Kemikaalikimara: Less is more

sunnuntai 14. marraskuuta 2010

Less is more


Tämän kirjoituksen otsikko jäi pyörimään mieleeni keskusteltuani erään brittimiehen kanssa. Juttu rönsyili aika tavalla ja sivusi myös suomalaista ostos- ja pukeutumiskulttuuria. Brittimiehelle oli jonkinasteinen hämmästys, miten suosittu esimerkiksi Burberry on tai merkkikehykset, joissa sangoissa on isolla D&G , Gucci tai joku muu vastaava. Varmuuden vuoksi hän ensin kurkisti minun sankani, sillä emme olleet ennestään tuttuja ja silmälasit olin nakannut pöydälle. Burberry hämmästytti siksi, että se on saanut briteissä aivan toisenlaisen luonteen kuin täällä. Pointtina oli, että ostaisiko kyseiset ihmiset samoja tuottetia ilman merkkejä. Keskustelukumppani totesi ytimekkäästi: "Less is more", mikä pätee kovin moneen muuhunkin asiaan kuin pukeutumiseen. Asian voi toki sanoa suomeksikin: vähemmän on enemmän, mutta käytän inspiraation lähteen kunniaksi englannin kielistä ilmaisua.
Olen surkea shoppaaja ja kauppakeskukset saavat oloni epämukavaksi ja ärtyneeksi. Tiedättehän, hälinää, hikeä ja tarpeetonta tavaraa. Jos haluaa juoda kupillisen kahvia, näköaloina on vain kauppoja ja taustalla kuulutuksia erinomaisista tarjouksista. Markettien ruokaosastot ovat niin suuret, että maitoa hakiessaan on käveltävä kilometri. Eipä kävelyssä sinänsä mitää vikaa ole, mutta teen sen mieluummin ulkona. Minun on vaikea ymmärtää, miksi jotkut haluavat viettää kauppakeskuksissa aikaansa. 
En tiedä, oliko minulla jotenkin erityisen surkea ostosfiilispäivä, kun perjantaina kävin katsastamassa vain paria asiaa. Kotiin oli tupsahtanut tavaratalon esite, jossa oli 20 % alennuskuponki. Kuponki päti tietyille miesten paidoille, asusteille ja alusvaatteille. Kun kotona on lisäkseni vain miehiä, kävin katsastamassa tilanteen. Aikani osastolla pyörittyäni en ostanut mitään. Olin nimittäin hyödyntänyt työmatkani ja ostanut aivan hiljattain tuliaisiksi samoja, edullisemmalla hinnalla. Kuponki jäi siis käyttämättä. Olenko epäonnistunut shoppaaja? Less is more - vähemmän ostoksia, enemmän rahaa.
Listalla oli eräs hiustuote. Tiesin tarkalleen, minkä tuotteen ostan. Kassalla myyjä totesi: "Saat halvemmalla, jos ostat samasta hyllystä kolme. Yksittäin on kalliimpi."  Totesin myyjälle tarvitsevani vain yhden tuotteen. Maksoin siis suosiolla tuotteesta kalliimman hinnnan kuin jos olisin ostanut kaappiin pari putelia jotain muuta lisäksi. Olenko typerä kuluttaja, kun en tajua ostaa kolmea? Less is more - pienempi ostoserä, suurempi yksikköhinta. 
Olemme tilanteessa, jossa lapset ovat jo isoja, erilaista lastentarviketta ja vaatetta on nurkissa siitä huolimatta, että niitä on ahkerasti laitettu eteenpäin. Äitini muutti pienempään asuntoon, joten osa tavaroista tuli meille, siitä huolimatta että ylimääräisistä tavaroista on jo osa saanut uuden kodin. Niinpä huokailen taas mielessäni: Less is more - vähemmän tavaraa, enemmän tilaa. 
Periaate pätee myös kosmetiikaan. Olen ihan mielenkiinnon vuoksi kokeillut erilaisia meikinpoistoaineita. En mitenkään systemaattisesti, vaan kun tuote on loppumaisillaan, hankin uuden eri sarjasta. Päätin lopettaa testin, sillä olen kyllästynyt onnettomiin tuotteisiin. En mainitse tuotemerkkien nimiä, sillä minun henkilökohtaiset kokemukseni eivät välttämättä tee niille oikeutta. Erään varsin hintavan sarjan meikinpoistoaine oli surkein koskaan ostamani. Se ei poistanut meikkiä vaan levitti sen pitkin kasvoja, eikä edes lähtenyt kunnolla pois. Kahdesta luonnonkosmetiikkamerkistä toinen poisti meikit kohtalaisesti, mutta tuoksui liian voimakkaasti.Toinen toimii hyvin, mutta haju on niin tyrmäävä ja aromit kirvelevät silmissä, joten käytän tuotteen väkisin loppuun. Palaan alkuperäiseen tuoksuttomaan peruslotiooni, jota ei edes ole tarkoitettu meikinpoistoon, mutta joka toimii siinä tarkoituksessa erinomaisesti. Lisäksi sitä voi käyttää muuhunkin. Less is more - monikäyttöinen tuote, vähemmän purkkeja.
Vähemmän on enemmän. Yksinkertainen on kaunista.

Lue myös

6 kommenttia :

kte kirjoitti...

Hyvä postaus :)

Anja kirjoitti...

Kiitos kte. Joskus on kiva kirjoittaa vähän vapaammin, ilman tiukkaa asiaa.

Anonyymi kirjoitti...

Hei Anja ja kiitos erinomaisesta blogista!

Vaikka kirjoitat välillä tiukkaa asiaa ja välillä taas vapaammin, et koskaan lietso kirjoituksillasi paniikkia ja se on hienoa. Minua ilahdutti lukea sinun blogistasi asiallinen juttu bisfenoli-A:ta sisältävistä kassakuiteista, kun taas samaa aihetta käsittelevä juttu toisessa blogissa aiheutti lähinnä suurta ärsytystä hypensä takia..


Kysymykseni liittyy lähinnä uusimman postauksesi kuvaan.. Epäilen, että alumiinisen mutteripannuni pinnoite on kannun sisältä mennyt joistakin kohdista rikki. Voikohan sitä siitä huolimatta käyttää vai onko parempi hankkia uusi? Kahvi mutteripannussa ei kauaa ehdi vanheta, mutta mietityttää silti..

Anja kirjoitti...

Kiitos Anonyymi!
Asioilla on yleensä monta puolta ja pyrin suhteuttamaan riskejä toisiinsa, mikä on iso riski, mikä suuri. Nytkin pyörii hauska ajatusketju mielessä koskien savua, ehkä se pulpahtaa tekstinä jossain vaiheessa.

Tiedätkö millainen pinnoite pannussasi on? Vai onko se hapettunutta alumiinia? Noin yleisesti alumiiniastioita voi käyttää huoletta, kunhan sisältö ei ole kovin hapanta. Tästä syystä aikanaan esimerkiksi alumiiniset mehumaijat joutuivat huonoon huutoon. Kahvin pH eli happamuus on noin 5 eli samaa suuruusluokkaa kuin maustamattomalla vissyllä. En kyllä hirvittävän huolissani olisi.

astaelina kirjoitti...

Kookosöljy on tähän mennessä paras löytämäni meikinpoistoaine, näin vaan kokeiluvinkkinä. Muun muassa vedenkestävä ripsiväri lähtee mainiosti ja öljyn hierominen vaikka koko nassuun on helppoa ja mukavaa. Itse pyyhin öljyn pois paperilla tai pyyhkeellä ennen kasvojen pesua, sillä pelkällä vedellä huuhtelu saattaa jättää liian rasvaisen lopputuloksen. :)

Anja kirjoitti...

astaelina: Varmasti ihan hyvä vinkki. Ei vain tosiaan taida huuhtoutua kovin hyvin pois, vaan eipä huuhtoudu moni muukaan tuote.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails