Bambu - ekologinen vai vähemmän paha?

Ekovaatteissa päivän sana on bambu, josta saadaan aikaiseksi ihanan mukavia alusvaatteita, yöpaitoja, sukkia, pyyhkeitä ja vauvanvaatteita. Bambu on erittäin nopeakasvuinen ja satoisa kasvi, eikä tarvitse erityisiä lannoitteita, torjunta-aineita ja keinotekoista kastelua - toisin kuin puuvilla.  Bambukuitu pehmeä ja imukykyinen sekä varsin mukava iholla.

 Kuva: Flickr, #Sanxo#, Creative Commons -lisenssi

Bambua mainostetaan ekologisena ja vihreänä vaihtoehtona. Hyvin yleisesti viskoosin valmsituksesta ei kuitenkaan kerrota mitään ja jos tuotantoprosessi mainitaan, sitä saatetaan hiukan moittia energian kulutuksesta. Esimerkiksi Anne Linnonmaan Ecological Fashion sivuilla sanotaan bambusta näin:

"PEHMEÄ BAMBU

Kevyt, hengittävä ja himmeäkiiltoinen bambutrikoo valmistetaan Intiassa, viljellystä bambusta, joka kasvaa ilman lannoitusta tai torjunta-aineita. Silkin tavoin bambu tuntuu viileällä ilmalla lämpimältä ja lämpimällä viileältä. Bambu on luonnostaan antibakteerinen ja antistaattinen, sekä sillä on kyky suodattaa auringon UV-säteilystä jopa 90%."

Bambun antibakteerisuus on kyseenalaistettu Kuningaskuluttaja-ohjelmassa.

"Bambukuidusta on myös paljon markkinointiväittämiä, jotka eivät pidä paikkaansa. Bambuviskoosikuitu ei ole antimikrobinen eikä se suojaa UV-säteilyltä, toisin kuin usein markkinoidaan.Sen kyky imeä kosteutta ja sen antistaattisuus vastaavat normaalia viskoosikuitua. Bambu raaka-aineena ei tee tästä materiaalista parempaa."

Nanso ei kerro sivullaan viskoosin valmistuksesta mitään. Fjällräven puolestaan kertoo tuotantoprosessista:  ja on noteerannut sen haitat.

"Bambun käytöllä on kuitenkin myös haittoja. Bambu täytyy hajottaa, jotta sen kova, puumainen kuitu saadaan muutettua pehmeäksi, puuvillamaiseksi selluloosahaituvaksi, joka voidaan kehrätä langaksi. Hajottaminen voidaan toteuttaa kahdella tavalla – mekaanisesti tai kemiallisesti. Mekaaninen menetelmä on periaatteessa sama menetelmä, jolla valmistetaan tekstiiliä pellavasta, hampusta ja ramista. Kemiallinen menetelmä muodostaa pehmeää viskoosikangasta, ja juuri tätä bambua käytetään Fjällrävenin bambupaidoissa.
Tällainen viskoosin valmistus on saanut kritiikkiä osakseen, koska sen katsotaan olevan ympäristölle haitallisempaa kuin mekaaninen menetelmä. Olemme tietoisia tästä. Katsomme bambukuidun olevan kuitenkin parempi vaihtoehto kuin puuvilla. Varmistamme myös, että toimittajamme allekirjoittavat kemikaalien käsittelyä koskevat toimintaohjeemme."

Nämä olivat siis vain muutama satunnaisesti valittu esimerkki. Tämä homma haiskahtaa - rikkihiileltä. Bambukuitun kemiallinen valmistus on niin rajujen kemikaalien käyttöä, että oksat pois. Viskoosiprosessissa käytetään vahvaa lipeää, rikkihiiltä ja rikkihappoa.

"Kuitu valmistetaan viskoosimenetelmällä, jossa merseroitu ja esikypsytetty liukoselluloosa liuotetaan lipeään rikkihiilen avulla. Näin saatu kehruuliuos puristetaan märkäkehruuprosessissa kehruusuulakkeiden läpi kehruukylpyyn ja jähmetetään uudelleen ja tuloksena saadaan pitkää selluloosakuitua."

Rikkihiili on paitsi erittäin herkästi syttyvä, myös hermomyrkky ja on aiheuttanut työperäisiä ammattitauteja. Olen kasvanut "Piippukylässä" eli Valkeakoskella, jossa on sekä sellu- että viskoositehdas. Jos joku olisi väittänyt, että viskoosia valmistetaan ekologisesti, hänelle olisi varmaan naurettu. Kaikki tiesivät, että Säterin tehtaalla oli pahoja myrkkyjä ja että paikkakunnalla oli henkilöitä, jotka olivat invalidisoituneet rikkihiilen takia. Työsuojeluun ei kiinnitetty samalla tavalla huomiota kuin nykyisin.
Sekä viskoosi- että sellutehdas pysäytettiin vuonna 2008. Viskoositehdas tosin käynnistettiin uudelleen vuonna 2010. Prosessi on tarkoistus uudistaa siten, että rikkihiiltä ei enää tarvita.  Laitos käynnistettiin kuitenkin vanhalla prosessilla.

Oheisssa radio-ohjelmassa Avilon-yhtiön toimitusjohtaja Heikki Hassi kertoo tehtaan historiasta, viskoosin valmistuksesta, uudesta prosessista sekä maalailee viskoosin tulevaisuudennäkymiä. Viskoosi tosiaan on vaihtoehto puuvillalle. Ohjelma kestää 10 minuuttia ja on kuuntelemisen arvoinen, jos aihe vähääkään kiinnostaa. Mielenkiintoista on se, että viskoosin valmistukseen kelpaa lähes millainen risupuska tahansa, bambukin mainitaan.

• Metsäradio: Viskoosikuitujen tulevaisuus, YLE Areena 14.2.2011

Mutta palataanpa ekologisuuteen. Jos puuvillan kasvattaminen on paha juttu ja bambun vähemmän paha, tekeekö se bambusta ekologisen, varsinkin jos prosessointi on sangen kaukana terveellisestä ja turvallisesta? Muutokuituja voidaan tehdä rikkihiilettömästi (Lyocell), mutta tekniikka ei ole kovin yleinen.

Elinkaarianalyysissä on huomioitava tuotteeen koko elinikä, sieltä bambumetsästä vaatteen hävitykseen saakka, valmistusprosessi mukaan lukien. Todennäköisesti energian käyttöön keskittyvä elinkaarianalyysi on johtanut tulokseen, joka mukaan viskoosiprosessia moititaan ainoastaan energian tuhlauksesta. Elinkaarimallinnuslaskenta ei huomioi käytettyjen aineiden myrkyllisyyttä, työntekijöiden mahdollisia hermovaurioita tai vaikutuksi päästöistä ilmaan ja veteen. Kestävää kehitystä arvioitaessa on käytettävä muitakin mittareita. Bambukuidusta vaatteita valmistavat yritykset mielellään puhuvat vihreistä arvoistaan. Millaiset sairastuvuusluvut on esimerkiksi intialaisella viskoositehtaalla?  

Vanha sananlaskun mukaan jos haluaa tehdä munakkaan, on rikottava muna. Jos haluaa uusia vaatteita, jotenkin ne on tehtävä, kasvattaa puuvillaa, valmistaa viskoosia tai synteettisiä kuituja. Ekologisuus ja kestävä kehitys on kuitenkin eri asia kuin vähemmän paha.

• Viskoosi, Kuituopas, Finatex,  
• Bambun ekologisuus on markkinapuhetta, Kuningaskuluttaja, 11.11.2011

• Tuoko herkästi räjähtävä myrkkykemikaali Valkeakoskelle töitä? Tekniikka ja Talous, 19.3.2009 
• Avilon alkaa tehdä uutta ihmekuitua - tuhoaa sairaalabakteerin lähes sataprosenttisesti, Aamulehti, 23.9.2011
• Kuitutehdas Avilon kulkee syvissä vesissä, YLE, 10.11.2011