Tiekoksi niille, jotka eivät nähneet alkuperäistä tekstiä. Olen itse joutunut ottamaan YLEen yhteyttä kahteen otteeseen kirjoittelusta, toinen koskien täysin epäasiallista toinen virheellistä kirjoittelua.
Viitaus kansainväliseen kuluttajan oikeuksien päivään koski maaliskuista tapahtumaa, jossa olin mukana paneelikeskustelussa. Vaikka aiheena oli kuluttaminen ja kosmetiikka, Uusi Musta vaikeni siitä täysin.
http://kuluttajaliitto.fi/?5_m=1887&s=2
En usko lainkaan, etteivätkö he olisi olleet tietoisia tapahtumasta.
Ainakin itselleni toimittajana asiatietojen oikeellisuus on tärkeää. Jos tieto ei ole varma, sitä ei lehdessämme julkaista. Mutta ehkä kyse onkin siitä, että paikallislehden tekijä näkee lukijansa silmästä silmään ja joutuu oikeasti miettimään todella kovasti, mitä tieto vaikuttaa, jos se onkin väärä.
Välillä tuntuu loukkaavalta toimittajana kuulla kommentteja siitä, miten media sitä, media tätä, mutta toisaalta ymmärrän, jos päivälehdetkin ovat lähdössä mukaan ns. lööpittelyyn. Ainakin itse tarjoan aina vaikeammissa asioissa haastateltavalle oikeutta lukea juttu. Se on molempien oikeusturvan mukaista.
Mutta jos lehteä ohjaa ensisijaisesti myyvyys, keskittynyt konsernijohto ja kilpailu klikkailuista, ehkä se johtaa valitettaviin ilmiöihin. Sanonpa siis:Lukijat, nouskaa kapinaan ja vaatikaa laatua.
Anonyymi toimittaja.
On paljon ammattitaitoisia toimittajia, joilla on etiikka kohdallaan. Kirjoittelu median toimista on väärin heitä kohtaan.
Kyse onkin pitkälti juuri siitä, että median toimia ohjaa nykyisin klikkausten kalastelu ja repäisevät otsikot. Toimittajilla ei myöskään välttämättä ole aikaa valmistella juttuja kunnolla. Totesin kerran eräälle toimittajalle puhelimessa, että säälin heitä, kun joutuvat tuollaisessa aikataulussa kirjoituksia väsäämään.
Lukijoiden on syytä nousta kapinaan, jotta toimittajat saavat tehdä työnsä kunnolla.
Täytyypä lisätä tämä sivusto tuonne varsinaiseen juttuunkin.
https://www.facebook.com/#!/pages/Haluamme-laadukkaampaa-journalismia/204949536230528
Lähetä kommentti