Kemikaalikimara: Bambu - ekologinen vai vähemmän paha?

keskiviikko 14. joulukuuta 2011

Bambu - ekologinen vai vähemmän paha?

Ekovaatteissa päivän sana on bambu, josta saadaan aikaiseksi ihanan mukavia alusvaatteita, yöpaitoja, sukkia, pyyhkeitä ja vauvanvaatteita. Bambu on erittäin nopeakasvuinen ja satoisa kasvi, eikä tarvitse erityisiä lannoitteita, torjunta-aineita ja keinotekoista kastelua - toisin kuin puuvilla.  Bambukuitu pehmeä ja imukykyinen sekä varsin mukava iholla.

Bambu


Bambua mainostetaan ekologisena ja vihreänä vaihtoehtona. Hyvin yleisesti viskoosin valmsituksesta ei kuitenkaan kerrota mitään ja jos tuotantoprosessi mainitaan, sitä saatetaan hiukan moittia energian kulutuksesta. Esimerkiksi Anne Linnonmaan Ecological Fashion sivuilla sanotaan bambusta näin:
"PEHMEÄ BAMBU
Kevyt, hengittävä ja himmeäkiiltoinen bambutrikoo valmistetaan Intiassa, viljellystä bambusta, joka kasvaa ilman lannoitusta tai torjunta-aineita. Silkin tavoin bambu tuntuu viileällä ilmalla lämpimältä ja lämpimällä viileältä. Bambu on luonnostaan antibakteerinen ja antistaattinen, sekä sillä on kyky suodattaa auringon UV-säteilystä jopa 90%."
Bambun antibakteerisuus on kyseenalaistettu Kuningaskuluttaja-ohjelmassa.
"Bambukuidusta on myös paljon markkinointiväittämiä, jotka eivät pidä paikkaansa. Bambuviskoosikuitu ei ole antimikrobinen eikä se suojaa UV-säteilyltä, toisin kuin usein markkinoidaan.Sen kyky imeä kosteutta ja sen antistaattisuus vastaavat normaalia viskoosikuitua. Bambu raaka-aineena ei tee tästä materiaalista parempaa."
Nanso ei kerro sivullaan viskoosin valmistuksesta mitään. Fjällräven puolestaan kertoo tuotantoprosessista:  ja on noteerannut sen haitat.
"Bambun käytöllä on kuitenkin myös haittoja. Bambu täytyy hajottaa, jotta sen kova, puumainen kuitu saadaan muutettua pehmeäksi, puuvillamaiseksi selluloosahaituvaksi, joka voidaan kehrätä langaksi. Hajottaminen voidaan toteuttaa kahdella tavalla – mekaanisesti tai kemiallisesti. Mekaaninen menetelmä on periaatteessa sama menetelmä, jolla valmistetaan tekstiiliä pellavasta, hampusta ja ramista. Kemiallinen menetelmä muodostaa pehmeää viskoosikangasta, ja juuri tätä bambua käytetään Fjällrävenin bambupaidoissa.
Tällainen viskoosin valmistus on saanut kritiikkiä osakseen, koska sen katsotaan olevan ympäristölle haitallisempaa kuin mekaaninen menetelmä. Olemme tietoisia tästä. Katsomme bambukuidun olevan kuitenkin parempi vaihtoehto kuin puuvilla. Varmistamme myös, että toimittajamme allekirjoittavat kemikaalien käsittelyä koskevat toimintaohjeemme."
Nämä olivat siis vain muutama satunnaisesti valittu esimerkki. Tämä homma haiskahtaa - rikkihiileltä. Bambukuitun kemiallinen valmistus on niin rajujen kemikaalien käyttöä, että oksat pois. Viskoosiprosessissa käytetään vahvaa lipeää, rikkihiiltä ja rikkihappoa.
"Kuitu valmistetaan viskoosimenetelmällä, jossa merseroitu ja esikypsytetty liukoselluloosa liuotetaan lipeään rikkihiilen avulla. Näin saatu kehruuliuos puristetaan märkäkehruuprosessissa kehruusuulakkeiden läpi kehruukylpyyn ja jähmetetään uudelleen ja tuloksena saadaan pitkää selluloosakuitua."
Rikkihiili on paitsi erittäin herkästi syttyvä, myös hermomyrkky ja on aiheuttanut työperäisiä ammattitauteja. Olen kasvanut "Piippukylässä" eli Valkeakoskella, jossa on sekä sellu- että viskoositehdas. Jos joku olisi väittänyt, että viskoosia valmistetaan ekologisesti, hänelle olisi varmaan naurettu. Kaikki tiesivät, että Säterin tehtaalla oli pahoja myrkkyjä ja että paikkakunnalla oli henkilöitä, jotka olivat invalidisoituneet rikkihiilen takia. Työsuojeluun ei kiinnitetty samalla tavalla huomiota kuin nykyisin.
Sekä viskoosi- että sellutehdas pysäytettiin vuonna 2008. Viskoositehdas tosin käynnistettiin uudelleen vuonna 2010. Prosessi on tarkoistus uudistaa siten, että rikkihiiltä ei enää tarvita.  Laitos käynnistettiin kuitenkin vanhalla prosessilla.

Oheisssa radio-ohjelmassa Avilon-yhtiön toimitusjohtaja Heikki Hassi kertoo tehtaan historiasta, viskoosin valmistuksesta, uudesta prosessista sekä maalailee viskoosin tulevaisuudennäkymiä. Viskoosi tosiaan on vaihtoehto puuvillalle. Ohjelma kestää 10 minuuttia ja on kuuntelemisen arvoinen, jos aihe vähääkään kiinnostaa. Mielenkiintoista on se, että viskoosin valmistukseen kelpaa lähes millainen risupuska tahansa, bambukin mainitaan.
Mutta palataanpa ekologisuuteen. Jos puuvillan kasvattaminen on paha juttu ja bambun vähemmän paha, tekeekö se bambusta ekologisen, varsinkin jos prosessointi on sangen kaukana terveellisestä ja turvallisesta? Muutokuituja voidaan tehdä rikkihiilettömästi (Lyocell), mutta tekniikka ei ole kovin yleinen.

Elinkaarianalyysissä on huomioitava tuotteeen koko elinikä, sieltä bambumetsästä vaatteen hävitykseen saakka, valmistusprosessi mukaan lukien. Todennäköisesti energian käyttöön keskittyvä elinkaarianalyysi on johtanut tulokseen, joka mukaan viskoosiprosessia moititaan ainoastaan energian tuhlauksesta. Elinkaarimallinnuslaskenta ei huomioi käytettyjen aineiden myrkyllisyyttä, työntekijöiden mahdollisia hermovaurioita tai vaikutuksi päästöistä ilmaan ja veteen. Kestävää kehitystä arvioitaessa on käytettävä muitakin mittareita. Bambukuidusta vaatteita valmistavat yritykset mielellään puhuvat vihreistä arvoistaan. Millaiset sairastuvuusluvut on esimerkiksi intialaisella viskoositehtaalla?  

Vanha sananlaskun mukaan jos haluaa tehdä munakkaan, on rikottava muna. Jos haluaa uusia vaatteita, jotenkin ne on tehtävä, kasvattaa puuvillaa, valmistaa viskoosia tai synteettisiä kuituja. Ekologisuus ja kestävä kehitys on kuitenkin eri asia kuin vähemmän paha.

    13 kommenttia :

    Anttoo kirjoitti...

    "Elinkaarianalyysi kun ei huomioi mitenkään käytettyjen aineiden myrkyllisyyttä, työntekijöiden mahdollisia hermovaurioita tai päästöjä ilmaan ja veteen."

    No eihän huonosti tehty elinkaarianalyysi ota näitä asioita huomioon. Mutta kuka pakottaa tekemään huonosti? Elinkaarianalyysille ei ole olemassa standardia, joten elinkaarianalyysit ovat tekijänsä näköisiä - hyviä ja huonoja. Kyllä hyvin tehty elinkaarianalyysi ottaa huomioon koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset - myös valmistusprosessissa käytetyt kemikaalit.

    Anja kirjoitti...

    Hyvä kommentti. Elinkaarianalyysissä voidaan ottaa myrkyllisyyksiä ym. huomioon, mutta elinkaarimallinnuksessa - siis siinä laskennassa konsteja ei ole.
    Täsmennän tätä tekstiin.

    E kirjoitti...

    Mistähän mä ihan vasta (siis ihan viikon sisään) luin tai kuulin, että nuo bambun antibakteerisuus ja UV-suoja ovat aivan tuulesta temmattuja väitteitä. Ehtisikö Anja vilkaisemaan tätä asiaa vähän pidemmälle?

    Muistelisin, että se on ollut joku kulutusaiheinen radio-/tv-ohjelma tai nettikirjoitus, tai sitten Radio Suomen joku ajankohtaisohjelma..

    Anonyymi kirjoitti...

    Meinasin juuri samaa kysyä kuin E. Telkusta kuulin, mutta näin lapsen hoidon ohella sain kiinni vain hajalauseita koko jutusta...

    Anonyymi kirjoitti...

    Just samaa piti kommentoida; olen useammastakin lähteestä kuullut erityisen erinomaisen antibakteerisuuden olevan höpönpöpöä. Jo pidemmän aikaa on huvittanut bambukuidun hehkutus, kun kyseessä on kuitenkin vanha tuttu viskoosi. Onhan se pehmeä, laskeutuva ja mukava, mutta nopeasti nyppyyntyvä ja kaikkea muuta kuin ekologinen. Esimerkiksi kestovaipoissa bambun käyttöä ylistetään, vaikka ilmeisesti valmistajat (pieniä yrityksiä) ja ostajat eivät kuitenkaan oikesti tiedä mistä puhuvat.

    E kirjoitti...

    Kulutusjuhla-blogi valisti. Kyse oli Kuningaskuluttajan viisi väittämää -osiosta, ja juttu olikin jo kuukauden takaa (kylläpä aika kuluu nopeasti). Täältä löytyy.

    johanna kirjoitti...

    Kiitos taas mainiosta kirjoituksesta! Itse en muista koskaan mitään bambukuituista erityisesti ostaneeni, mutta varsinkin vauvanvaatteiden ja kestovaippojen kohdalla sen erinomaisuudesta ja ekologisuudesta puhutaan paljon. Nämä kyseenalaisemmat puolet tulivat itselleni ihan yllätyksenä - mainio esimerkki siitä, että harvemmin tulee kyseenalaistettua jotain "tosiasiana" markkinoitua, ja myös siitä, että mikä tahansa tuote on ihan just niin eettinen kuin valmistaja tai myyjä haluaa antaa ymmärtää.

    Anja kirjoitti...

    Kiitos tarkkaavaiset lukijani vinkistä. Täsmennän tätä antibakteeristuus asiaa tekstiin.

    Tulee kyllä välillä turhautunut olo, kun niin moni asia väännetään joko mainonnassa tai mediassa ihan toiseksi kuin mitä se todellisuudessa on.
    Ja näitä esimerkkejä riittää. Pari on taas jonossa. Pysykää kanavalla. :)

    Suvi kirjoitti...

    Anttoo: Elinkaarianalyysille on olemassa oma standardi ISO 14040-14043 http://www.iso.org/iso/catalogue_detail?csnumber=37456

    Lisäksi on ISO 14001 johon voi EU-alueella yhdistää EMAS-järjestelmän, mutta ne ovat enemmän yrityksen yleiseen toimintaan soveltuvia ympäristöjärjestelmiä, kuin suoraan tiettyjen tuotteiden ymppäjuttuja varten.

    Ja se "pakottaa" tekemään huonosti ettei mitään pakkoa ole vielä olemassa. On vain sidosryhmien, eli kuluttajien ja ymppäjärjestöjen paine avoimeen viestintään ja toiminnan parantamiseen. Siihen asti kunnes valmistusmaiden ympäristölainsäädäntö ja sen valvonta kehittyvät. (Meaning never? :P)

    Anonyymi kirjoitti...

    Hei
    Voisiko olla yhteyttä Säterin hermomyrkkyjen ja ALS-taudin välillä? Koskissa kun esiintyy suhteellisesti ko. tautia enemmän (tai Pohjois-Pirkanmaalla)

    Anja Nysten kirjoitti...

    Tähän kysymykseen täytyy vastata, että en tiedä. En tunne ALS-sairautta lainkaan, saati sen syitä. Joku rappeumasairaus?

    Anonyymi kirjoitti...

    Vuoden 1973 jälkeen ALS sairauteen on kuollut kymmeniä Italian liigassa pelanneita ammattilaisia ja esiintyvyys on heidän keskuudessaan seitsenkertainen muuhun väestöön verrattuna. Epäilty esim. jotain nurmikentän kemikaaliakin.

    Sairauden synty on mysteeri. Todella vaikea tauti.

    ALS, eli amyotrofinen lateraaliskleroosi on etenevä motoneuronitauti. Se rappeuttaa lihasten toimintaa ohjaavia liikehermosoluja. Vähitellen lihakset menettävät hermoyhteytensä ja sen seurauksena heikkenevät ja surkastuvat. ALSin aiheuttaja on vielä tuntematon.
    ALS vahingoittaa vain liikehermoja. Se ei vaikuta näköön, kuuloon, haju-, maku- eikä tuntoaistiin. Samoin verenkierto sekä ruoansulatus ja eritysjärjestelmät säilyvät vahingoittumattomina – myös sydän, vaikka se onkin lihas.

    Anja Nysten kirjoitti...

    Kiitos selvennyksestä.
    Täytyypä olla tarkkana,jos moinen sairaus tulee artikkeleissa tms. vastaan.

    LinkWithin

    Related Posts with Thumbnails