Kemikaalikimara: DocPoint: Submission - ihmiskunnan uhkapeli

keskiviikko 26. tammikuuta 2011

DocPoint: Submission - ihmiskunnan uhkapeli

Tänään alkoi DocPoint, Helsingin dokumenttielokuvafestivaali. Ohjelmistossa on mukana tärkeä elokuva - Submission, joka kertoo kemikalisoitumisesta, joka koskettaa paitsi ympäristöä, myös ihmistä itseään. Ohjaaja Stefan Jarl antoi analysoida oman verensä, josta löytyy toista sataa erilaista elimistölle vierasta ainetta. Lapsillamme niitä on vielä enemmän. Submission tai Underkastelse, kuten nimi ruotsiksi kuuluu, esitetään uudestaan lauantaina. Harmikseni minulle ei sopinut kumpikaan ajankohta, mutta jos joku kaipaa lauantaille 29.1. ohjelmaa, kannattaa hankkia liput ja suunnistaa kohti Maximia. 


Ohessa pari lainausta Kemikaalikimara-kirjasta.
"Erittäin pysyviä aineita kutsutaan POP-yhdisteiksi. POP on lyhenne sanoista ”Persistent Organic Pollutants”, pysyvät orgaaniset yhdisteet.  
Kuten nimityskin kertoo, POP-aineet ovat ympäristömyrkkyjä, jotka hajoavat luonnossa erittäin huonosti. Rasvaliukoisina ne kertyvät hiljalleen ravintoketjun huipulle ja leviävät kaikkialle. POP-yhdisteitä löytyy arktisilta alueilta, kaukana sieltä, missä aineet ovat alun perin syntyneet. Aineet leviävät ilma- ja merivirtojen sekä jokien kuljettamina arktisille alueille muodostaen uhkan alkuperäiskansoille, joiden perinteisesti käyttämät ravintoeläimet, kuten hylkeet ja kalat, ovat POP-yhdisteiden saastuttamia. Ympäristömyrkyt haittaavat esimerkiksi lintujen ja hylkeiden lisääntymistä. Dioksiinien ja niiden kaltaisten PCB-yhdisteiden haittavaikutukset kohdistuvat erityisesti lapsiin, nuoriin ja raskaana oleviin."

"Tutkijat pitävät yhtenä syynä ympäristön kemikaaleja, pitävää näyttöä asiasta ei kuitenkaan ole. Monet yhdisteet vaikuttavat elimistössä samaan tapaan kuin hormonit.  Rasvaliukoiset elimistölle vieraat aineet kulkeutuvat soluihin ja voivat häiritä elimistön normaalia hormonaalista säätelyä. Tällaisia aineita kutsutaan hormonihäiritsijöiksi tai ksenohormoneiksi. Kemikaalit ja ympäristömyrkyt saattavat periaatteessa häiritä minkä tahansa elimistön hormonin, kuten kilpirauhashormonien, naissukuhormoni estrogeenin tai mieshormoni testosteronin toimintaa. Miehillä saattaa esimerkiksi estrogeenin määrä kasvaa. Miehen siittiöntuotantokyky muodostuu sikiökaudella, jonka aikana tapahtuvat häiriöt vaikuttavat siittiöiden määrään ratkaisevasti. Kehittyvä sikiö on erittäin herkkä hormonimuutoksille. Häiriö poikasikiön hormonituotannossa kehitysvaiheessa voi vaikuttaa siemennesteen laatuun sekä kivessyövän ja erilaisten sukuelinten kehityshäiriöiden syntyyn. Kivekset eivät laskeudu tai virtsaputki aukeaa siittimen alapintaan kärjen sijaan. Vaikutukset saattavat myös tulla esiin vasta aikuisena, kun haikara ei toiveista huolimatta saavu.
Hormonihäiritsijäkemikaaleissa on niin luonnonaineita kuin synteettisiä, kuten PCB, alkyylifenolit, bromatut palonestoaineet ja ftalaatit.  Myös raskasmetallit, kuten lyijy ja elohopea, saattavat vahingoittaa lisääntymisjärjestelmää. 
Hormonihäiritsijät eivät välttämättä ole mitään supermyrkkyjä. Hormonaalisia vaikutuksia saattaa olla aineilla, joita käytetään tavallisissa jokapäiväisissä tuotteissa, jolloin altistus tulee salakavalasti. Muotituotteissa on ftalaatteja, kosmetiikka ja puhdistusaineet sisältävät hajusteina synteettisiä myskejä, dietanoliamiinia (DEA) ja monoetanoliamiinia (MEA). Epäilyn alla ovat säilöntäaineina käytettävät parabeenit, jotka aiheuttavat harvoin yliherkkyyksiä, mutta joiden on havaittu aiheuttavan hormonivasteen. Hormonaalisesti vaikuttavilla aineilla erittäin pienetkin määrät pitkän ajanjakson aikana vaikuttavat elimistöön, minkä vuoksi vaikutusten tutkiminen on hyvin vaikeaa.   Kemikaalien hormonitoimintaa häiritsevät vaikutusmekanismit tunnetaan huonosti. Ei myöskään olla varmoja, mitkä aineista todella ovat häiriköitä. Listalta todennäköisesti myös puuttuu aineita. Tutkimustyötä tarvitaan, jotta lisääntymistä uhkaavat tekijät saadaan selville."
Kemikaalikimara, 2008
Kemikaalikimarassa on kuvituksena vanhoja mainoksia. Syy siihen on harkittu. Me katsomme nyt noita vanhoja kuvia järkyttyneinä ja osin huvittuneina, mutta emme välttämättä ymmärrä, että muutaman kymmenen vuoden päästä tämän ajan mainoksia päivitellään. Miten silloin voitiin olla noin ajattelemattomia?  Vaikka esimerkiksi DDT:n käyttö saatiin kiellettyä, pahislistalle on tullut uusia aineita, kuten erilaisia fluoriyhdisteitä, joita on lykätty vaikka mihin. Ihmiskunta tosiaankin pelaa uhkapeliä.

Ja samasta aiheesta kirjoittaa myös Helsingin Sanomat 26.1.2011:  Ympäristömyrkkyjen yhteisvaikutukset ovat osittain vielä tuntemattomia.
Lue myös 

6 kommenttia :

Maria kirjoitti...

Ihmisenä, joka ei ole kovinkaan huolestunut itsensä tai muiden ihmisten lisääntymisestä ylikansoittuneessa maailmassa, olisin kiinnostunut pikemminkin muista mahdollisista haittavaikutuksista, joita voi jollain todennäköisyydellä ilmetä.

Anonyymi kirjoitti...

Laitanpa tähän talteen, jos ette ole huoamnneet:

Parhaat kemikaalien varoitusmerkit nyt suomenkielisenä videona:

http://www.youtube.com/user/valvirafinland

Minna

Zepa kirjoitti...

Anja, katopa tämä http://karkkipaiva.indiedays.com/2011/01/25/antioksidanttitesti/

Mitä mieltä olet?

Anja kirjoitti...

Maria: Väestönkasvu ja kemikalistuminen ovat eri ongelmia, eikä mielestäni jälkimmäinen sovi ensimmäisen ongelman hoitamiseen. Ihminen vaan on niin narsistinen olento, että jos asia ei suoraan liippaa sitä (tarkoituksella se, eikä hän), huolestuttavakin ilmiö jää toisarvoiseksi. Aineet vaikuttavat myös muissa eläinlajeissa kuin ihmisessä. Joten vaikka sillä ihmisellä ei lukumääränsä takia niin väliä olisikaan, jollakin muulla tilanne voi käydä kriittiseksi, jos lisääntyminen ei onnistu.

Anonyymi: Kiitos linkistä. Tuota en ollut ennen nähnytkään.

Zepa: Kiitos, oiva aihe. Blogikirjoitus tulossa. :)

Helena kirjoitti...

Jaa-a, pitäisiköhän testata oma veri. En välttämättä halua edes tietää. Minulle riitti, että näin verianalyysissä piikikkäitä punasoluja...

Mutta tuo dokkari pitäisi kyllä katsoa. Supersize Me oli myös todella hyvä.

Anonyymi kirjoitti...

Maria:
Miten joku voi ajatella noin ihmiskeskeisesti! :-0
Miten olis vaikka koko muu ekosysteemi?!? Esim. 70-luvullahan Itämeren merikotkat kuolivat lähes sukupuuttoon juuri näiden POP-ympäristömyrkkyjen vuoksi: niiden lisääntyminen heikkeni ja munien kuoret ohenivat niin, että ne usein rikkoutuivat pesään ennen aikojaan.

Merikotkat pelastettiin viemällä naudan- ym. ruhoja saaristoon niille syötäväksi, saastuneiden kalojen asemesta.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails