Konttorilla oli hiljaista, suuri osa oli jo kasannut paperinsa, sulkenut tietokoneensa ja ajanut hissillä kuusi kerrosta alaspäin ulko-ovelle. Pari uutteraa insinööriä teki vielä laskelmia ja viimeisteli muistioita. Kerroksessa oli tapana, että päivän päätteeksi kahvikupit laitetaan tiskikoneesee ja kone naksautetaan päälle. Onhan se paljon mukavampaa siemailla kahvia seuraavana aamuna puhtaasta kuin tummankirjavaksi pinttyneestä mukista. "Hei, tiskiaine on loppu?" Insinööreille tuli eteen todellinen käytännön ongelma, konetiskiainepakkauksessa pölähti pesuainekoteloon vain muutama hippunen. "Laitetaan tuota tavallista. Kyllä se saman asian ajaa." Käsitiskiainetta lokeroon, tiskikone päälle ja sitten kotiin. Seuraavana aamuna ensimmäiset töihin tulijat kohtasivat lattialle pursunneen pesuainevaahdon. Tiskikone oli lakannut toimimasta. Käsitiskiaineen vaahto oli sekoittanut koneen vedenmittausanturin, jolloin vastukset olivat ylikuumennet ja palaneet. Varsin lähellä oli ollut myös tulipalon syttyminen. Korjaaja totesi: "Tällaista en ole ikinä ennen nähnyt!" Väärästä pesuaineen käytöstä tuli kallis lasku. Tiskiaineissa on eroa.
Kemikaalikimara s. 130.
Konetiskiaine ei vaahtoa, toisin kuin käsitiskiaine. Vaahdosta on konetiskauksessa vain haittaa. Tosin ei siitä vaahdosta käsitiskauksessakaan hyötyä ole. Pesuteho perustuu vedessä olevien tensideihin, mutta olemme tottuneet upottamaan kätemme sivutuotteena syntyvään vaahtoon. Kuva ei ole tekstin tapauksesta, mutta siitä näkyy hyvin, miten käsitiskiaine tiskikoneessa käyttäytyy. Koneeseen oli laitettu Fairya konetiskiaineen sijaan, saman verran kuin konetiskiainettakin. Kun vettä kierrätetään tiskikoneessa pesuvarsien läpi ympäri, ympäri, ympäri, vaahtoa syntyy - ja runsaasti. Tiskari vihaa vaahtoa ja sylkee sitä ulos. Kone voi mennä rikki ja pahimmillaan syttyä, kun vaahto sotkee vedenoton ja vastukset kuumenevat kuivana.
Tositarinan insinöörit tekivät väärän tiskiaineen lisäyksen ohella toisenkin mokan. Tiskaria ei saa jättää pyörimään yksikseen.
Sarjasta Älä kokeile tätä.
Kuva: Anonyymiltä tiskaajalta, joka ei halunnut nimeään mainittavaksi.
Enkä muuten kerro niiden diplomi-insinöörienkään nimiä.
Lue myös
5 kommenttia :
Auts... Tulee mieleen nuoren parin ensimmäinen pyykinpesukone. Todettiin, että miksi ihmeessä maksamme isosti pyykinpesujauheista, kun mäntysuopaliuos on niin paljon edullisempaa.
Ei muuten vaahdonnu, ei. Pyykit olivat pesun jälkeen täynnä kummallisia hahtuvia, jotka tarrautuivat toisiinsa ; samanlaisia valkoisia riekaleita, joita syntyy, kun kananmuna rikkoutuu keitettäessä. Pesukoneen rumpu ja tietenkin kaikki pillit ja putket olivat niitä täynnä.
Selvisimme onnettomuudesta pesemällä koneen kertaalleen tyhjänä kaikkein kuumimmalla valkopesuohjelmalla ja pyykinpesukoneeseen TARKOITETULLA pesuaineella. :)
Huh, tässäpä vasta vääränlainen tapa käyttää pesuainetta:
http://www.iltalehti.fi/viihde/2010051511673100_vi.shtml
No huh, sekä Anonyymin että opiskelijan tapauksille.
Vai sanoi korjaaja, että näki ensimmäisen kerran tapauksen, jossa koneeseen oli laitettu käsitiskiainetta.
Taisi olla aika vähän työvuosia takanaan korjaajalla, töissä ollessani sattui muutaman kerran vuodessa, että piti lähettää asentaja putsaamaan kone vaahdosta:)
Tai sitten avaamaan vesihana, kun kone ei kuulemma ottanut vettä!
Enpä tiedä Rosina korjaajan ikää. Jäin kyllä sellaiseen käsitykseen, että vaahdon takia olisi vaahdon takia kärähtänyt.
Mutta taitaa tosiaan olla yleinen ilmiö. :)
Lähetä kommentti