Kemikaalikimara: Kiivasta kevyttuotekeskustelua Uudessa Mustassa

sunnuntai 16. toukokuuta 2010

Kiivasta kevyttuotekeskustelua Uudessa Mustassa

Kuuntelin lauantaina Uuden Mustan ohjelman kevyttuotteista. Ohjelma kuvaillaan nettisivulla:  Diet! Light! Low-fat! Sugar-free!,  "Onko kevyttuotteiden käytössä mitään järkeä? Kuinka tyhminä annamme itseämme pidettävän" 
Ohjelman juonsi Noora Shingler ja Katja Lahti, vieraina ravitsemusterapeutti Hanna Partanen ja biologi FT Christer Sundqvist, puhelimitse haastateltiin THL:n pääjohtaja Pekka Puskaa sekä erikoislääkäri Antti Heikkilä. Ääneen pääsivät myös kuulijat.  
Paljon puhetta tärkeästä aiheesta. Keskustelu oli sangen värikästä ja studiossa kuulemma pyöriteltiin silmiä.  Niin tein minäkin, vieläpä useaan kertaan ohjelman aikana. Katsokaa muuten, miten hienot silmät kärpäsellä on.
Head of a Longlegged Fly - (Condylostylus)

Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen puhui asiaa stessistä, ruoanlaitosta, ajankäytöstä sekä puolusteli kevyttuotteita. Jos on tottunut syömään viisi keksiä iltapäiväkahvilla, niitä voi Partasen mukaan syödä sen viisi, kunhan ne ovat rypsiöljykeksejä eikä dominokeksejä.
Antti Heikkilä morkkasi elintarviketeollisuutta. Ja kuten suomalaisessa ravitsemuskeskustelussa käy aina ja joka kerta,  myös tässä puhe meni rasvahappoihin. Heikkilä sekoitti puheessaan linolihapon ja alfalinoleenihapon keskenään.. Heikkilän ja Hanna Partasen välille syntyi asiasta väittely, jonka yhteydessä Partanen nimitteli Heikkilää hölmöksi. Christer Sundqvist kritisoi ohjemassa Heikkilää huonosta biokemian tietämyksestä. Heikkilä ei nimitellyt ketään, mutta ei myöskään luvannut opettaa Partasta.
Rasvahapposekaannuksen lisäksi Heikkilä puhui virheellisesti margariinien jalostusprosessista. Heikkilän mukaan öljyä uutetaan syöpävaarallisella bentseenillä. (Tässä kohdassa silmäni pyörähtivät varmaan pariinkin kertaan). Uuttamiseen ei todellakaan käytetä bentseeniä vaan heksaania. Kyseessä ovat aivan erilaiset aineet. Oljyä voidaan myös puristaa ilman liuottimia. Vaikka olisi kuinka margariineja vastaan, perustelut on tehtävä oikeilla tiedoilla. 
Ohjelman yhtenä teemana olivat kevyttuotteiden sisältämät lisäaineet. Lisäaineiden haitallisuutta perusteltiin muun muassa muurahaisten kuolemisella Funlightiin. Missä muuten on Uuden Mustan lupaama syvempi tieto? Hanna Partasen kommentti kananmunan sisältämistä 7-8 aineesta, jotka voidaan nimetä E-koodeilla, selvästikin hämmensi studiossa. Taustatöitä ei ilmeisestikään ohjelmaan oltu tehty tarpeeksi. Juontajien agendaan tuntuu kuuluvan E-hutun kauhistelu riippumatta siitä, mistä E-koodeista on kyse.  

Uuden Mustan sivuilla mainitaan tavoitteeksi:
Haluamme koota näistä aihepiireistä kiinnostuneet ihmiset yhteen ja luoda hyvät puitteet laadukkaalle keskustelulle.
Tavoite on hyvä, mutta suora lähetys armoton ja ravitsemuskeskustelu kiivasta.

Olen kuunnellut Uuden Mustan radio-ohjelmista pari, yhden jätin kesken. En yksinkertaiseti jaksanut kuunnella. Konsepti vaikuttaa olevan aivan toisenlainen kuin ohjelmaa aluksi kuvailtaessa. Kuuntelijoille piti antaa syvemmälle menevää tietoa. Nykyisissä tavoitteissa tiedosta ei puhuta enää mitään, ainoastaan keskustelun herättämisestä, mikä paistaa läpi tässä kevyttuoteohjelmassa.

Lopputulemana värikkäästä ja sekavasta, mutta ei kovinkaan informatiivisesta, kevyttuotekeskustelusta oli, että pitää ottaa aikaa liikunnalle ja tehdä ruokaa itse. Esitettiinpä otettavaksi kauppaan mukaan mummo, joka kertoisi, miten lihakeitto tehdään. Ei tarvitse, lihakeiton ja monta muuta kotiruokaohjetta löytää täältä.  Kirjan ensimmäinen ohje on lihaliemi jatkuen helpoista kotiruuista (liha, kana, kala, kasvis), puuroihin, leivonnaisiin ja jälkiruokiin - kaikki ilman ainuttakaan E-koodia. Kirjassa kerrotaan  myös, miten pienellä suunnittelulla ruoanlaitto sujuu kiireisinäkin aikoina nopeasti ja ilman ravinneköyhiä eineksiä.
Lue myös
Kuva http://www.flickr.com/photos/opoterser/ / CC BY 2.0

7 kommenttia :

ari suhonen kirjoitti...

Voisitko vielä valaista tuota heksaanin käytön turvallisuutta margariinin valmistuksessa? Seuraavat linkit saivat ainakin kaltaiseni maallikon silmät hieman pyörähtämään:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Heksaani

http://www.digitoday.fi/tyo-ja-ura/2010/02/24/kymmenille-myrkytys-nokian-alihankkijan-tehtaalla/20102832/66

Anja kirjoitti...

Toki voin kertoa.
Pari sanaa ensin vielä tuosta bentseenistä. Kyseessä on niin vaarallinen aine, että sen määrää on vähennetty polttoaineena käytettävässä bensiinissäkin. Bensassa sitä on alle 1 %. Joten Heikkilän väite, että elintarviketta tehtäisiin liottamalla sitä bentseenissä on sammakko. Mutta näinhän juttuja lähtee liikkeelle.

Heksaani on orgaaninen liuotin ja orgaaniset liuottimet ovat ihmiselle haitallisia - siis kaikki, oli se sitten etanoli, asetoni tai heksaani
tai mikä muu tahansa. (Ja tässä orgaaninen ei sitten tarkoita luomua, vaan orgaanista yhdistettä. ) Jotkut liuottimet ovat enemmän haitallisia, jotkut
vähemmän. Turvallisuudessa on huomioitava prosessointi ja
lopputuote. Liuottimien käyttö ja käsittely on aina riskialtista paloturvallisuuden, altistusten ja päästöjen takia.

Öljy voidaan erottaa siemenestä pelkästään puristamalla, mutta on
mahdollista käyttää myös uuttamista. Uuttoon tarvitaan aina joku helposti haihtuva liuotin, joka valitaan prosessiin sopivaksi. Erilaisissa uuttoprosesseissa käytetään esimerkiksi etanolia,
asetonia, etyyliasetaattia,. Kasviöljyissä käytetään heksaania. Syytä juuri heksaanin käyttöön en tiedä.

Heksaanin käyttö liittyy nimen omaan öljyn puristamiseen ja
talteenottoon ei siis välttämättä juuri margariiniin. Öljystä ei välttämättä tehdä margariinia ja toisaalta margariinia voidaan tehdä öljystä, jonka valmistuksessa ei ole käytetty liuottimia. Oliiviöljyissäkin on eri laatuja, joista yksi on liuottimilla erotettu.

Tässä lista elintarvikekäyttöön sallituista liuottimista:
http://www.finlex.fi/data/sdliite/liite/2620.pdf

Heksaani haihtuu helposti, toisin kuin öljy, joten liuotin on helppo
erottaa seoksesta. Öljy tai margariini saa sisältää heksaania jääminä 1 mg/kg Jos 10 grammassa margariinia on sallittu maksimimäärä heksaania, määrä on 10 mikrogrammaa eli olemattoman pieni.

Olen vahvasti sitä mieltä, että liuotinprosesseista pitäisi luopua aina, kun liuotteettomia on olemassa. Ja kasviöljyjä voidaan puristaa ilman liuottimia.

Anja kirjoitti...

Lisäyksenä, meillä ei syödä margariinia. Olen samaa mieltä öljyjen muokkaamisesta margariiniksi ja muokkaamisessa syntyvistä haitallisista yhdisteistä. Kommenttini koski Heikkilän virheellistä väitettä.

kte kirjoitti...

Syödäänkö teillä Anja voita tai jotain muuta margariinin sijasta? Tämä on niin niin kummallista tää ravintoasia"keskustelu" mitä joka tuutista tulee, kaikki tuntuu olevan eri mieltä kaikesta ja ei oikein itsekään koskaan tiedä, ketä (asiantuntijaa) tai mitä tulisi uskoa. No, suositeltiinpa mitä tahansa, niin itse syön vähän mitä sattuu kuitenkin, en siitä jaksa ottaa stressiä, mutta kevyttuotteista rasvaisiin siirtyminen ja mahdollisimman vähillä lisäaineilla syöminen on parantanut ainakin ihon kuntoa huomattavastikin. Vaikka sitä tavallista suklaata tuleekin syötyä aika ajoin..

Tuo kirja on muuten hyvä. Reseptit on sopivia tavan tallaajillekin, ei liian ylitseampuvia niinkuin monet "terveysreseptit" tuppaa olemaan. Siis ihan normaaleja raaka-aineita, mitä saa lähes kaikkialta. Miinuspuolena vaan omaan elämään on se, ettei valmiita reseptejä tule kuitenkaan tarpeeksi hyödynnettyä, vaikka ne kuinka hyviltä kuulostaisivatkin! Pitänee ottaa kesäprojektiksi..

Samoin kuin tutustua vihdoin ja viimein noihin E-koodeihin vähäsen tarkemmin..

Anja kirjoitti...

Meillä käytetään muokkaamattomia rasvoja eli tasapainoisesti voita, Oivariinia, oliiviöljyä, pähkinöitä, siemeniä, avokadoa, kalaa, jukutit ym. normaaalirasvaisina, lihat ostetaan käyttötarkoituksen mukaisesti.

Ravitsemuskeskustelu on tosiaan kummallista. Sen huomaa selvästi, kun seuraa sitä vähän kauempaa. Olen aikanaan osallistunut hyvinkin vilkaasti keskusteluun, aina vuodesta 2003 alkaen, mutta jättänyt sen viime aikoina varsin vähälle. Yhtenä syynä on keskustelun epäasiallisuus, mikä tuli esiin myös Uuden Mustan ohjelmassa ja jatkuu jälkimaininkeina kommenteissa. Keskustelijat haukkuvat toisiaan suorassa lähetyksessä ja jälkikäteen toisia nimitellään nettipalstoilla. Yleisökommnentoijat puolestaan kritisoivat keskustelijoiden ulkonäköä. Ei tainnut Uuden Mustan väki arvata, mihin soppaan lusikkansa laittoivat.

Toinen erikoinen piirre ravitsemuskeskustelussa on se, että niissä aletaan aina vääntää rasvahapoista. Niin nytkin. Kuka jaksaa kuunnella vuodesta toiseen vääntöä rasvahappoketjuista? Vaikka ne mielestäni ovat mielenkiintoisia, ei sitä loputtomiin jaksa. Siksi kirjoittelen mieluummin näitä kemikaaleihin liittyviä juttuja, toki ruokaakin sivuten, mutta rasvahappovääntöihin en enää osallistu. Toimin mieluummin käytännön tasolla, kuten esimerkiksi täälläkin kirjoittamassani kouluruokakampanjassa.
Minkähän takia muuten ravitsemuskeskustelijat ovat usein kovin kiukkuisia, jopa samaa ruokavaliota kannattavien keskuudessa? Eikö se menekään näin: hyvä ruoka, parempi mieli?

Mukavaa, että pidän Hiilihydraattitietoisesta keittokirjasta. Ohjeet on koottu sellaisiksi, että niitä on helppo tehdä. Ei mitään kommervenkkejä tai kummallisuuksia. Voi syödä maukasta ruokaa. Ja mikäs sen mukavampaa.

Anonyymi kirjoitti...

Eihän ne nyt aina kiukkuisia oo. Mut mietipä itsekin mitä vastaan joku Heikkilä vääntään. Jotain jäykkää Suomen diabetes/lääkäriliittoa vastaan kun juokset tuhannenmiljoonaa kertaa päin niin kai sitä päähän joskus saa sattua. Oikeasti Heikkilälle propsit siitä, että jaksaa käydä tota vääntöä, aika moni ois varmaan heittänyt hanskat jo nurkkaan.

Partanen nyt varmaan on kiukkuinen on kun valinnut vaan väärän tien :)

Anja kirjoitti...

Totta kirjoitat anonyymi.
Ei kai kukaan jaksa olla aina kiukkuinen.

Väännöstä pisteet Heikkilälle, sen sijaan sinne päin ja virheellisen tiedon kertomisesta ei. Pikemminkin miinuspisteitä, sillä virheellisen tiedon kertominen nakertaa uskottavuutta niistäkin asioista, joista tietää.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails