Aivonupissani yhdistyi pari hajanaista ajatusta. Aloin pohtia aspartaamia koskevia kirjoituksia, joissa yhtenä raskauttavana tekijänä aineelle pidetään sen hajotessa syntyvää metanolia. Kuinka ollakaan, myös alkoholikäymisessä muodostuu metanolia, mutta minkä verran? Tämä oli ihan pakko selvittää.
Lääkärin kommentti metanolista
Lääkäri Antti Heikkilä kertoi Studio55:ssä 08.06.2011 kevytvirvoitusjuomista:
Virvoitusjuomien metanoli
Kolajuomista saatava metanolimäärä ei ole selkeästi löydettävissä, mutta lasketaan. Hartwall kertoo aspartaamista näin:
Punaviinin metanoli
Alkon sivulta löytyy tieto, jonka mukaan punaviinissä saa olla metanolia enintään 400 mg/l. Valkoviinille raja on alhaisempi 150 mg/l.
Punaviini päihittää kevytkolat 6:1 metanolin määrässä, mutta eipä niitä yleensä samanlaisia tilavuusmääriä juoda. Silti, lasillisesta punaviiniä saa enemmän metanolia kuin puolesta litrasta kevytkolaa, jos kumpikin lasketaan suurimmilla sallituilla määrillä. Tuoreista ja purkitetuista hedelmämehuistakin on mitattu metanolia 1-140 mg/l. Kuullaanko Heikkilältä vastaavanlainen lausunto koskein punaviiniä ja metanolia? Jos metanoli on kevytvirvoitusjuomissa suuri riski, pitäisi samalla logiikalla punaviinin nautiskelu lopettaa välittömästi kokonaan.
Alko kertoo alkoholijuomien metanolista näin:
Tämä ei ole puolustuspuhe aspartaamille, Pepsille, Cocikselle tai muille virvoitusjuomille, vaan osoitus siitä, miten valikoivaa kritiikki voi olla. Aspartaami on mielestäni varsin turha aine ja sen turvallisuus on arvoitavana EU:ssa uudemman kerran. Itse nautin mielummin lasillisen punaviiniä kuin kolajuomia, kaikkein vähiten kevytversioita.
Lue myös
Kuva: Flickr, Dana Moos, Creative Commons-lisenssi
Lääkärin kommentti metanolista
Lääkäri Antti Heikkilä kertoi Studio55:ssä 08.06.2011 kevytvirvoitusjuomista:
"Vaarallinen metanoliMetanolin hajoamistuotteet ovat formaldehydi ja muurahaishappo, todella ikäviä aineita. Heikkilän ohje kuulostaakin erittäin järkevältä, mutta millaisista myrkkymääristä on kyse?
Ongelmat aspartaamin suhteen alkavat, kun makeutusaine hajoaa ihmisen elimistössä fenyylialaniiniksi ja metanoliksi. Heikkilä painottaa, että metanoli on hurja myrkky, johon tulee suhtautua kaikella vakavuudella.
− Metanoli hajoaa elimistössä aineiksi, jotka tuhoavat silmät ja hermot. Se on haitallista etenkin raskaana oleville naisille, sillä sivuhaitat moninkertaistuvat sikiössä. Kaikkia vaikutuksia ei oikein tiedetäkään.
− En näe mitään järkeä juoda ainetta, jossa on aspartaamia pieniäkään määriä, Heikkilä sanoo."
- Lääkäri kertoo: Näin haitallisesti light-juomat vaikuttavat elimistöösi, Studio55, 08.06.2011
Virvoitusjuomien metanoli
Kolajuomista saatava metanolimäärä ei ole selkeästi löydettävissä, mutta lasketaan. Hartwall kertoo aspartaamista näin:
"Aspartaamin hyväksyttävä päivänsaanti (ADI) on 40 mg painokiloa kohden. ADI-arvon perusteella laskien ja olettaen, että juomaan on käytetty suurin sallittu määrä aspartaamia, voi 60 kiloa painava henkilö juoda joka päivä aspartaamilla makeutettua juomaa neljä litraa eli kahdeksan puolen litran pullollista ilman, että ADI-arvo ylittyy."Tästä kääntäen. Maksimimäärä aspartaamia on 40 mg/kg x 60 kg = 2400 mg. Tämä määrä vastaa neljää litraa limua, joten juoma sisältää aspartaamia 2400 mg : 4 l = 600 mg/l . Aspartaamin määrä on kuitenkin eri asia kuin siitä vapautuva metanoli. Metanolia vapautuu noin 11 prosenttia aspartaamin määrästä eli noin 65 mg/l. (Lasketaan moolimassojen suhteessa, yksi mooli aspartaamia vapauttaa yhden moolin metanolia)
Punaviinin metanoli
Alkon sivulta löytyy tieto, jonka mukaan punaviinissä saa olla metanolia enintään 400 mg/l. Valkoviinille raja on alhaisempi 150 mg/l.
Punaviini päihittää kevytkolat 6:1 metanolin määrässä, mutta eipä niitä yleensä samanlaisia tilavuusmääriä juoda. Silti, lasillisesta punaviiniä saa enemmän metanolia kuin puolesta litrasta kevytkolaa, jos kumpikin lasketaan suurimmilla sallituilla määrillä. Tuoreista ja purkitetuista hedelmämehuistakin on mitattu metanolia 1-140 mg/l. Kuullaanko Heikkilältä vastaavanlainen lausunto koskein punaviiniä ja metanolia? Jos metanoli on kevytvirvoitusjuomissa suuri riski, pitäisi samalla logiikalla punaviinin nautiskelu lopettaa välittömästi kokonaan.
Alko kertoo alkoholijuomien metanolista näin:
MetanoliEi siis kannata ostaa pimeitä pulloja. Niiden laadusta ei ole takeita.
Yleisimmin tunnettu alkoholi on etyylialkoholi eli etanoli (C2H5OH). Alkoholikäymisen yhteydessä syntyy myös aina pieniä määriä metanolia (CH3OH), joka on rakenteeltaan etanolia yksinkertaisempi. Käymisessä normaalisti syntyvät metanolimäärät eivät kuitenkaan ole terveydelle vaarallisia.
Mutta jos tuote tislataan väärin, voi tisleeseen jäädä liian paljon metanolia. Metanolimyrkytyksissä on aina menehtyminen lähellä, ja siihen kuolee maailmalla vuosittain paljon ihmisiä. Alkossa myytävissä tuotteissa ja luotettavien valmistajien viinoissa ei metanolia ole yli sallittujen määrien, mutta laittomissa ja väärennetyissä viinoissa sitä voi olla vaarallisia määriä
Tämä ei ole puolustuspuhe aspartaamille, Pepsille, Cocikselle tai muille virvoitusjuomille, vaan osoitus siitä, miten valikoivaa kritiikki voi olla. Aspartaami on mielestäni varsin turha aine ja sen turvallisuus on arvoitavana EU:ssa uudemman kerran. Itse nautin mielummin lasillisen punaviiniä kuin kolajuomia, kaikkein vähiten kevytversioita.
Lue myös
13 kommenttia :
Käsittelin tätä aihetta kirjassani, koska aspartaamista liikkuu niin paljon erilaisia virheellisiä väitteitä. Itsekään en täysin luota aspartaamin turvallisuuteen, mutta en metanolin takia tai joistain muista syistä, jotka usein mainitaan. Jopa hedelmämehuissa on osassa luonnostaan enemmän metanolia kuin aspartaamijuomasta syntyy elimistössä (Lähde: Stegink LD. The aspartame story: a model for the clinical testing of a food additive. Am J Clin Nutr. 1987 Jul;46(1 Suppl):204-15.) Tosin eipä hedelmämehujakaan kannattaisi loputtomasti kiskoa.
Aspartaamiruokien suurimpana ongelmana näen sen, kuten sinäkin käsittääkseni, että ne ovat enimmäkseen roskaruokaa (kuten vaikka light-limu) ja sitten toisena sen, että jotkut käyttävät niitä aivan poskettomia määriä, esim. litroja limua joka päivä.
Maija, juuri noin. Kiteytit hyvin. Virvoitusjuomat eivät ole janojuomaa, kuten eivät ole hedelmämehutkaan.
Lainaus wikipediasta:
Akuuttia metanolimyrkytystä hoidetaan estämällä myrkyllisten metaboliittien muodostumista. Tämä voidaan tehdä antamalla etanolia siten, että sen pitoisuus veressä on 1,0–1,5 ‰ 2–5 vrk:n ajan, jolloin se kilpailee metanolin kanssa hapettavasta entsyymistä, alkoholidehydrogenaasista.
Alkon punkuissa näkyy pääsääntöisesti olevan tuota metanolin metaboliaa estävää ihmeainetta, etanolia. Suosittelen lämpimästi sen lisäämistä metanolihaittojen ehkäisytarkoituksessa light-kolaankin, kunhan kyseessä ei ole nk. single malt.
Hyvä pointti Kuntsa. Sopii niihin hedelmämehuihinkin.
Löysin tämän tuoreen REACH altistumiskenaarion, jossa todetaan, että tuoreissa ja tölkitetuissa hedelmämehuissa on mitattu metanolia 1- 140 mg/l. Eli kieltoon meni mehutkin. :)
Dokumentissa on käsitelty niitä ihan relevantteja metanolialtistuksia, kuten lasinpesunesteiden, maalinpoistoaineiden ja polttonesteiden käyttöä.
http://bit.ly/xcR6U0
Tyhmä kysymys ehkä, mutta mistä se metanoli hedelmämehuun tulee ja onko se tosiaan samanlaista kuin vaikkapa viinin metanoli?
Juon tuorepuristettuja mehuja n.3-5 kertaa viikossa, eli viikoittain menee joku 1-2 litraa. Jotenkin olen kokenut sen olevan terveellistä, saahan juomasta vitamiinejakin.
Välillä tosiaan tuntuu, ettei mitään saisi syödä tai juoda, "kaikessa on kaikkee"...
Tyhmiä kysymyksiä ei ole olemassakaan.
Luonnonaineet ovat monien monien aineiden seoksia. Metanoli voi olla käymistuotteen tulos tai lähtöisin pektiinistä.
Juo ihan rauhassa tuoremehusi. Jutun pointti on se, että kyseiset metanolimäärät ovat kovin pieniä. Kukaan ei puhu viinien tai mehujen metanolista. Mutta jos kyse on aspartaami, pienemmästäkin metanolimäärästä pidetään sivustoilla melkoista meteliä.
Metanoli on metanoli, tuskin se muuksin muuttuu oli lähde mikä tahansa.
Siis nyt on kyse mehuista ja hedelmistä jotka ovat muhineet jossain purkeissa? Onko ITSE puristetuissa hedelmämehuissa metanolia? Määrät oli pienet, mutta nyt alkoi kiinnostaa...
Oli kyseessä sitten purkissa muhinut tai itse puristettu, metanolimäärät ovat sellaisia, että asialla ei ole mitään merkitystä.
Jos haluaa pohtia arjen kemikaaleja, kannattaa keskittyä sellaisiin, jotka ovat relevantteja.
Olen saanut käsityksen, että Heikkilä ei suosittele alkoholijuomia ollenkaan. Ravinto ja terveys kirjassa hän kirjoittaa mm. näin:
"Punaviini ei selitä Ranskan sydäntautitilastoja. Se on yhtä samanlaista asioiden yksinkertaistamista kuin Pohjois-Karjalan voikysymys."
"Ranskassakin kuten meillä vähemmistö juo kaiken ja kaikkien puolesta. Ranskalainen viinikulttuuri on hypeä, jota on yritetty tarjota malliksi suomalaisille."
Kirjassa Heikkilä vielä muistuttaa, että alkoholi on myrkky ja että kaikki alkoholikuolemat eivät edes näy tilastoissa.
Kirjoja ei ole tässä käsillä, mutta pari linkkiä löysin:
Minustako alakarppi-blogikirjoitus:
"Olut sitä vastoin ei karppaajalle sovi, mutta niin kuin Antti Heikkilä kirjassaan sanoo: ”Aina voi vaihtaa viiniin”.
http://www.kolumbus.fi/marjaleena.etula/alakarppi.htm
2012:
"Hei Antti, mitä juomia suosittelet jos on vhh ruokavalio? Onko viini pahasta?
T:piacere
Ei, jos pysyy kohtuudessa, ja tuo kohtuushan on suhteellinen käsite."
http://bit.ly/ztRGvo
2004
"Heikkilä itse aloittaa aamunsa kahvilla ja munakkaalla. Lounaalla ja päivällisellä hän suosii lihapitoisia makkaroita, kunnon pihvejä, rasvaista kalaa sekä runsaasti kasviksia ja salaatteja. Vapaa-ajalla kaiken kruunaa lasillinen punaviiniä, joka sisältää paljon terveellisiä antioksidantteja. "
http://koti.mbnet.fi/lowcarb/hiilari1.html
Liika on toki aina liikaa. Siitä on syytäkin varoittaa.
Aspartaami hajoaa osittain myös fenyylialaniiniksi, josta muodostuu kehossa fenyylietyyliamiinia (PEA).
Sinällään PEA ei ole mikään ongelma, sillä MAO-B-entsyymi hajottaa sen miltei heti imeytymisen jälkeen. Kuitenkin, mikäli esimerkiksi paljon aspartaamilla makeutettuja juomia nauttiva henkilö myös tupakoi tai juo kahvia säännöllisesti, tupakansavun ja/tai kahvin sisältämät MAOI-yhdisteet estävät MAO-B-entsyymin toimintaa. Tällöin PEA pääsee verenkierrossa aivoihin asti, jossa se vaikuttaa amfetamiinin kaltaisesti vapauttaen dopamiinia ja noradrenaliinia.
Tuntuuko uskomattomalta? Ainahan voit googlettaa itse. Tupakansavun ja kahvin sisältämät MAO-estäjät ovat ns. Harmala-alkaloideja; tieteellisessä kirjallisuudessa niitä käsitellään joukkoina hieman toisilla nimillä (beta-carbolines, heterocyclic aromatic amines) ja yksittäisten yhdisteiden nimillä (harmane, norharmane, harmaline, harmine, harmalol, tetrahydroharmine).
Näiden MAO-estäjien aktiivisuuteen perustunee myös kahvin ja tupakan Parkinsonin taudilta ja Alzheimerin taudilta suojaava vaikutus. Ensin mainittua muuten hoidetaan alkuvaiheessa mm. MAO-B-estäjillä.
tl;dr: aspartaami + kahvi/tupakka ja piristyt takuulla.
"Metanolia vapautuu noin 11 prosenttia aspartaamin määrästä eli noin 65 mg/l."
Olet laskenut laskun 60 kiloisen henkilön mukaan. Metanolille annettu suurin sallittu annos on 0,5 mg/kg/vrk, jolloin 60 kg:n painoinen henkilö ylittäisi tuon rajan yli puolella juodessaan litran kyseistä tuotetta (raja 30 mg). Toki metabolia on usean lähteen mukaan nopea, joten liekö sillä sitten vaikutusta ettei myrkytysoireita ilmene, mutta voisi kuvitella kuitenkin, että tämä aiheuttaisi jatkuvalla käytöllä ja pidemmällä juoksulla metanolimyrkytyksen oireita elimistöön esim. näön huonontumista, päänsärkyä jne. joita onkin turvallisuutta kyseenalaistavissa tutkimuksissa raportoitu.
Mistä muuten olet saanut tietoosi tuon metanolin osuuden olevan 11%? Laskenut itse?
Lähetä kommentti