Kemikaalikimara: ÄOT

perjantai 26. marraskuuta 2010

ÄOT

Tänään on ”ÄOM - Älä osta mitään”- päivä. Teemapäivällä on paikkansa, sillä se herättää ajattelemaan omaa kuluttamista. Tempauksen avulla on mahdollista ravistella ihmisiä hetkeksi, mutta lopultakin muun ajan toiminta on merkitsevämpää. Olen monesti ihmetellyt, miten tavarakeskeinen kulttuuri meillä on. Blogosfäärissä luetuimpia ovat muotiin ja pukeutumiseen liittyvät blogit. Ekologisuutta korostavissa blogeissa ostetaan tavaraa kirppareilta, testataan ja promotaan tuotteita. Hiljattain blogeissa pyöri kuuden vaatekappaleen kampanja. Siis ensin hankitaan kaapit täyteen vaatteita, joita esitellään blogien sivulla kuukaudesta toiseen, sitten kokeillaan, miten pärjätään kuudella, kun niitä vaatteita on niin paljon? Sama pätee tavaraan, esitellään ostoksia ja sitä, miten niistä pääsee eroon.  
Kemikaaleihin liittyvä keskustelu on myös toisinaan hämmästyttävää. Kemikaaleja halutaan välttää, kunhan vain voi puunata itseään niin paljon kuin ennenkin, värjätä hiuksensa, käyttää kynsilakkaa ja syödä karkkia. Melkoinen dilemma.  
Koska koko vuotta ei voi olla ilman ostoksia, periaatteeksi kannattaa ottaa ÄOT ”Älä osta tarpeetonta” ja ne tarpeetkin kannattaa pohtia tosi tarkkaan. Pätee aina, muulloinkin kuin ÄOM-päivänä.

Lukekaapa muuten pohdiskelua taloudellisesta kasvusta. Jatkuva kasvu kun ei ole mahdollista ilman jatkuvaa kulutusta. Milloin tarpeeksi on tarpeeksi?

Lue myös

14 kommenttia :

Maria kirjoitti...

Oon ihan samaa mieltä kyllä. Jotenkin tuntuu, että tempauksilla ostetaan jotenkin itselle parempaa omatuntoa, mutta sitten muuten ei muuteta juuri mitään. Muakin vähän suostuteltiin kuuden vaatteen haasteeseen, mutta toisaalta kun syksyn tullen olin muutenkin siirtynyt käyttämään hyvin rajallista vaatepartta, tuntui aika pointittomalta tehdä siitä sen enempää numeroa kuin jo muuten teen. :P Ja se kemikaaliretoriikka on kyllä tosiaan ihan parasta.

Anja kirjoitti...

Maria: Kemikaaliretoriikka lähestyy välillä komiikkaa. Yksi parhaista oli se, kun tuttuni kyseli, onko (aikuisen)haitallista syödä vauvojen hedelmäsosetta, jos purkin avaamisesta on kulunut enemmän aikaa, kun purkin kyljessä suositellaan. Koomista tässä on se, että kysyjä tupakoi.

Pidän Maria tyylistäsi yhdistellä asuja. Kaikki vaateesi sopivat yhteen. Vähemmän on enemmän.

Marika kirjoitti...

Minä en pidä huonona asiana sitä, että kosmetiikkaa kehitetään vähemmän haitallisia aineita sisältävään suuntaan. Käytän päivittäin kosmetiikkaa, vaikkakaan en määrällisesti paljon.

Tuo ekoblogaajajuttu sen sijaan on mielestäni todella hauska. Sellaisia blogeja en hirveästi seuraa, mutta oikeassa elämässä tiedän ihmisiä, jotka jauhavat ekologisuudesta loputtomiin ja ovat ylpeitä siitä, etteivät shoppaile "muotiliikkeissä". Kirppareilta kuitenkin kannetaan säkkikaupalla vaatetta kun "se oli niin halpa"..

Anja kirjoitti...

Marika: En minäkään pidä kosmetiikan tuotekehitystä huonona asiana - päinvastoin. Pointti on siinä, että moni vaatii muutoksia muilta, mutta ei ole valmis itse pohtimaan omaa käyttäytymistään. Ei suostuta edes ajattelemaan vaihtoehtoa elää ilman hiustenvärjäystä tai vastaavaa.
Lisäaineita kartetaan, kunhan se ei koske viikottaista 300 gramman karkkiannosta jne.

Maija kirjoitti...

Ikävää tosiaan jos kaltaiseni ihmiset ärsyttävät sinua ;). Jossain elämän vaiheessa parikymppisenä söin karkkia joka päivä ja tosiaan kenties ravintoarvoltaan suurin ateriani oli Hesen juustohampurilainen. Nyttemmin vältän lisäaineitä ruuassani, valmistan ruuan puhtaista (pääosin luomu-) raaka-aineista... mutta siltikn ehkä kerran viikossa tai kerran kahdessa viikossa sorrun karkkipussiin.

Sinun logiikallasi siis voisin tästä lähin alkaa taas mällätä lisäianiella ja kemikaaleilla rajattomasti, koska koko elämäni ei ole puhdasta. NÄin olen useasta kirjoituksestasi saanut ymmärtää, joko kaikki tai ei mitään.

Toisaalta myös jotenkin kummastuttaa sinun pitkälle aikuiskään ehti
neen naisen katkeruus Nooraa kohtaan, miks ihmeessä hän on hampaissasi jatkuvasti. Valitettavasti se ei nosta kuvaa sinusta kovin korkealle, kun pitää päteäkseen mollata muita.

Anja kirjoitti...

Maija:
Ensinnäkin ihmiset eivät ärsytä minua, vaan pikemminkin kummastuttavat. Se on ihan eri asia.
Logiikkani ei myöskään mene niin kuin tekstissäsi kuvaat. En tarkoita kaltaisiasi kuluttajia, jotka miettivät mitä suuhunsa laittavat vaan niitä, jotka keräävät ostoskärrynsä täyteen miettimättä valintojaan sen kummemmin. Sitten kun tulee uutisia lisäaineista, alkaa kauhistelu, vaikka itse ei haluta tehdä asialle mitään.

En myöskään ymmärrä mainitemaasi "kaikki tai ei mitään" periaattetta, kun ajattelen täsmälleen päin vastoin. Isot linjat kuntoon, jonka jälkeen ei tarvitse miettiä kaikkea mahdollista. Itse toimin esimerkiksi lisäaineiden suhteen niin, että olen karsinut ruokavaliostani eniten lisäaineita sisältävät jutut ja lopuista en ole huolissani. En syynää niitä, vaikka tiedän että niitä on. En edes osaa E-koodeja, muutamaa lukuun ottamatta, jotka jatkuvasti ovat keskusteluissa esillä.

Viimeiseen kysymykseesi en voi vastata kuin ??
Seuraan satunnaiseti useita blogeja. Kuuden vaatteen kamppista käytiin monessa. Kirjoittaessani ja tietoa etsiessä törmää vaikka mihin. Kemikaaleja, kosmetiikkaa ym. käsitellään hyvinkin monessa paikassa. Lisäaineita koskien kommentoin viimeksi Mats Eric Nilssonin kirjaa. Hyvä aihe, mutta en ylistänyt, sillä virheitä oli.

Olen kriittinen ja vaativa kuluttajana ja lukijana, mutta taidat lukea blogistani sellaista, mitä siellä ei ole. :)

Anja kirjoitti...

Vielä jatkoa. Olen kirjoittamassa Iltalehteen postausta. Siinä pohditaan vähän samoja asioita. Median (mm. Turun Sanomien ja Iltalehden) otsikoinnit saavat kyytiä.
Minä kun olen vastarannan kiiski. :)

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos Anja taas hyvästä kirjoituksesta! Olen ihan samaa miettinyt niin täällä blogimaailmassa surffatessa kuin tuolla ulkona liikkuessa, että kovin näkyvästi ontuu tuo logiikkaa monella tekojen ja puheiden välillä.

Maijankin kannan ymmärrän, mutta tuohon Noora-asiaan haluaisin kommentoida. En ole Maia kanssasi samaa mieltä. Täällä netissä ja ulkomaailmassa ristiriitaista toimintaa riittää, enkä koskaan ole tullut ajatelleeksi, että tässä blogissa tuo kaikki kulminoitaisiin Nooraan. Eikö se ole vaan hyvä tällekin blogille, että muutkin ovat kiinnostuneita ja kirjoittavat asioista Nooran tapaan.

Anjalle vielä erityiskiitos tuosta savuaromikirjoituksesta. Aioinkin kysyä siitä joskus täältä.

teija kirjoitti...

Olen myös miettinyt, että mitä kaikkea me paikkaamme tavaralla. Ja varsinkin miten isossa asemassa lapset ovat nykyään kuluttajina. Ei ole enää kummakaan asia, jos ala-asteelaisella lapsella on useamman sadan euron arvoinen kännykkä.
On todella vaikea pitää omaa linjaa ja selittää lapselle erilaista ajatusmaailmaa. Vaikka ei olisikaan kyse pelkästään tavaran saamisesta, niin onhan se selvää ketä otetaan mukaan porukoihin ja kutsutaan synttäreille. Se joka käyttää 5€ vai se joka käyttää 20€?

Ja en edes tahdo aloittaa siitä tarpeettomasta muovi ja "kinder"krääsästä mitä tuputetaan joka tuutista.. >B/

Ihan kamala shokki tuli ensimmäisen lapsen synnyttyä, miten tuli myös sitä madeintaiwan krääsää vaikka kuinka yritti puhua omista mieltymyksistä :D

Nämä on kyllä mielenkiintoisia pohdittavia. Tahtoo kyllä olla, että kun kumarrat yhtäälle, pyllistät toisaalle..
Kiitos mielenkiintoisesta blogista! Lueskelen päivittäin vanhoja juttuja kun löysin vasta tämän :)

Anja kirjoitti...

Kiitos kommenteista.
Lasten kanssa tuo krääsän levittäminen saa ihan uuden ulottuvuuden. Ennen muinoin syntymäpäiväsankarille vietiin lahja. Nykyisin myös vieraat saavat pikku paketin - siis jos saavat. En nimittäin lähtenyt moiseen mukaan. Normaalit tarjottavat saivat riittää.

teija kirjoitti...

Ihan totta! Sitä kuvittelisi, että "vastalahjaa" olisi tarpeeksi siinä, että juhlitään yhdessä ja herkutellaan...

menninkäinen kirjoitti...

Vielä kommentti tähän blogikirjoitukseen: virkistävää ajan ilmiöiden analyysiä!

Ehkä tämän tyyppisen kritiikin vastaanottamisessa ja käsittelyssä menevät helposti sekaisin ilmiön ja yksilöiden kriittinen tarkastelu, jotka ovat minusta vähän eri asioita. On hyvä kiinnittää huomiota ns. ekoshoppailuun, josta tässä kirjoituksessa oli puhetta ja joka varmasti koskettaa ilmiönä monia blogeja. Toisaalta ajattelen, että "kulutan, siis olen" -ihmisyys on niin keskeinen osa tämän päivän ihmisenä olemista, että sen ulkopuolelle on tosi vaikea täysin päästä. Siksipä olen yksilötasolla ihan tyytyväinen, jos pystyn kanavomaan shoppailuhimoni ekokauppaan tai kirpputorille (harvemmin), mutta itsekritiikki ja itseironia on varmasti tämänkin kulutuskäyttäytymisen kohdalla paikallaan.

Anja kirjoitti...

menninkäinen: Kiitos tästä. Kirjoitan nimenomaan ilmiöistä, mikä ehkä käy ilmi kirjoituksestani kirppiskävijöiden arkkityypeistä. Vähän kieli poskella tehty analyysi, millaista väkeä kirppiksillä käy.
http://kemikaalikimara.blogspot.com/2010/05/kirppiskavijoiden-arkkityypit.html
Ja olenhan minäkin siellä tyypeissä mukana. :)
Kuluttajan "tuskaa" koetaan tässäkin taloudessa, kun yrittää tasapainoilla valinnoissa omien ja perheen mieltymysten ja tarpeiden kanssa. Kyllä välillä käydään keskustelua todella tarvitaan ja mitä ei, ja mikä on osastoa "kaikilla muillakin on".

Anja kirjoitti...

Tiedostan kirjoittaessani, että kaikki jutut eivät miellytä lukijoita, koska niissä saatetaan kyseenalaistaa lukijan oma toiminta - niin kuin esimerkiksi kirppiksillä käyminen. Katson tässä kohdassa suoraan peiliin, sillä teen sitä itsekin. Minusta blogikirjoittamisen perimmäisenä tehtävänä ei ole miellyttää lukijaa vaan herättää ajatuksia, ikäviäkin sellaisia.

Tämä on muuten jännä juttu. Tämän blogikirjoituksen tein ajan puuutteen takia tosi vauhdilla, enkä edes ollut siihen kovin tyytyväinen. Mielestäni asiasta olisi pitänyt kertoa laajemmin, eikä näin töksähtävään tyyliin. Mutta näköjään se herätti ajatuksia. Se on mukavaa.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails