Edellisen värjäyspostauksen tiimoilta päätin kirjoittaa viimeinkin rakennekynsistä - niistä huisin pituisista eri värisillä kuvioilla koristelluista luomuksista. Mitä ne itse asiassa ovat ja onko niistä mahdollisesti muuta haittaa, kuin ovat tiellä kun pitäisi tehdä jotain käsillään. Mutta ovathan ne parhaimmillaan tosi kauniita, kuten esimerkiksi nämä tässä alapuolella. Vaan mitä noilla uskaltaisi tehdä?
Rakennekynnet ovat akrylaatteja tai metakrylaatteja. Akryylii- ja geelikynnet ovat siis kemiallisesti saman kaltaisia, nimityserot johtuvat tekotavoista. Akryylikynnet tehdään sekoittamalla keskenään kahta komponenttia. Seos kovettuu ilman vaikutuksesta. Geelikynnet tehdään valmiiksi sekoitetusta aineesta, joka kovetetaan ultavioletti- eli UV-valolla. UV-valo lienee tuttu niille, joille on hammaslääkärikäynnillä tehty muovipaikkoja hampaisiin. Akrylaatit ovat muoveja, joita käytetään rakennekynsien ohella hammaspaikoissa, heijastimissa, keittiökulhoissa, valaisimissa, maaleissa (akrylaattimaalit) liimoissa ja teollisuus- ja pysäköintihallien lattiapinnoitteissa - kovan kulutuksen kohteissa.
Rakennekynsien haitat johtuvat kynnen mekaanisesta käsittelystä, huonosta hygieniasta ja kynsiin käytettävistä aineista.Jotta massan saa kiinnittymään kynnelle haluttuun muotoon, kynsi on viilattava karheaksi. Taitamaton manikyristi voi viilata turhan rajusti aiheuttaen kynsiin vauroita. Rakennekynnen alle voi myös muodostua bakteeritulehdus.
Hoitotehtävissä rakennekynsiä ei suvaita, sillä niitä pidetään hankalina pitää puhtaina. Keittiöhommissa moisia ei myöskään sallita, kuten ei tavallista kynsilakkaakaan. Olisihan se aika ikävää, jos lautaselta löytyisi kynsi, oli se kuinka hieno tahansa.
Allergisoivat akrylaatit ja metakrylaatit
Akrylaatit ja metakrylaatit aiheuttavat työperäisiä allergisten kosketusihottumia. Tilastojen kärjessä ovat hammaslääkärit ja -hoitajat. He kun ovat jatkuvasti kyseisten aineiden kanssa tekemisissä. Kosmetologit ja manikyristit löytyvät myös listalta, mutta runsaat kymmenen vuotta sitten rakennekynnet eivät vielä olleet niin yleisiä kuin nyt. Olisi mielenkiintoista nähdä, näkyykö rakennekynsien yleisyys jatkossa allergiatilastoissa. Riski on nimenomaan niillä, jotka toistuvasti käsittelevät kovettumatonta akrylaattia.
Lyhyille kynsille on liimattava muotti eli tippi. Liimaamiseen käytetään tavallisesti syanoakrylaattiliimaa, tavanomaisesti sanottuna pikaliimaa, sitä joka liimaa kaiken, on herkistävää ja jota ei ainakaan muussa käytössä suositella iholle tai edes kynsille laitettavaksi.
Mitäpä kynsimuotoilijat kertovat akrylaateista?
NailsHouse:
Geelin ja akryylin koostumus on hivenen erilainen, mutta ne molemmat ovat akrylaatteja. Kumpikaan ei ole ”paratiisilinnun maitoa”, mutta ne eivät kuitenkaan tärvele omia kynsiä, koska ovat tehty tarkoituksenmukaisesti. Tärvellä voi vain kynsimuotoilija itse. Kumpikaan materiaali ei vahingoita elimistöä, koska me emme nauti niitä aamukahvin kera.
Kynsistudio Chicy otsikon harhaluuloja rakennekynsistä alla:
Kynsien läpi imeytyy myrkkyjä omaan verenkiertoon?Sekä geeli, että akryylimassat ovat samankaltaisia akrylaatteja. Liuottimista lähtevä kova tuoksu voi pelästyttää, mutta ei aiheuta myrkytyksiä. Samankaltaista ainetta käytetään nimittäin esim. hammaspaikoissa.
Polar Beauty Nail lupailee näikin paljon:
CND Brisa-geeli CND Brisa on yksi alan laadukkaimmista ja turvallisimmista geeleistä. CND Brisa -geeli on UV-valokovetteinen, monivuotinen testimenestyjä, ja maailman ensimmäinen geeli, jossa ei ole akrylaatteja. CND Brisa on myös erinomainen valinta allergikoille, sillä geeli on täysin hajutonta ja kehitetty mahdollisimman hypoallergeeniseksi.
CND Brisa-geelissä ei valmistajan tiedotteen mukaan tosiaan ole käytetty akrylaatteja, mutta metakrylaatteja sen sijaan on. Työterveyslaitos ei teksteissään erottele akrylaatteja ja metakrylaatteja. Kuluttajalle annetaan kuitenkin CDN Brisa tuotteesta kuva, kun tuote olisi lähes tulkoon allergisoimaton tai ainakin erinomainen valinta allergikoille - kyseenalaista mainontaa. Hypoallergeeninen tuote ei takaa, etteikö tuote voi aiheuttaa allergioita. Hypoallergeeninen ei siis itse asiassa tarkoita mitään, "mahdollisimman hypoallergeeninen" vielä vähemmän.
Myrkytystä akrylaateista ei saa, mutta iholle ainetta voi joutua, vaikka sitä ei aamukahvin kera nautitakaan. Mistähän nämä markkinointi-ihmiset oikein keksivät näitä juttuja?
Teen käsilläni paljon, joten eipä ole itselle tullut missään vaiheessa mieleen laitattaa rakennekynsiä. Kynsilakkakin - väritön sellainen - on kaapisssa lähinnä vain klassisen tarkoitukseen eli sukkahousuvaurion hoitoa varten. Taideteoksia ei kynsistäni löydy, mutta eipähän tule altisteitakaan.
Tästä kirjoituksesta löydät linkit kuviin, joista näkee millaisiksi sormet menevät, kun akrylaattiallergia yllättää:
Tästä kirjoituksesta löydät linkit kuviin, joista näkee millaisiksi sormet menevät, kun akrylaattiallergia yllättää:
- Rakennekynsiltä syytä suojautua, Työterveyslaitos, 5.6.2009
- Akrylaattiallergia muovipaikka-aineista - hammashoitohenkilöstön hankala ammatti-ihotauti, Työterveiset 3/1996, s. 32-35
- Akrylaatit ja metakrylaatit, Kemikaalit ja työ, s.163-166
22 kommenttia :
Kiitos erinomaisesta blogista! Minua on jo pitempään kiinnostanut kovasti kynsilakkojen (ja kynsilakanpoistoaineiden) kemikaalit, esim. paljonpuhutut ftalaatit. Kuinka suuri riski on kynsilakan esim. päivittäinen tai viikottainen käyttö? Ovatko kaikki lakat yhtä ongelmallisia vai onko olemassa, jos ei turvallisia, niin ainakin vähemmän vaarallisia vaihtoehtoja?
Hyvä juttu taas, kiitos. Rumilta ja hölmöiltä nuo minun silmiini näyttävät... :). Mitä järkeä rampauttaa kätensä ja varoa koko ajan, ettei kallis tekotekokynsi mene rikki. Kädet on tehty käytettäviksi. Jotenkin tuntuu, että elämän sisältö ja prioriteetit on vähän hukassa, kun näitä uusia markkinaihmisten luomia "tarpeita" tunnutaan nielevän. No, minä en ole koskaan oikeastaan käyttänyt kynsilakkaakaan ja pidän kynnet lyhyinä. No, kukin tyylillään. Hyvä juttu kuitenkin huomioon otettavaksi.
Kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksesta! Tämä oli minulle erityisen mielenkiintoinen, koska minulla on itselläni rakennekynnet.
Oli vain pakko mainita, ettei ainakaan vielä ole tullut vastaan tilannetta, josta en olisi rakennekynsieni takia selvinnyt. Toki alkuun ensimmäisten kynsien kanssa oli vaikeaa esimerkiksi sulkea housun napit ja avata säilykepurkki sillä sen omalla vipstaakilla :) Mutta pian kynsiin tottuu ja ne ei ole enää tiellä.
Mielenkiintoista tuo hammashoitohenkilökunnan herkistyminen. Kyseessä lienee pääasiassa hengitysteitse tapahtuvaa tuo? Kun ainakin itelle tulee mieleen, että eikös siellä kuitenkin ole pääasiassa suojahanskat kädessä henkilökunnalla lähes poikkeuksetta? Mietityttää, että missä vaiheessa se ihokotakti ja sitäkautta herkistymienn tapahtuisi.
Ja lukihan se siellä kun olisi vaan ollut kärsivällisempi, eli että läpäisee helposti nykykäytössä olevat hankat. Pahoittelen turhaa pohdintaa :)
Kiitos mielenkiintoisesta postauksesta. Eipä ole tullut aiemmin edes ajateltua geelikynsiä tältä kannalta. Epäkäytännölisyytensä takia en ole kyllä edes koskaan harkinnut moisia, esim. ompelussa kuvittelisin niiden olevan aika hankalat.
Mielenkiintoisia uutisia Bisfenoli A:sta:
http://yle.fi/uutiset/terveys_ja_hyvinvointi/2010/04/britanniassa_kampanjoidaan_muovikemikaalin_kieltamiseksi_1589855.html
Minua kiinnostaisi myös tavallisten lakkojen vaikutukset. Itse teen välillä myös koristeluita ym. mutta minulla siis on ihan omat kynnet, koska en pitkillä kynsillä edes osaisi olla.
Kynsilakanpoistoaineissakin on eroja.
Hyvä juttu! Minusta rakennekynnet ovat maailmankaikkeuden käsittämättömimpiä asioita eivätkä IMHO edes kauniita, mutta myönnettäköön, että oma ulkonäöllinen naisihanteeni ei ole aivan konventionaalista mallia.
Minulle oli uutta, että kynsilakanpoistoaineita on muitakin kuin asetonipohjaisia. Hyvä tietää sillä kynsilakanpoistoainetta on tullut joskus käytettyä liuottimena. Kyynikko minussa toteaa, että jos asetoni on poistettu liian hankalana aineena. Kyseenalainen, jopa valheellinen, markkinointi ja mainonta on niin yleistä, että miten tuohon asetoonittomuuteenkin pitäisi suhtautua. Millä liuottimella asetonia korvataan? Tuskin niitäkään on syytä käyttää daiquirin tuunaamiseen.
Onpa monta kommenttia, kiitos.
Ja pahoittelut, että vastaukseni on viipunyt, kun meillä oli ne omat hullut päivät (ks. postaus http://kemikaalikimara.blogspot.com/2010/04/hullut-paivamme.html)
Täytyypä kirjoitella joskus kynsilakoista ja kynsilakanpoistoaineista. Aihe menee tuumausmyssyyn.
Vanha teksti mutta pakko kommentoida. Geelikynnet oikein tehtynä (jopa ilman ns. virallista koulutusta) kestävät, kestävät ja taas kestävät. Laadukkaat rakennekynnet eivät noin vain tipu ruoan sekaan tai muutenkaan hajoile. Yleisesti ottaen rakennekynsi on kestävämpi kuin luonnonkynsi.
Toisekseen, rakennekynnet eivät estä minkään asian tekemistä. Jos pidempiin kynsiin tottumaton yhtäkkiä hankkii rakennekynnet, tulee aluksi mitan olla kohtuullinen, jotta kynsiin tottuu. Tottuminen ei vie kauaa, ja sen jälkeen kynsillä pystyy käytännössä tekemään mitä vain. Jopa rakentamaan, kokemuksesta sen sanon.
Typerää tuomita tai arvostella jotain mitä ei ole pidempiaikaisesti itse käyttänyt. Lisäksi rakennekynsissä muotoa ja näköä on niin moneen lähtöön, sillä kynnet ovat täysin muokattavissa, joten hyvin luonnollisen näköiset kynnet voi rakennekynsistäkin saada.
Lisäksi, eikö esimerkiksi asiakaspalvelussa toimivalla ihmisellä kuuluisi olla huolitellut ja siistit kynnet.
Itse olin alunperin sitä mieltä että perinteisen näköiset rakennekynnet ovat rumat, mutta kummasti mielipide muuttuu kun jotain kokeilee ja huomaa että rakennekynsien muoto ja käyttö voikin olla mieluisaa.
Käyttämissäsi kuvissa alemman kuvan kynsien muoto on mielestäni ruma, varmasti olet halunnutkin hakea ne luonnottomimman näköiset rakennekynnet.
Provosoidun, sillä rakennekynsiä tässä tapauksessa arvostelee ihminen jolla ei niistä ole kokemusta käytännössä. Jo pelkästään aloituksesi: "...päätin kirjoittaa viimeinkin rakennekynsistä - niistä huisin pituisista eri värisillä kuvioilla koristelluista luomuksista." kertoo, että et tiedä mistä puhut.
Rakennekynsistä voidaan olla montaa mieltä. Olet aivan oikeassa, että niitä on monen muotoisia ja pituisia.
Rakennekynsiä ei kuitenkaan sallita osassa ammatteja, kuten ei kynsilakkaakaan. Se miten todennäköistä kynnen rikkoutuminen on, ei minulla ole tietoa.
En ole tähän mennessä vielä oppinut pitkiin kynsiin, en edes omiini. Mikään työ ei suju, jos kynnet ovat liian pitkät, yritetty on. Mutta en väitä, etteikö jollain muulla voisi olla toisin. Olet oikeassa, en tiedä, miltä rakennekynsi tuntuu sormissa. Pitkät kynnet tiedän.
Kirjoitan täällä blogissani monesta aiheesta, jota en ole kokeillut, enkä edes aio kokeilla, kuten tatuoinnit, huumeet, botox, hyönteismyrkyt, jne. Joten kokeilemattomuus tai pitkäaikaiskäytön vaatiminen ei oikein ole relevanttia. Oleellistahan tässä jutussa olivat herkistävät kemikaalit.
"Mitä ne itse asiassa ovat ja onko niistä mahdollisesti muuta haittaa, kuin ovat tiellä kun pitäisi tehdä jotain käsillään. Mutta ovathan ne parhaimmillaan tosi kauniita, kuten esimerkiksi nämä tässä alapuolella. Vaan mitä noilla uskaltaisi tehdä?"
Kyllä kuules rakennekynsien kanssa ollaan aivan kuten omien kynsienkin kanssa, miksi ihmeessä ne mitään tekemistä haittaisivat? Pituus kun on käyttäjälleen oikeanlainen niin ei ne kynnet poikkea mitenkään omista. Ovat vahvemmat ja kestävät paljon enemmän kulutusta kuin luonnonkynsi. Mutta tämä ei ole jokaiselle, niin kuin ei esimerkiksi tatuoinnitkaan. Ja akrylaattejahan on esimerkiksi hiuslakassakin, kaikelle voi altistua ja allergisoitua. Kynsiasiakkaille on hyvä informoida tuotteiden sisältämistä kemikaaleista, ja näin vastuuntuntoinen kynsiteknikko tekeekin.
Ikävän negatiivinen kaiku postauksessasi, mutta niin lienee kaikissa muissakin.
Taitaa olla pitkälti tottumiskysymys, mitä pitkillä kynsillä voi tehdä. Minulla ei edes kovin pitkät omat kynnet "ovat tiellä".
Allergisoitua voi monelle asialle, mutta kaikki eivät tiedosta asiaa. Jos herkistyy, niin elämä voi hankaloitua muutenkin. Akryylialleria kun ei tarkoita vain sitä, että ei voi laittaa rakennekynsiä. Se on itse asiassa murheista pienimpiä.
Olen itse asiassa eniten huolissani kynsiteknikoista, jotka ovat päivittäin tekemisissä kovettumattomien aineiden kanssa.
Ymmärrän kyllä, että varoittelusta ei aina pidetä. Tiedän olevani "ilonpilaaja". Siitä huolimatta kerron jatkossakin, mitä riskejä erilaisiin aineisiin liittyy.
Enkö juuri tuossa maininnut, että asiakkaalle täytyy kertoa mitä tuote sisältää? Ja asiakas tekee päätöksen, jos kynnet silti haluaa.
Värjäätkö hiuksiasi? Hiusväreillekinhän voi allergisoitua niin kampaaja kuin asiakaskin. Elämässä ei voi mitään tehdä, jos kaikkea pelkää. Kun on järki päässä, hygienia kunnossa ja tarvittavat suojavarusteet käytössä niin rakennekynsien käyttö/teko on yhtä turvallista kuin kampaajallakin käynti.
Olitko muuten haastatellut postaustasi varten ketään asiantuntijaa? Kouluttajaa, SM-tason kynsiteknikkoa, jonkin tuotteen maahantuojan edustajaa, lääkäriä? Vai oletko vain poiminut netistä tietoa, jonka joku esittää faktana?
Tässä maailmassa on oikeasti paljon muitakin ammatteja, joissa työntekijällä on vaara altistua kemikaaleille paljon pahemmin kuin kynsiteknikolla. Eikai sitä ammattia saisi edes harjoittaa, jos se niin vaarallista olisi. Saatika myydä tuotetta kuluttajille. Oletko huomannut, että geelikynsikittejä myydään jo marketissakin? Se jos jokin on riskaabelia, ihminen jolla ei ole mitään käsitystä oikeanlaisesta tekniikasta lähtee tuhraamaan aineiden kanssa itsekseen ja todennäköisesti myös kavereidensa kanssa. Mutta onhan noita hiusvärejäkin siellä tarjolla...
Kerro toki jatkossakin mitä riskejä aineisiin liittyy, kaikkeenhan tässä elämässä riskejä liittyy. Rakennekynsistäni en silti luovu, kolmatta vuotta mennään, eikä mitään huonoa sanottavaa ole. Enemmän pelkään jonkin kaupan hiusvärin polttavan tukkani päästä.
Elämässä ei tosiaan voi paljoakaan tehdä, jos kaikkea pelkää. Jokainen kantaa itse vastuunsa siitä, mitä tekee, oli kyse sitten hiustenvärjäyksestä tai rakennekynsistä.
Olen tässä blogissa kirjoittanut huomattavasti enemmän hiustenvärjäyksestä kuin rakennekynsistä. Hiustenvärjäyksessä on myös herkistymisriski - pieni, mutta se on. Blogissani kerron muun muassa hiusvärimarkkinoissa esiintyvästä viherpesusta. Hiuksiani en värjää.
Olen kirjoittanut 250 sivuisen Kemikaalikimara-kirjan. Jokaisen luvun on tarkistanut alan asiantuntija. Postaukseni ei ole ristiriidassa kirjani tekstin kanssa.
On olemassa ammatteja, joissa herkistymisriski on suurempi. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö rakennekynsien riskeistä voisi puhua. Se, että joku tuote on myynnissä, ei takaa, että tuote olisi täysin turvallinen. Ohessa muuten artikkeli, jossa on lueteltu ammatteja, joissa akryyliallergiaa esiintyy.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19091218
Valinnat tekee jokainen aivan itse, mutta valintoja varten tarvitaan tietoa - muutakin kuin markkinointi-ihmisten välittämää.
Ihonhoito kaunenhoitoalla- kirjassa on kattavasti kerrottu kynsistä, käsienhoidosta ja rakennekynsistä. Se joka kynsiä tekee, tietää asiansa ja on vastuullinen. Eivät kaikki kynsiteknikot ole puoskareita jotka salailevat asiakkaalta asioita. Tällaisen kuvan tekstistäsi saa.
Ja jos olisit ollut rakennekynsiasiakas, niin tietäisit että jokainen vastuullinen "hoitola" täytättää asiakkaallansa asiakastietolomakkeen jossa kysytään allergiat ja ilmoitetaan tuotteiden sisältävän kemikaaleja mm. akrylaatteja joille voi allergisoitua. Kynsiteknikot ovat ammattilaisia aivan kuten parturi-kampaajatkin, turha mustamaalata tätä ammattikuntaa. Ps. riskeistä pitää puhua ja niistä puhutaan. et vain koskaan ole asiakkaana ollut niin et tätä voinut tietää.
Hyvä anonyymi: Kerran vielä. Teksissäni on suoria lainauksia muutaman alan toimijan sivuilta. Kirjoitukseni lopussa on tuore linkki blogikirjoitukseen, jossa rakennekynsiä tekevä kertoo omasta allergiastaan sormenpääkuvien kera. Jos et ole katsonut, käy kurkistamassa.
En ole missään vaiheessa käyttänyt termiä puoskari tms. Sen olet tehnyt sinä. Osa kampaajista tietää hyvin tarkkaan hiusvärien riskit. Olen vain huomannut, että esimerkiksi kaikki kampaajat eivät tiedä riittävästi hiusvärien herkistävyydestä, mistä muuten löysin juuri tänään taas uuden esimerkin. En siten usko, että jokainen rakennekynsien tekijä ottaa allergiariskin vakavissaan. Se taas ei puolestaan tarkoita, etteikö alalla olisi todella tietäviä, huolellisia ja vastuuntuntoisia henkilöitä. Kuten jo aiemmin olen sanonut, eniten olen huolissani juuri näiden ammattilaisten terveydestä. He ovat tekemisissä jatkuvasti kovettumattomien akryylien kanssa - eivät ne akryylikynsiä laittavat asiakkaat.
Pyydän, että et laita minun kirjoittamakseni sellaista, mitä en ole kirjoitanut.
Olen lukenut ko. blogin. Mielestäni postaus oli hyvä ja informatiivinen.
"Olen vain huomannut, että esimerkiksi kaikki kampaajat eivät tiedä riittävästi hiusvärien herkistävyydestä, mistä muuten löysin juuri tänään taas uuden esimerkin.
"En siten usko, että jokainen rakennekynsien tekijä ottaa allergiariskin vakavissaan"
Eikö tässä pitäisi siirtää katse koulutuspuolelle? Sieltähän se tuotetietous ja oppi saadaan, ja niitä oppeja hyödynnetään omassa työssä.
Jokaisella alalla on taatusti ihmisiä, jotka ottavat työnsä vakavammin kuin toiset. Tämä on harmillista mutta totta.
Ja sanoinkin, että MINÄ SAAN tekstistäsi sellaisen KUVAN, että pitäisit kynsiteknikoita puoskareina. En missään vaiheessa puhunut muiden lukijoiden puolesta. Eikö lukijalla ole oikeus tulkita tekstiä? Luettu tekstihän herättää aina tuntemuksia. Suututko siksi kun en ole järkyttynyt tästä "paljastuksesta" vaan sen sijaan kyseenalaistan tekstisi koska olen perehtynyt asiaan, molemmilta puolilta?
En ole suuttunut yhtään mistään. Päinvastoin. Kaikki kommentit ovat tervetulleita, sillä niiden avulla voi kehittää kirjoittamistaan ja asioiden esille tuomista. On vain niin, että kaikki asiat eivät miellytä kaikia. Huomasin kyllä, että olet saanut tekstistäni toisenlaisen kuvan kuin olin tarkoittanut. Olen vastauksissani yrittänyt selventää asiaa parhaani mukaan. Jatkossa kiinnitän asioiden painotukseen enemmän huomiota.
"Eikö tässä pitäisi siirtää katse koulutuspuolelle? Sieltähän se tuotetietous ja oppi saadaan, ja niitä oppeja hyödynnetään omassa työssä."
Tietysti. En vain toimi sillä alalla. Toisaalta olen saanut eräältä opetusalalla toimivalta kommenttina, että hän kehottaa oppilaitaan lukemaan blogiani. Siitä huolimatta, että en tee tätä työkseni, en edusta mitään virallista tahoa tai yritystä. Minä kirjoitan tätä blogia harrastuksenani yksityishenkilönä.
Pari päivää sitten oli Hesarissa pieni juttu Kemikaalivirastosta. Heidän edustajansa (en muista nimeä) totesi, että kansalaisjärjestöjen toivotaan valistavan ihmisiä enemmän kemikaaleja koskien. Mainitsivat myös kampaajat ja remonttiyritykset, joilla tietämys voi olla riittämättömällä tasolla.
Tämän päivän Hesarissa oli iso juttu siitä, miten nykyisin lähes kuka tahansa voi piikittää hyaluronia tai botoxia. Aion kirjoittaa siitäkin. Mutta eihän sekään tarkoita, että kaikki alalla toimivat eivät hommaa hanskaisi.
Hei!
Onko tietoa irtoaako/liukeneeko akryylisät tehdyistä purentakiskoista bisfenoli-a:ta tai muuta vastaavaa?
Mielenkiintoista tuo henkilökunnan herkistyminen.
Lienee että kaverini myös altistuin passiivisesti,muiden huolimattomuuden takia.
Olisi kyllä hyvä varoitta, varoittelusta ei aina pidetä, koska pelätään menettää asiakkaat hyvin nopeasti.
Vain tiedossa olevia riskejä voi välttää.
Kynsiteknikot oleellistahan tässä jutussa on sen, että heillä on suppea.
http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&frm=1&source=web&cd=1&ved=0CCwQFjAA&url=http%3A%2F%2Fwww.theseus.fi%2Fbitstream%2Fhandle%2F10024%2F67848%2FOpinnaytetyo.pdf%3Fsequence%3D1&ei=lqXUUrTxAebJygPAxIGwCw&usg=AFQjCNGVVQextDWZDD2xwrkn1ii8_5lCbQ
http://incimix.wordpress.com/2011/12/08/eliksiiria-kynsille/
Miksi ei ilmoitetaan tuotteiden sisältävän kemikaaleja mm. akrylaatteja joille voi allergisoitua?
Miksi ei saisimme puhua edes?
Kynsiteknikot eivät ole kauneudenhoitoalan ammattilaisia aivan kuten parturi-kampaajatkin, onko kynsitekniko koulutus kurssi vai koulutus?
Milloin kynsiteknikko on ollut koulussa niin kauan kuin parturi-kampaaja, tai kosmetologi?
Kauneudenhoitoalan ammattitutkinto?
Allergia- ja astmaliitto on huolissaan siitä, että rakennekynsiä ja ripsienpidennyksiä tehdään ilman kattavaa koulutusta ja ilman kunnollista tietoa tuotteista ja niiden herkistävyyksistä. Maahantuojat järjestävät päivän mittaisia kursseja, minkä jälkeen osallistuja voi aloittaa liiketoiminnan.
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/nayttotutkinnot
Turha myös teistä mustamaalata muita -oikeita- kauneudenhoitoalan ammattikuntaa.
Kirjoittaja on oikeassa!
Ps. Riskeistä pitää puhua KYLLÄ ja niistä ei puhutaan tarpeksi.
Joku fakta?
Altistuminen
Akrylaattiyhdisteet voivat esiintyä ilmassa kaasumaisessa muodossa tai sumuina sekä orgaanisena pölynä ja niille voidaan altistua sekä hengitysteitse että ihon kautta.
Terveysvaikutukset
Akrylaatit, metakrylaatit ja syanoakrylaatit voivat aiheuttaa ihon herkistymistä ja seurauksena allerginen kosketusihottuma. Kosketusnokkosihottuma ja silmän sidekalvotulehdus ovat myös mahdollisia työperäisiä sairauksia. Toistuva ja pitkäaikainen hengitysteitse altistuminen voi johtaa astman tai nuhan syntyyn.
Metyylimetakrylaatille altistuminen voi myös aiheuttaa haittavaikutuksia keskushermostossa ja ääreishermostossa.
http://www.ttl.fi/fi/kemikaaliturvallisuus/ainekohtaista_kemikaalitietoa/akrylaatit/Sivut/default.aspx
1.3 Reaktiivisuus
Asetoni on helposti haihtuva neste. Asetoni reagoi voimakkaasti hapettavien aineiden, esimerkiksi peroksidien, nitraattien ja perkloraattien, bromoformin, kloroformin ja emästen, happojen, bromin sekä rikkidikloridin kanssa.
Sitovat raja-arvot
Valtioneuvosto on työturvallisuuslain (738/2002) nojalla antamissaan päätöksissä määrännyt työilman epäpuhtauksille sitovia raja-arvoja, joiden ylittäminen on kiellettyä tai velvoittaa työnantajaa erilaisiin toimenpiteisiin.
IDLH-arvo
IDLH (Immediately dangerous to life and health) -arvo on maksimipitoisuus, jolle terve työntekijä voi altistua 30 minuutiksi saamatta palautumattomia terveydellisiä vaurioita tai poistumista vaikeuttavia vammoja. IDLH-arvoja on noin 300 aineelle ja ne ovat Yhdysvalloissa NIOSH:in (National Institute for Occupational Safety and Health) ja OSHA:n (Occupational Safety and Health Administration) yhdessä antamia.
http://www.allergia.fi/?x436505=2367502
Kiitos upeasta blogista Anja!!
Lähetä kommentti