Kemikaalikimara: Kasvikuntaa ja kalaa - vietnamilaista lähiruokaa - osa 1

sunnuntai 15. toukokuuta 2011

Kasvikuntaa ja kalaa - vietnamilaista lähiruokaa - osa 1

Lupasin kertoa vietnamilaisesta ruokakulttuurista. En ollut ennen runsaan viikon mittaista matkaani Vietnamiin käynyt aiemmin Aasiassa. Paikallinen kulttuuri iski isosti - ei shokkina vaan suurena mielenkiintona. Turistireissusta oltiin kaukana, merta ei nähty kuin lentokoneesta ja ateriat syötiin samoissa paikoissa, joissa paikallisetkin syövät - lukuunottamatta Hanoita, jossa piipahdin muutaman kerran turistien suosimassa ravintolassa.
Pohjoisessa, varsin lähellä Kiinan rajaa sijaitsevassa Ha Giangin pikkukaupungissa, poikkesimme kollegan kanssa paikallisella torilla - lähiruokaa aidoimmillaan. Suhtautuminen raaka-aineisiin on erilaista kuin meillä ja  kylmäketjun kanssa on vähän niin ja näin - tai oikeammin sanottuna sitä ei ole ollenkaan. Vaikka tiesin entuudestaan, että huolimatta tori tunnelmineen ja myytävineen oli suuri yllätys.
Hedelmäkojut toivat veden kielelle, myytävänä on muun muassa appelsiineja, ananaksia, meloneja, rambutania, mangoja, passionhedelmiä.  Vaalenanpunaiset isohkot hedelmät ovat pitayjoja (dragon fruit), joiden hedelmäliha on vaaleaa ja siinä on mustia pieniä siemeniä. Maku muistuttaa hieman kiiviä, mutta on miedompi.


Irtotavarana myydään muun muassa siemeniä, pähkinöitä, kananmunia, sipuleita, kuivattuja sieniä ja hedelmiä.

Riisiä on useita lajikkeita - ei siis vain irtonaista riisiä, puuro- tai sushiriisiä. Ja tietysti pitää olla paljon vihreää.




Vihenneksia myyvällä naisella on vadissa pieniä eläviä rapuja. Myytävänä oli myös pieniä kaloja ja katkarapuja sekä jonkinlaisia lieroja. Minulle ei selvinnyt, ovatko ne vesikäärmeitä vai kaloja, kuten esimerkiksi nahkiaset. Ainakin ne kiemurtelevina olivat erittäin tuoreita. Kalasta sen sijaan osaa sanoa...



Matka torilla jatkuu ja kerron blogissa lähipäivinä lihanmyyntipisteiden tarjonnasta.

Lue myös

    2 kommenttia :

    Mirka kirjoitti...

    Aasia vie sydämen, sen jälkeen oikein mikään ei ole entisensä! :-)

    Kylmäketju muuten on, jos mietit, tuoreuden vastakohta. Ilman, ja ennen, kylmäketjuja kasvikset myytiin lähellä keräämispäivänään, elukat pidettiin (ja Aasiassa yhä paikoitellen onneksi edelleen) elävinä viimeiseen asti. Kalat uivat tankeissa, kunnes keittiöön vietäessa teurastetaan viime minuutilla, hyvissä ravintoloissa ainakin Kiinassa suuri akvaario on ravintolasalissa, josta asiakas valitsee haluamansa. Mihin siinä muka mitään kylmäketjuja tarvittaisi?

    Moniportaisten
    tukkukauppasysteemien ym. luoma turhake varsin pitkälle.

    Anja kirjoitti...

    Taitaa olla juuri noin Mirka, joskin oli kiva tulla kotiinkin. :)

    Kylmäketjusta - tai sen puutteesta - sekä tosi tuoreena myynnistä on esimerkkejä seuraavassa torikirjoituksessa.

    LinkWithin

    Related Posts with Thumbnails