Kävin muutama kuukausi sitten työasoissa toimistossa, jonka oven pielessä oli oheinen juliste. Kun käytävää jatkettiin eteenpäin, seinällä oli toinen samanlainen. Oli pakko kysyä, oliko heillä menossa joku kampanja hajusteisiin liittyen. Kyllä oli - jatkuva sellainen. Toimistossa työskentelee kolme tuoksuyliherkkää, joista minua vastaan tullut nainen saa pahimmat oireet, kutsutaan häntä tässä vaikkapa Elinaksi. Tunnen muutaman tuoksuyliherkän, mutta en ole voinut kuvitellakaan, miten hankalaksi elämä voi hajujen takia mennä.
Matti Hannuksela kuvaa Terveyskirjaston artikkelissa tuoksuyliherkkyyttä näin:
Tuoksuyliherkkyys on vähän käytetty termi. Se tarkoittaa erilaisten tuoksujen ja hajujen aiheuttamia ruumiillisia oireita, kuten nuhaa, aivastelua, astmaa, päänsärkyä, pahoinvointia, sydämentykytystä, huimausta ja yleistä ahdistusta.
Tunne voi olla niin voimakas, että yliherkän on paettava raittiiseen ilmaan. Oireet rajoittavat hänen mahdollisuuksiaan työelämässä ja sosiaalisessa kanssakäymisessä.
Muina tuoksuherkkyyden termeinä käytetään yleistä kemikaaliherkistymää (engl. multiple chemical sensitivity), kemikaaliherkistymää (chemical sensitivity) ja kakosmiaa (cacosmia).
Yleinen kemikaaliherkistymä eroaa tavallisesta kemikaaliherkistymästä siinä, että oireyhtymän tavallisessa muodossa henkilö reagoi vain muutamalle tuoksulle, mutta yleisessä muodossa suurelle joukolle erilaisia tuoksuja ja hajuja.
Tuoksuyliherkkä Elina on joutunut pakenemaan raittiiseen ilmaan, kun konttoriin on tullut palaveriin runsaasti partavettä huiskineita miehiä. Palaverikutsuihin laitataankin muistutus hajuttomuudesta. Oma hajusteiden käyttöni on satunnaista ja kiitin onneani, että en sinä aamuna ollut suihkauttanut hajuvettä. Tuoksuyliherkkyyttä voidaan väheksyä: "Kuvittelet vaan". Elinan tytärkään ei oikein tuntunut tajuavan tilannetta - ainakaan aluksi. Tytär nimittäin jossain vaiheessa totesi äidilleen: "Nyt minä ymmärrän, mistä on kyse", kun alkoi saada samanlaisia oireita kuin äitinsä.
Erittäin moni saa oireita, kuten väsymystä tai päänsärkyä, jos huoneessa on maalin, lakan, kopiokoneen, pakokaasun, partaveden tai parfyymin tuoksua. Kyseessä ei ole kuitenkaan ole allergia. Olen lievästi herkkä tuoksuille. Esimerkiksi saippuakauppias Lushin liikkeisiin minun on turha mennä. Yritin kerran, mutta oli pakko kiepsaista takaisin ulos, sen verran voimakkaat aromit tuotteista lähti. Samoin jotkut hajuvedet, mutta eivät suinkaan kaikki, tuntuvat hengityksessä. Ainoa tehokas keino oireiden vähentämiseen on tuoksuton ympäristö. Jos perheenjäsen, ystävä tai kollega pyytää, että et käyttäisi haju- tai partavettä, ei kannata vetäistä hernettä nenään. Pyynnön esittäjällä kun voi olla kaktus nenässään. Sen lisäksi on kiusallista, jos saa lisäksi nipottajan maineen.
Lisäys 16.3.2010 Helsingin Sanomien mielipideosastolla oli kirjoitus aiheesta otsikolla "Hajusteyliherkkyys kuvitellaan monesti psyykkiseksi ongelmaksi". Lainaan tähän muutaman pätkän mainiosta kirjoituksesta. Kirjoittaja oli jopa joutunut synnytyslaitoksella pyytämään kätilön vaihtoa, sillä kätilö tuoksui voimakkaasti hajuvedelle.
Lisää aiheestaHajustetta ylleen ruiskauttavalle ei varmastikaan tule mieleen, että työtoveri tai vierustoveri bussissa saattaa joutua ottamaan särky- tai astmalääkettä. Yliherkkyydestä kärsiviin suhtaudutaan usein kuin heillä olisi psyykkisiä ongelmia. Ei ymmärretä, että kysymys on samantyyppisestä oireilusta kuin esimerkiksi siitepöly- tai eläinallergikoilla. Monikaan ei uskalla mainita ongelmasta esimerkiksi työpaikallaan peläten leimautumista höperöksi tai turhasta valittajaksi....
Jotkut hajusteyliherkät joutuvat miettimään joka kerta, uskaltavatko poistua kotoaan hajusteiden pelossa, sillä jo ohikulkevan henkilön hajuste voi laukaista migreenikohtauksen. Useille hajusteyliherkille kaikki yleisötapahtumat, taide-elämykset, ravintolat, koulutustilaisuudet ja jopa yliopiston luennot ovat mahdottomuus.Jatkuva altistuminen hajusteille on hajusteyliherkkyyden synnyssä oleellinen tekijä.
- Hajusteet tuoksuvat, herkistävät ja ärsyttävät, Prof. Matti Hannuksela, Allergia- ja astmaliitto ry
- Kun tuoksut kiusaavat, Akuutin arkisto 18.11.2008
- Suomen Hajuste- ja Kemikaaliyliherkät ry
21 kommenttia :
En ole varsinaisesti tuoksuyliherkkä, mutta Lush on kauppa, joka salpaa hengen. Voin ostaa sieltä saippuapalan kotiin, mutta kaupassa en kovin montaa minuuttia voi olla eli jo mennessä pitää tietää mitä haluaa, katsella ei voi. Ihan sama vaikutus on isojen tavaratalojen hajuvesiosastoilla
Maalin, lakan tai pakokaasun käryihin on normaalia reagoida, eikä niitä onneksi ole ilmassa jatkuvasti. Kopiokoneen tai printterin (etenkin sellaisen paljon käytettävän) ei ehkä kannata sijaita nenän alla koko päivää. Tulee samalla liikuttua kun hakee tulosteet tai kopiot vähän kauempaa.
Hajusteiden käyttö on arkipäiväistä, moni ei huomaa kuinka paljon haju- tai partavettä päälleen levittää. Joskus tällaisen ihmisen vieressä on vaikea istua elokuvissa, bussissa tai vastaavissa.
Eikä tarvitse olla edes varsinaisesti hajuherkkä, monet migreenipotilaat (kuten minä) saavat voimakkaista tuoksuista migreenin. Esim jos joudun ostamaan pesuaineita on vedettävä henkeä, sukellettava pesuainehyllyn eteen, valittava nopeasti tuote ja äkkiä pois että pystyy taas hengittämään saamatta migreeniä. Sama tietysti hajuvesi-hyllyjen luona. Tosin tässäkin hieman riippuu päivästä ja tilanteesta miten pitkään hajuja pystyy sietämään saamatta migreeniä. Kesti kuitenkin pitkään löytää sellainen hajuvesi jota pystyi itse käyttämään saamatta migreeniä. Nykyään olen vähentänyt hajuveden käyttöä aika minimiin. Haluaisin käyttää tuoksutonta pyykinpesuainetta migreenin vuoksi mutta edelleen joudun vääntämään kättä miehen kanssa asiasta =P
Isoäidiltäni olen perinyt herkän nenän, esim. hyasintin kanssa en (enää) voi olla samassa huoneessa. Hajuvesiosastot ovat kammotuksia, erityisesti lentokentillä, kun limakalvot ovat kuivuneet matkustamon Sahara-olosuhteissa ;)
Aistiyliherkkyyksistä (siis muistakin kuin hajut) pitäisi puhua enemmän. Pienellä lapsellani on tunto- ja makuaistiyliherkkyyksiä, jotka aiheuttavat hieman ongelmia päivittäisessä elämässä. Lapseni tilannetta ei päivittely auta, ja tuntuu ajoittain raskaalta kommentoida kanssaihmisille "miten niin nurmikko tuntuu lapsesta inhottavalta"?
Hajujen vähentäminen on toki helpompaa kuin melun tai maun muuttaminen, mutta sympatia ei paljoa maksaisi...
Tuoksuyliherkkiä on paljon. Melkoinen sattuma, että tämän päivän Hesarissa oli aiheesta mielipidekirjoitus. Siteerasin sitä täydennyksenä postaukseeni. Lukekaa sekin. Se mikä jollekin on ihana tuoksu, voi olla toiselle painajaismainen ahdistus.
Rhia, pyydä miestäsi lukemaan tämä postaus ja pidä pääsi. :)
Hajustamatonkin pyykki tuoksuu raikkaalta.
Sympatia on aina paikallaan, mutta vielä parempi on, kun vähentää niitä tuoksuja. Esimerkiksi teatterissa ei tarvitse istuskella hajupilvessä.
Ei se auta kun ei se ymmärrä riittävästi suomenkieltä lukeakseen tuon postauksen =P Englantia kun äidinkielenään puhuu... On se onneksi jo karsinut huuhteluaineen käyttöä ainakin mun vaatteiden osalta. Ja jonkun verran olen tuoksuun jo tottunutkin, mutta toisinaan tulee päiviä kun hajua ei kestä.
Rhia: No eipä taida tosiaan auttaa minun suomenkielinen tekstini. Entäpä jos edes näyttäisit kuvan?
Minä käytän nykyisin ainoastaan aitoa luonnonkosmetiikkaa, joka usein tuoksuu voimakkaasti, mutta jonka tuoksut ovat eteerisiä öljyjä. Ts. ne haihtuvat nopeasti iholta ja vaatteista. Niiden "tuoksumaailma" on aivan erilainen kuin tavallisten tuotteiden, niistä puuttuu se pohjalla oleva pistävyys. Sen sijaan, kun tyttäreni aamuisin suihkii Guccin Envy:ä ylleen voin huonosti ja nenäni menee tukkoon.
Sama reaktio tulee Tax Freessä tai parfyymiosastoilla. Olen ilmeisesti muuttumassa hajusteherkäksi - muille kuin em eteerisille öljyille.
Mulla on jonkinasteinen haju/kemikaal(yli?)herkkyys. Eli ahdistaa ja tulee tukehduttava olo, päätä alkaa särkeä. Ei siis kiva. Bussissa on kamalaa, jos viereen (tai parin rivin päähän) tulee joku TODELLA haiseva. Tavallaan mielummin vaikka paha haju (viinaa, tupakkaa, likaa) kuin hajuvesipilvi.
Hajuaisti on aisti, joten se turtuu, helpoiten, jos oiekin muistan. Ja ne, jotka joka päivä käyttävät reilusti hajusteita itsessään, eivät toki enää vuosien jälkeen tajua, kuinka paljon pitäisi laittaa, jotta jollekin tuoksuisi..
Hajuvesi/pesuaine osastoille ei ole menemistä, tulee paha olo. Meillä minä pesen pyykin, minä siis myös päätän millä se pestään. Käytössä oli pitkään pari erilaista merkkiä niitä hajusteettomia jne aineita + etikkaa huuhteluun, mutta sitten löysin pesupähkinät ja niitä olen käyttänyt. On toiminut, ei haise ja pyykki on puhdasta eikä tartte käyttää huuhteluainetta. Miehen työvaatteet pesen vielä sillä (jämällä) purkkijauheella, ne kun on 12h työvuoron jälkeen vähän hikiset.. ;)
Mulla oli jokunen vuosi sitten pääsykokeissa valvoja, joka oli ruiskinut ylleen lievästi sanottuna liikaa haisuvettä. Omaan suoritukseeni haisuli ei onneksi vaikuttanut, mutta toivon todella ettei salissa ollut ketään tuoksuyliherkkää, jonka kuukausien valmistautumisen kyseinen tyyppi olisi pilannut. Todella ajattelematonta!
Kyseessä on todella yksilölliset asiat, mitkä hajut aiheuttavat oireita ja mitkä eivät. Pitäisiköhän laittaa jonkinlainen kysely aiheesta, tai voihan niitä listata tähän peräänkin.
Pahimmat hermonkiristyshajut?
Mun mielestäni eräät pahimmista hajusteista ovat erilaiset keinotekoiset vanilja-hajusteet... Kerran kaukojunassa istuessa alkoi vieruspenkin teinityttö suihkia itseensä oikein olan takaa jotakin vaniljaparfyymiä. Siis täydessä junavaunussa! Huh sitä löyhkää... En ole hajusteyliherkkä, mutta siitä määrästä lemua pienessä tilassa tulin jo pahoinvoivaksi. Vaniljatuoksut ovat mielestäni kuvottavia jo muutenkin, mutta... uhhh.
(Kukaan, en myöskään minä, ei tosin uskaltautunut huomauttamaan asiasta tytölle, vaikka kärsimys paistoi kyllä muiltakin kasvoilta kuin omiltani... kai sitä haluaa viimeiseen asti välttää vaikuttamasta nipottajalta, vaikka aihetta huomauttamiseen olisikin.)
Anu
Hei.
Itse astmaatikkona ja allergikkona mietin joskus, että miten voi olla mahdollista, että edes sisätautipolilla sairaalassa (jossa siis hoidetaan astmaatikotkin) hoitajat käyttävät hajusteita. Eikö siellä henkilökunnan pitäisi tietää?
Kerran olen junassa joutunut konnarilta pyytämään että saisin vaihtaa hyttiä, kun ALLERGIAhytissä vastapäätä istuvalla naisella oli niin voimakasta hajuvettä, etten pystynyt olemaan.
Ikänsä hajusteita käyttäneet eivät tajua itse miten se voi vaikuttaa muihin. Valitettavasti.
Kiitos äärettömän paljon hyvästä ja informatiivisesta blogista. Olen viimepäivät käyttänyt kahlaten kaikki kirjoituksesi läpi.
Itselleni ihan peruskauppojen pesuainehyllyt ovat jo kauhistus, puhumattakaan mistään hajuvesihyllyitä/kosmetiikka kaupoista. Ja bussilla kulkeminen on yhtä tuskaa hajuvettä lotraavien kanssamatkustajien takia.
Itselleni olen sitkeällä (ja typerällä) kokeilulla löytänyt kolme oireita aiheuttamatonta hajuvettä, joita tykkään tuoksutella ja käyttää. Tosin erittäin hillitysti, koska muita ne voivat ärsyttää :)
Itse olen myös sekä tuoksuyliherkkä että allerginen hajusteille ja väriainelle. Päätä alkaa heti särkeä, jos pyykit on pesty hajusteellisellä pesuaineella tai jos vieruskaveri käyttää voimakkaan tuoksuista shampoota tai hajuvettä tms.
Ja sitten jos omalle iholle joutuu hajusteita tai väriaineita alkaa armoton kutina ja paikkaan nousee ihottumanyppyjä.
Monesti olenkin miettinyt, että miksi ihmeessä joka ¤%#&#tin tuotteeseen pitää laittaa hajusteita. Eikö riittäisi, että hajuvedellä saisi sen haluamansa tuoksun iholleen (ja sitä hajuvettäkin olisin hyvä oppia käyttämään säästellen), miksi ihmeessä pitää pikkuhousunsuojista meikkeihin kaiken tuoksua??
Välillä menee elämä vaikeaksi...
Piti ihan linkittää, kun asia on oiva. Ja näin allergia-aikaan taas tulee pinnalle.
Kiitos Stazzy ja kylläpä keksit osuvan nimen kirjotuksellesi: "Haiseva asia".
http://stazzy.net/index.php/2010/haiseva-asia
Tuoksuyliherkkyys on paljon yleisempi vaiva kuin monesti luullaan. Käy ilmi näistä kommenteistakin. Itse kyllä harkitsen entistä tarkemmin tuoksujen käyttöä. Olen myös ihmetellyt, mikä vimma sitä hajuainetta on LISÄTÄ päivän mittaan tai jos ei itse haista, eikö sitä sitten ymmärrä, että muut haistavat?
Anu: Minulla on ystävä, joka ei myöskään kestä vaniljatuoksua. Siinä on jotain, joka ärsyttää.
Essi: Kiitos!
Eleonoora: Postaukseni Elina saa myös hirvittäviä kutinoita, jos esimerkiksi kättelee ihmistä, jolla on hajusteita tai joka on pessyt kätensä tuoksuvalla saippualla. Ja arvaa, minä onneton tietysti menin kättelemään lähtiessä, se meni totuttuun tapaan. Kohteliaampaa olisi tässä tapauksessa ollut jättää nakkaamatta räpylää. No, onneksi en ollut laittanut ko. päivänä hajusteita ja kädetkin olin pessyt heidän vessassaan olevalla saippualla.
Hassua tosiaan, miten sairaaloissa, päiväkodeissa, kouluissa ym haistaan. Luulisi, että henkilökunnan koulutuksessa jo neuvottaisiin normihygienian lisäksi tällaiset hajuasiat. Tunnen paljon ihmisiä, jotka saavat eriasteisia oireita hajusteista. Osa astmaatikkoja ja osa muuten herkistyneitä, kuten itsekin. Lopultakin olen saanut oman mieheni ymmärtämään, ettei hän voi käyttää tavanomaisia partavesiä ja miehekkäästi voimakastuoksuisia pesuaineita, jos aikoo asua kanssani saman katon alla.
Siippa levitti eilen lakanoita kuivumaan ja kysyi, mistä tämä ihmeellinen kemikaalin haju tulee. Vastasin, että pyykistä. Meillä käytetään hajustamatonta pyykinpesuainetta, mutta olin vahingossa ostanut hajustettua. Sattuu sitä Kemikaali-Anjallekin. :)
Eniten minua haittaa vanhan tupakan haju. Siitä saan päänsäryn, jos olen vähänkään väsynyt. Toisekseen jotkut "raskaat" hajuvedet ja kuten joku mainnitsi pesuaineet aiheuttavat päänsäryn.
Mutta mulla onneksi melkein aina hajuista ongelmia tulee vain silloin kun olen itse väsynyt. En tiedä kuinka moni on havainnut saman ilmiön?
Tupakan haju on hirveä, oli se sitten vanhaa tai uutta.
Väsyneenä esimerkiksi melu tuntuu TOSI rasittavalta. En ihmettele yhtään, jos hajuärsykkeet tuntuvat väsyneenä voimakkaampana.
Lähetä kommentti