Helsingin Sanomissa oli äskettäin juttu koskien oluttölkkien käyttöä broilerin grillauksessa. Resepti on yksinkertainen: "Pistellään oluttölkkiin reikiä ja istutetaan kokonainen broileri sen päälle.
Siinä kelpaa eläimen kököttää ja mehevöityä grillin päällä kuin valtaistuimella." Vaikuttaa helpolta ja kätevältä telineeltä, mutta ei asia aivan niin yksinkertainen ole.
Kuva: Flickr,cookipediachef, Creative Commons-lisenssi
Ylitarkastaja Pirkko Kostamo Evirasta on tyrmistynyt ohjeesta ja puuskahtaa:
"Jos kemikaalikuormaa halutaan välttää, tämä esimerkki on karmeimmasta päästä."
Reseptin ongelma ovat tölkistä elintarvikkeeseen siirtyvät kemikaalit. Tölkkien alumiini on sekä sisältä että ulkoa suojattu lakkakerroksella.
Ulkopinnassa on myös etiketin painoväri. Sekä lämpö että kanan rasva irrottavat lakasta ja painoväreistä kemikaaleja.
Ari heitti kysymyksen:
"On totta, että oluttölkkiä ei ole suunniteltu tuohon käyttöön, mutta minusta tuntuu, että nyt ollaan taas hieman liian IIK-SE-ON-KEMIKAALI-asenteella liikkeellä. Kovin moni tuota tuskin syö joka päivä. Mitä mieltä olet?"
Ajatuksen oluttölkkikana on hauska, jos olisi tölkki olisi sellainen, että siitä ei irtoa mitään. Mutta en kyllä itse noin tekisi. Perusperiaatehan on, että ruoanlaitossa ei kannata käyttää astioita, joita ei siihen tarkoitukseen ole tehty, vaikka sekään ei takaa, etteikö astioista jotain voisi elimistöönsä saada. Tulli tsekkaa ja hylkää maahantuotuja astioita irtoavien aineiden takia. Oluttölkki on tarkoitettu pidettäväksi kylmässä tai korkeintaan huoneen lämpötilassa. Grillikuumentaminen on jotain aivan muuta. Lisäksi ulkopinnan ei ole tarkoitettu olevan lainkaan kosketuksissa ruoan kanssa. Vähän sama kuin jos tarjoisi keittoa kukkapurkista tai käyttäisi laastilapiota paistoalustana. (Ja nyt sitten odotan, kuinka luovia ratkaisuja te keksitte.)
Eri asia sitten on, miten suuri riski muodostuu, jos moista kanaa syö kerran kesässä. Kuinkahan paljon syötävään osaan aineita joutuu? Ja miten suuri riski on verrattuna grillauksessa itsessään muodostuviin haitallisiin aineisiin? Tuskin yksittäistapauksena kovinkaan suuri, mutta en silti tekisi. Reseptejä kyllä riittää. Jos isäntäväki moista ruokalajia ehdottaisi tehtäväksi, kertoisin heille, miksi ei kannata.
Ymmärrän Kostamon tyrmistyksen. Astioilla on tiukat määräykset, mitä niistä saa irrota.Onhan se kovin ristiriitaista, jos moinen juttu saa suuren suosion. Samaan aikaan osa väestä pitää lähes kaikkea haitallisena - leivinjauhetta myöden ja osa paistaa grillissä oluttölkkejä. Ei ole viranomaisilla helppoa.
Lue myös
9 kommenttia :
Maailmalla on myös keskusteltu tämän tekniikan turvallisuudesta ja olisin jotenkin odottanut, että Hesarin toimittaja olisi vilkaissut niitäkin. Tämän artikkelin (http://findarticles.com/p/articles/mi_m3469/is_30_53/ai_90192626/) aiheesta kirjoittanut toimittaja oli mm. kysynyt asiaa sekä USDAsta että FDAlta, joista ei kummastakaan saanut täysin vihreää valoa. Lopulta hän oli kysynyt asiaa tekniikan esitelleeltä Steven Raichlenilta, joka on kirjoittanut aiheesta myös kirjan (http://www.youtube.com/watch?v=20RC4n4w-MM). Kaverin mukaan juomatölkkien väri kiinnitetään noin 500 C:n lämpötilassa, joten tätä oleellisesti alhaisemman grillauslämpötilan ei pitäisi irrottaa tölkistä mitään. Dokumentteja (esim. analyysituloksia) en ole nähnyt, eikä niitä varmaan tehdäkään, ellei tästä tule todella suuri muotivillitys.
...jatkona vielä edelliseen, että turvallisuuskysymys on ratkaistu jo pari vuotta sitten: nettikaupasta saa nyt ostaa ruostumattomasta teräksestä valmistettuja kanangrillauspönttöjä http://www.amazon.com/gp/pdp/profile/AL561NJAVDVN2/ref=cm_cr_rdp_pdp.
Kiitos tästä(kin) jutusta! Täältä saa lukea aina mielenkiintoisia asioita.
Varmasti löytyy muitakin hurjia grillaustapoja, ja esim. salaatit leikellään samalla alustalla kuin raa'at lihat. Kaikkea sitä välillä kuulee ja näkee.
Olen kuullut tästä joskus aikaisemmin mutta en ole kokeillut. Mietin jo silloin, että mites, kun se tölkki on alumiinia ja alumiini ruuan valmistusastiana ei ole se paras valinta.
Anu: Kiitos linkeistä. Mietin vielä tuota tölkkien valmistusta. Väri varmaan kiinnitetään korkeissa lämpötiloissa, mutta entä se lakka? En äkkisiltään löytänyt tietoa. Mutta onhan se tietysti vähän erikoista, että tölkeistä ja pulloista irtoavia aineita tutkitaan urakalla ja sitten keksitään käyttötapa, joka maksimoi moisen.
Hauska homma, että joku on kehittänyt teräksisen version. Kävi itselläkin mielessä, että jos joku ihan välttämättä haluaa noin kanansa grillata, niin eikö siinä voisi käyttää teräksestä tehtyä purnukkaa. :)
Healthberry: Kiitos!
Matti: Alumiini itsessään on huono vain happamilla ruoka-aineilla. Happamuus irrottaa alumiinia, mutta esimerkiksi maitopohjaisten ruokien valmistuksessa alumiinikattila on ihan ok.
Jopas liippasi taas läheltä. Pohdin vasta itse, miten terveellinen mahtaa olla uusi trendi, leipien paistaminen terrakotta-kukkaruukuissa. Ruukkuleipiä löytyy googlaamalla "flower pot bread". Todellakinko halvat kukkaruukut tehdään yhtä harmittomista raaka-aineista kuin kalliit savipadat?
Mahtaakohan ongelma olla yhtä suuri, jos kana valmistettaisiin esimerkiksi jollain foliosta valmistetulla pedillä / astiassa. Esim. kaupoistahan saa ostettua noita valmiita foliovuokia - ovatko ne turvallisempi vaihtoehto?
Näin Ruotsin puolella TV-mainoksen, jossa Falcon-olutta käytettiin olutmakkaroiden valmistamiseen, ja kiinnostuin tavasta heti. Nyt vain pitäisi tietää enemmän noista terveysvaikutuksista! :)
Minusta koko tölkkikanan idea on... aika mauton. Eikä herätä ruokahalua, enkä tarkoita nyt edes kemikaalimielessä...
Kieltämättä, kun tuota kuvaakin katsoo. :)
Lähetä kommentti