Miten sosiaalisen median avulla voi mielestäsi edistää tiedonvälitystä ja keskustelua tämän blogin aihepiireistä: arjen kemikaaleista, kuluttamisesta ja ekologisuudesta - tai vaikkapa median tavoista toimia, joka myös on täällä silloin tällöin esillä?Tässä kirjoittamianne asioita ryhmiteltyinä.
- Linkit vaan jakoon! Kun löytää jotain mielenkiintoista vaikkapa vaspuukista (FB) niin, eikun jakoon vaan. Kertaus on opintojen äiti.
- Minulla on facebookissa hyvin eritavalla ajattelevia ihmisiä kavereina, sitä kautta huomaa paljon blogikirjoituksia ja uutisia joihin ei muuten kiinnittäisi mitään huomiota.
- Facebook on tosiaan mielestäni hyvä väline tutustuttaa vähän kaukaisempiakin ihmisiä itselle mielenkiintoisiin juttuihin. Eri asia sitten kuka niitä lukee mutta ainakin itse kiitettävästi linkkailen blogeja ja artikkeleita kaverilistalaisilleni ja joskus siitä on tullut jopa positiivista palautetta!
- Fb:hen oma sivu blogille, ellei ole jo, ja sitten infopäivityksiä, joita voi jokainen sitten halutessaan jakaa eteenpäin. Yllättävän vähän ihmiset musta linkittelee asioita facebookiin, enemmänkin voisi.
- Facebook ajaa usein samanmieliset keskustelemaan keskenään, toisaalta on tärkeätä saada sellaiset facebook henkilöt jotka ovat laajalle linkittyneitä tuomaan ajatuksia ryhmästä toiseen. On hyvä miettiä statusrivin sisältöä hiukan kun linkkaa jotta lisää ihmisten reagointeja ja jutun leviämistä.
- Oman huomioni esimerkiksi facebookissa kiinnittää se, jos linkkaaja on kirjoittanut linkin yhteyteen jonkinlaisen kommentin (mielellään oma näkemys, kyseenalaistavakin ehkä) jossa pohdiskelee linkin sisällön herättämiä ajatuksia. Pelkät linkkaukset ilman pohdintaa jäävät helpommin klikkaamatta, etenkin jos aihe on sellainen, ettei se muuten pyöri mielessä.
- Facebook on minusta haastava foorumi. Ainakin omat kaverini ovat suurelta osin edes jollain tapaa saman arvomaailman omaavia kuin minäkin ja oletan näin olevan muidenkin käyttäjien kavereiden suhteen. Toki niitä miljoona kaveria omistavaakin on. He, keiden elämä eniten kaipaisi remonttia, eivät hengaile netissä tiedoa etsimässä. Miten ihmeessä mm. blogisi sisältö tuisi heille tutuksi?
- Toivetta vaan rustaamaan, että mistä haluaisit seuraavan kerran Anjan kirjoittavan. Sen jälkeen vaan tieto jakoon twiittwiitterillä, vaspuukissa (FB) tai linkkaamalla blogissa, jos sellainen on olemassa.
- Blogien ja erityisesti siellä käytävien keskustelujen kautta voi saada laajemman näkökulman käsiteltäviin aiheisiin, kuin esimerkiksi lehdistä. Silloin ei ole välikäsiä ja ihmiset voivat ilmaista itseään niin hyvin (tai huonosti) kun vain pystyvät.
- Bloggaan itsekin, tosin ihan harrastetasolla. olen kiinnostunut säästämisestä, kierrätyksestä, ekoilusta ja olen löytänyt sisältäni pienen hipin, joka haluaa taistella uusiutuvien luonnonvarojen puolesta sekä parantaa maailmaa.
- Blogini kautta olen jakanut useita linkkejä mm. täältä kemikaalikimarasta, kemikaalicocktailista sekä hannamari rahkosen halo:sta pienimuotoiselle lukijakaartilleni.
- Blogi on hyvä pitää ns. tukikohtana, ja tehdä sille vaikka oma FB -sivu, johon tuo myös tekstit automaattisesti. Silloin ihmiset voivat seurata blogia ja siihen liittyvää keskustelua vapaasti niin valitessaan, eikä kaikkia kavereita tarvitse rasittaa sillä, että linkittää koko ajan omaa blogia omaan profiiliin. Toki sitäkin voi tehdä lisäksi, ja varmasti on sitten makuasia mikä on sopivaa kellekin.
- Seuraan lukuisia eri aihealueita käsitteleviä blogeja. Blogipostauksista huomaa heti, mikäli kirjoittaja suhtautuu oikeasti mielenkiinnolla käsittelemäänsä asiaan. Osallistun toisinaan blogeissa käytäviin keskusteluihin - ja olen usein yllättynyt keskustelujen hyvästä laadusta!
- Blogit ovat mielestäni todella hyvä keino herättää keskustelua ja jakaa mietteitä :) Tärkeää on mielestäni myös se, että bloginpitäjät ylläpitäisivät jonkinlaista listaa saman aihepiirin linkkivinkeistä.
- Blogauksissa voisi auttaa, jos asia on jotenkin sidottu kirjoittajan omiin arkielämän kokemuksiin.
- Blogit ovat myös mainioita välineitä. Bloggaan itse ja oi sitä riemun määrää, kun löytää uuden blogin, jonka kirjoittaja on asialleen vannoutunut ja joka kirjottaa sydämmestä. Blogeissa pitää kuitenkin pitää oma järki päässä, koska usein näkee asioita kirjoitettavan ns. tietopohjalta, vaikka asia voikin olla henkilön mutu-tuntumaa ilman minkäänlaista taustatietoa. Sydämmen asiat on sitten tietty eri asioita, koska ne ovat henkilön omia mieltymyksiä, joita ei voi esittää faktana.
- Sosiaalinen media on mielestäni hyvä kanava tiedon levittämiseen, ongelmana on joskus vain se että esim blogin/twitterin seuraajat ovat yleensä jo kiinnostuneita näistä asioista. Muiden tavoittaminen onnistuu kylläkin monesti edelleenlinkityksen kautta.
- Bloggaan, laittelen linkkejä ja päivityksiä Facebookkiin, kommentoi Kulutusjuhlaa ja kaikkein eniten twiittaan. Koska kontakteina on ihmisiä laidasta laitaan olen ehkä pitkäaikaisten seuraajien keskuudessa joutunut kastiin "Vara-Jeesus" kun aihepiirit on enimmäkseen "tiedostavia" mutta pyrin olemaan syyllistämättä ketään ja yritän viljellä tosikkomaista huumoria sanoman edistämiseksi. En ole elintavoilta mikään fundamentalisti, vaan tavis, joten vertaisten on helppo samaistua "älynväläyksiin" :)
- Sosiaalisella medialla edistää vain hyvin pienen, valmiiksi valveutuneen piirin tietoisuutta. Laajempi tiedonvälitys vaatii edelleen perinteisiä medioita.
- Mä olen kovin onneton somen parissa. On mulla blogi, mutta en twiittaa tai roiku naamakirjassa. Mainitsemasi aiheet kiinnostaa, mutta jotenkin niitä tulee aina varta vasten etsittyä, harvemmin törmään ihan sattumalta. Yksi näistä etsimisistä on toki se, että readeri on täynnä aiheita käsittelevien blogien feedejä.
- Hei,minulle jo pelkästään tämän blogin olemassaolo riittää asioiden esilletuomiseksi ja eteenpäinviemiseksi. Kavereille olen myös vinkannut asialinjan blogista ja kyllä -ihan vain suullisesti. Minä vain en oikein ehdi elämään netissä, joten facebookit ja twitterit ovat saaneet minun osaltani jäädä, blogia mieluusti pitäisin, jos ehtisin.
- Vielä enemmän pitäisi korostaa medialukutaitoa, koska informaatiotulvasta pitää osata valita asiat joihin uskoo. Pitää myös muistaa että kaikki bloggaajat eivät ole asiantuntijoita.
- Sosiaalinen media tuo kuitenkin paljon erilaisia kirjoittajia esille ja lukijan tulisikin harrastaa aktiivista mediakriittisyyttä. Kenen tahansa on helppo perustaa blogi ja perustellaa mielipiteitään joko vahvemmin tai vähän heikommin.
- Kirjaillessa olen huomannut, että voit perustella melkein minkä hyvänsä mielipiteen netistä löytyvin argumentein.
- Asiantuntijoiden tulisi jalkautua enemmän tavisten pariin. Suuret kuluttajamassat, jotka kauppojen hyllyjen sisältöä liikuttavat eivät koskaan saa näistä asioista tietoa, jos sitä julkaistaan vain pienilevikkisissä alan lehdissä.
- Olen töissä kemikaalien parissa, joten töissä tulee aina välillä ajatuksia, joista voi naputella omaankin blogiin.
- Tieteilijänä haluaisin löytää perusteltua ja syväpohdiskeltua tietoa kemikaaleista ja ekologisuudesta. Pidän siitä, että löytyy toisinajattelijoita ja syntyy keskustelua. Lisäksi mieltäni ilahduttaa suuresti jos blogi toimii keskustelun aloittajana ja näin levittää tietoa myös laajemmalle (tyyliin yhden blogin aihe voi poikia moneen muuhunkin blogiin uusia tekstejä ja näin saavuttaa enemmän ihmisiä).
- Aihe on tällä hetkellä niin pinnalla, että aihe sinällään jo kiinnostaa ihmisiä. Mielestäni blogi Uusi musta sai itselleen hurjasti lisää tunnettuutta ja lukijoita hyville jutuilleen järjestämällä logokisan ja nyt heillä on sitten uusi tosi moderni visuaalien ilme, joka ainakin henk koht lisää mulla visuaalisen alan ihmisenä kiinnostusta blogia kohtaan. Blogin pitää näyttää kutsuvalta, niin että ihmiset viihtyy.
- Taistelen päivittäin valintojen ristiriitaisessa viidakossa.. Enemmänkin siitä aiheesta voisi blogata, mutta kun se menee helposti saarnaamiseksi ja paatosta yritän välttää. Koetan tehdä kierrättämisestä ja ekoilusta kivaa. Mielestäni hunajalla saa enemmän kuin lätkällä ;D
- Oma blogini on sen verran outo, että siellä nyt voisi tietty käsitellä vaikka vinyylilevyjä ja porsliinilautasia samassa kirjoituksessa...
- Niin se vaan on, että provosoiva kommentti linkin perään ja some-keskustelemiselta ei voi välttyä.
- Musta silti hienointa someissa on näkökulmien monipuolisuus ja -muotoisuus. Voi olla, että mulla oli jo mielipide, mutta voi olla ettei ollutkaan...
- Jaan linkkejä facebookissa. lisäämällä kommenttilaatikkoon sarkastisia huomautuksia, keskustelu herää henkiin kuin itsestään. provosointi on siis hyväksi ja helpoksi huomattu keino, kunhan sen osaa tehdä oikein. - mitään tappelua en onneksi vielä ole saanut aikaiseksi. Tähän mennessä paras keskustelu facebookissa saatiin aikaiseksi koskien orjatyövoimalla tuotettua suklaata ja ihmisoikeuksien laiminlyöntiä kaakao- ja banaaniplantaaseilla.
- Valitettavan monissa blogeissa päädytään sekä kirjoittajan ja kommentoiijien osalta usein oman mielipiteen itsepäiseen ylistämiseen ja kyvyttömyyteen keskustella
- Minua häiritsee ehkä eniten some-viestinnässä se että tietoja ei (aina) tarkisteta ja se mitä uskoo henkilöityy siihen KETÄ uskoo eikä asiapohjaisesti. Some on kuitenkin loistava paikka jakaa kiinnostavia juttuja ja ajatuksia tuputtamatta niitä kellekään. Vastaanottaja voi blokata päivitykset tai klikata unfollowta jos alkaa liikaa ärsyttämään jonkun vouhotus :)
- Linkitetyt/jaetut jutut linkittyy niitä jakaneisiin henkilöihin, ja sitä kautta värittyy riippuen sitten henkilön suhtautumisesta linkittäneeseen henkilöön.
- Välillä mediassa tarttutaan epäolennaisiin yksityiskohtiin tai tehdään yksipuolisia nostoja (esim. "Tämä ruoka on pahaksi". Välillä keskustelupalstoilla/blogien kommenteissa asioita vellotaan hysteriaan asti, ja toisten pilkkuja on kiva viilata varsinkin anonyymisti.
- Minua häiritsee mediassa juurikin mututieto ja älyttömän suuret mittasuhteet saava kouhkaaminen.
- SoMessakin määrää laatu ja tyyli. Spämmäys ja yksipuolinen propaganda ja perusteeton itsekehu tulevat vielä nopeammin näkyväksi kuin perinteisten nettisivujen kautta. Aika äkkiä tulee piilotettua käyttäjät, jotka postittavat samoja mainosvideoita tai linkkejä yhä uudelleen. Ja toisaalta sellaisten ihmisten ja aiheiden seuraaminen, jotka kiinnostavat ja jotka tuottavat laadukasta ajateltavaa, on helppoa. Ja samalla voi laajasta verkostosta löytää vahingossa itseä kiinnostavaa materiaalia.
- Kun blogi alkaa saamaan suosiota, helposti keskustelun laatu kärsii. Itse olen alkanut välttää monia sivustoja vain koska kommenteissa haukutaan pataluhaksi eri mieltä olevat. Eli sensuuri-valitusten uhallakin olisin hyvin tarkkana ettei joukkoon pääse spämmi tai vihakirjoittelua. Tosin, kun kommentteja alkaa tulemaan paljon, se myös lisää työtä...
PS. Onko SoMe tai some jotekin vakiinunut sana? Ainakin kirjoitusasu SoMe on vähän outo, sillä suomen kielessä ei kirjoiteta sanoja isoilla alkukirjaimilla eikä kyseessä ole erisnimi. Mielestäni some olisi oikeampi tapa kirjoittaa. Mitä mieltä kielipoliisit ovat?
PS2. Muutama minuutti tämän kirjoituksen julkaisemisen jälkeen Facebookissa käytiin keskustelu, että miten voi olla kouhkaamatta.Some toimii. :)
Lue myös
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti