Hiilijalanjälkiysely toimii taas, vastaamaan siis, hopi hopi.
Olen lähiaikoina käynyt parissakin seminaarissa, jossa on käsitelty vastuullista toimitaa ja vastuuviestintää. Vastuullisuudella tarkoitetaan ympäristö- ja yhteiskuntavastuuta. Mitä kuluttajat haluavat ja miten yritysten tulee muuttaa toimintatapojaan. Toukokuun lopulla pidetyssä kemian alan viestijöiden tilaisuudessa puhujina olivat yritysvastuujohtaja Sirpa Juutinen, Aalto-yliopiston vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme, Vihreän Langan päätoimittaja Elina Grundström, kehitysjohtaja Asta Kuosmanen Marttaliitosta ja Mari Koistinen Porkkanamafiasta. Marihan on tuttu myös sekä Kulutusjuhla- että omasta Mari Koo-blogistaan, jossa hän kuvaa tapahtumaa sanoilla: "Jäi tosi hyvä fiilis tuosta tilaisuudesta, ja Otaniemestä kotiin oli kepeää fillaroida!" Samaa mieltä. Kotiin tosin menin julkisilla. Arvokeskustelu on paljon pidemmällä kuin muutama vuosi sitten. Kyse ei siis ollut vain vastuullisuusviestinnästä, sillä ilman tekoja ei ole viestitettävääkään.
Olen lähiaikoina käynyt parissakin seminaarissa, jossa on käsitelty vastuullista toimitaa ja vastuuviestintää. Vastuullisuudella tarkoitetaan ympäristö- ja yhteiskuntavastuuta. Mitä kuluttajat haluavat ja miten yritysten tulee muuttaa toimintatapojaan. Toukokuun lopulla pidetyssä kemian alan viestijöiden tilaisuudessa puhujina olivat yritysvastuujohtaja Sirpa Juutinen, Aalto-yliopiston vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme, Vihreän Langan päätoimittaja Elina Grundström, kehitysjohtaja Asta Kuosmanen Marttaliitosta ja Mari Koistinen Porkkanamafiasta. Marihan on tuttu myös sekä Kulutusjuhla- että omasta Mari Koo-blogistaan, jossa hän kuvaa tapahtumaa sanoilla: "Jäi tosi hyvä fiilis tuosta tilaisuudesta, ja Otaniemestä kotiin oli kepeää fillaroida!" Samaa mieltä. Kotiin tosin menin julkisilla. Arvokeskustelu on paljon pidemmällä kuin muutama vuosi sitten. Kyse ei siis ollut vain vastuullisuusviestinnästä, sillä ilman tekoja ei ole viestitettävääkään.
Mari kirjoitti blogissaan tapahtumasta ja aiheesta, joka minullakin jäi tapahtuman jälkeen pyörimään päähän - hiilijalanjäljestä. Hiilijalanjäljellä (carbon footprint) tarkoitetaan useimmiten tuotteen tai palvelun elinkaaren aikana tuottaman hiilidioksidin (CO2) ja muiden kasvihuonekaasujen kokonaismäärä, joka ilmoitetaan laskettuna hiilidioksidiksi. Monella yrityksellä on kova into saada tuotteelleen numeroarvo, joka kuvaa tuotteen vaikutusta ilmastonmuutokseen. Laskenta on tehty muun muassa Elovena-juomalla, Santa-Ines-viinillä, Helsingin Sanomilla ja Primulan leipomolla.
Laskennalle on kehitetty standardeja ja ohjeistoja. Laskenta antaa yrityksille tietoa ympäristövaikutuksista ja sitä voidaan hyödyntää valmistuksen kehittämisessä, mutta mikä informaatioarvo tuotteeseen tai palveluun liitetyllä hiilijalanjäljellä on? Tiedätkö, mitä se tarkoittaa? Teetkö päätöksiä sen perusteella? Kaipaatko ylipäänsä tuottelle hiilijalanjäljen lukuarvoa tai muuta ekologisuusmittaria? Jos ei, millä konsteilla kuluttajaa voi parhaiten informoida tuotteen ympäristövaikutuksista. Vastuullisuuteen liittyy toki monia muitakin asioita, kuten työvoiman käyttö, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, vesijalanjälki jne, mutta keskitytään tässä nyt siihen hiilijalanjälkimittariin. Tarvitaanko sitä vai ei? Kerro mielipiteesi oikean reuan kyselyssä ja kommentoi toki sanallisestikin.
Kerron tämän kyselyn yhteenvedossa, millaisia mielipiteitä hiilijalanjäljestä edellä mainitussa seminaarissa kuultiin. Kuvissa eri kansallisuuksien hiilijalanjälkiä asukasta kohden. Amerikassa kaikki on suurta.
Laskennalle on kehitetty standardeja ja ohjeistoja. Laskenta antaa yrityksille tietoa ympäristövaikutuksista ja sitä voidaan hyödyntää valmistuksen kehittämisessä, mutta mikä informaatioarvo tuotteeseen tai palveluun liitetyllä hiilijalanjäljellä on? Tiedätkö, mitä se tarkoittaa? Teetkö päätöksiä sen perusteella? Kaipaatko ylipäänsä tuottelle hiilijalanjäljen lukuarvoa tai muuta ekologisuusmittaria? Jos ei, millä konsteilla kuluttajaa voi parhaiten informoida tuotteen ympäristövaikutuksista. Vastuullisuuteen liittyy toki monia muitakin asioita, kuten työvoiman käyttö, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, vesijalanjälki jne, mutta keskitytään tässä nyt siihen hiilijalanjälkimittariin. Tarvitaanko sitä vai ei? Kerro mielipiteesi oikean reuan kyselyssä ja kommentoi toki sanallisestikin.
Kerron tämän kyselyn yhteenvedossa, millaisia mielipiteitä hiilijalanjäljestä edellä mainitussa seminaarissa kuultiin. Kuvissa eri kansallisuuksien hiilijalanjälkiä asukasta kohden. Amerikassa kaikki on suurta.
Lue myös
Kuvat: Flickr, net_efekt, Creative Commons-lisenssi
9 kommenttia :
Mihinkä kysely katosi? Äsken se toimi ihan normaalisti, vai näkyykö se teillä kunnolla?
Tällä hetkellä (7:39) äänestys = not found.
Mutta hiilijalanjälkimittari ... hmm ... suhtaudun aika kriittisesti. Lasken työssäni päästökauppaan liittyviä taustatietoja, ja kuluttajaa voidaan kyllä vetää pahasti vipuun. Esim. Finnair unohti mainita sivuillaan, että tulokset koskevat vain Airbus-laivastoa (ei MD-11 konetta joka lensi vielä viime syksynä matkustajalentoja) ja Venaa Rauhassa eli VR väittää junalla matkustamisen olevan kovin puhdasta, joka taas riippuu sähkön tuotantotavasta...
Keskustelu on toki tärkeää, mutta numeroarvojen laskenta ei välttämättä tuo lisähyötyä, kustannuksia kyllä tuotteiden/palvelun tarjoajille ja aivan varmasti muunneltua totuutta.
Ei toimi edelleenkään äänestys.
Suhtaudun aika skeptisesti pelkkään hiilidioksidimittariin ja erityisesti lukuarvoon. Mitä tulos 3 kertoo kuluttajalle? Tai 100? Mikä on huono ja mikä hyvä tulos? Entä jos mietin ruisleivän ja kaurapuuron välillä, ovatko erilaisten tuotteiden arvot vertailukelpoisia? Kuka laskennan tekee ja mitä siihen otetaan mukaan?
Parempi olisi merkki, joka asettaa samankaltaiset asiat jonkinlaiseen paremmuusjärjestykseen esimerkiksi kodinkoneiden energiamerkin tavoin. Ja jonkun muun kuin valmistajan ylläpitämä ja sellainen, jonka säännöt ovat etukäteen selvillä ja kaikkien nähtävillä. Tai vielä parempi olisi merkki, joka huomioi myös tuotteen muut ympäristövaikutukset. Eihän ilmastonmuutos ole ainoa asia, joka meidän pitäisi huomioida.
Äänestyksessä on joku vika. Jos menen hallintapanelin kautta katsomaan, äänestys näyttää ihan normaalilta. Sivulla hälyttää kuitenkin Errorit. Näin saman vian jossain muussakin blogissa, joten on tätä blogia laajempi ongelma. Täytynee vaan odotella, josko vika korjaantuisi. Ei tämä näköjään osaa laskea kommenttejakaan, mutta onneksi sentään näyttää ne.
Anonyymi, terävä ja osuva kommentti.
Rajaukset ovat iso ongelma. Lopputulos kun riippuu tosi paljon siitä, mitä otetaan mukaan ja mitä ei. Kerrotaanko vain parhaista tuloksista ja unohdetaan muut, otetaanko mukaan kuluttajan käyttäytyminen. Esimerkkkinä puuron valmistuksen tekotapa uunissa, hellalla tai mikrossa, mikä on olennaista ympäristövaikutusten kannalta.
tt: Ilmastonmuutos ei tosiaankaan ole ainoa asia, joka pitäisi huomioida. Hiilijalanjälki on yksi mittari muiden joukossa.
pakko sanoa, että muakin hiilijalanjälkikeskustelu enemmän ihmetyttää kuin auttaa.
juuri tämä junaesimerkki: jossain mainoksessa (mainostajan olen onnellisesti unohtanut) ihan vakavalla naamalla väitettiin, että (muistaakseni) lähijunalla kulkeminen on hiilidioksidivapaata. wut? sähkökö generoidaan ilmasta? enpä usko...
Kiitos vain maininnoista ja linkeistä!
Ja kuten lienee tullut selväksi, niin minäkään en kannata hiilijalanjälkimerkintöjä. Tietoa ympäristövaikutuksista tarvitaan, mutta nämä merkinnät eivät ole niitä parhaimpia mittareita.
Lisäksi elintarvikkeet ovat pieni osa kokonaiselintapojen ympäristövaikutuksia. Niissä voi tehdä peruslinjauksilla selkeitä muutoksia, eikä siihen tarvita tuotemerkintöjä.
Useinhan sen kauppareissun merkittävä hiilijalanjälki syntyy esim. oman auton käytöstä eikä niistä muutamista ostetuista tuotteista.
Mari Koo, samoilla linjoilla. Kun on selvillä niistä suurista linjoista, on helpompi tehdä valintoja, tai vaikka jättää ostamatta.
Mutta näyttää silti vahvasti siltä, että niitä merkkejä tuotteisiin laitetaan, vaikka moni kuluttaja ei niitä oikein haluasikaan. Kuinkahan kauan buumi kestää?
Mielestäni hiilijalanjälki on suurin piirtein yhtä hyödyllinen mittari kuin BKT. Se voi olla erittäin hyödyllinen apu tiettyjä päätöksiä tehdessä, mutta ei välttämättä auta yhtään toisia päätöksiä tehdessään. Molemmillla on omat käyttösovelluksensa, mutta joka paikkaan se ei taivu.
BKT buumi on kestänyt jotain vuosikyymeniä. Toki viime vuonna Ranskan presidentti ilmoitti että Ranskan pitäisi luopuisi BKT käytöstä. Ehkä sillä rintamalla buumi on heikentymässä. Mielenkiinnolla odotan miten käy hiilijalanjälkibuumin.
Minusta hiilijalanjälki on turhan epämääräinen ja vaikeasti arvioitava, itse vannon ns. vesijalanjälkeen, kun mietin tuotteiden ympäristövaikutuksia. Sitä paitsi jos miettii ilmastonmuutosta, niin monet muut yhdisteet kuin CO2 ovat ongelmallisempia. Lisäksi aika huonosti tunnetaan "turvalliset" pitoisuudet yms. Ehkä kymmenen vuoden kuluttua hiilijalanjälki (tms) kertoo jo enemmän, mutta nykyisellään se on huono mittari.
Mielestäni vesijalanjälki on sikäli parempi mittari, että tiedetään mikä on hyvä veden laatu ihmisen ja ympäristön kannalta, pystytään paikallisesti mittaamaan veden laadun kehitystä ja sitä kautta paikallisten päästöjen seuraaminen on helpompaa. Lisäksi vesijalanjälki ei mittaa vain yhtä veden laadun aspektia, vaan kuvaa kokonaisvaltaisesti laadukkaan veden kulutusta. (vrt. hiilijalanjälki ei mittaa otsoonikatoa tai happosateita)
Lähetä kommentti