Meren takana Kanadassa ja Yhdysvalloissa on kannettu huolta tuttipullojen bisfenoli A-pitoisuuksista. Kanadassa suositellaan, että bisfenoli A:ta ei käytettäisi lainkaan tuttipulloissa. Evira aikoo selvittää, mitä haitallisia aineita ja minkä verran Suomen markkinoilla olevista tuttipulloista irtoaa. Irtoamisella eli migraatiolla on olemassa raja-arvot, mutta tutkimustietoa ei. Hyvä, kun alkavat syynätä. Asiasta uutisoivat muun muassa MTV3 sekä Iltalehti ja Helsingin Sanomat.
Kuva http://www.flickr.com/photos/thesoftlanding/ / CC BY-ND 2.0
Bisfenoli A:ta voi irrota polykarbonaattipulloista.
Aineita voi irrota erityisesti, jos pullon sisältä on kuuma. Yhdysvalloissa on annettu ohjeeksi, että naarmuuntuneita pulloja ei pidä käyttää, eikä pulloihin laitettaisi kuumia nesteitä. Lämmittämiseeen ei suositella mikroaaltouunia. Ohje tosin pätee ilman bisfenoli A -kohuakin. Mikroaallot lämmittävät tuotteen epätasaisesti, jolloin esimerkiksi maitoon muodostuu kuumia kohtia muuttaen maidon koostumusta, toisin sanoen hajoittaen yhdisteitä. Vauvoille maito lämmitetään lempeästi esimerkiksi vesihauteessa.
Polykarbonaattimuovin tunnus on PC. Vaikka oma jälkikasvu on jo kaukana tuttipulloiästä, syynäsin taannoin kaupassa pullojen merkintöjä. Ei ollut mitenkään helppoa löytää merkintää tai mainintaa pullojen valmistusaineesta. Kuvan pullot eivät valmistajan mukaan sisällä bisfenoli A:ta tai ftalaatteja. Pullot on tehty polypropeenista PP. Tietätkö, onko Suomen markkinoilla polypropeenipulloja?
Lue myösAineita voi irrota erityisesti, jos pullon sisältä on kuuma. Yhdysvalloissa on annettu ohjeeksi, että naarmuuntuneita pulloja ei pidä käyttää, eikä pulloihin laitettaisi kuumia nesteitä. Lämmittämiseeen ei suositella mikroaaltouunia. Ohje tosin pätee ilman bisfenoli A -kohuakin. Mikroaallot lämmittävät tuotteen epätasaisesti, jolloin esimerkiksi maitoon muodostuu kuumia kohtia muuttaen maidon koostumusta, toisin sanoen hajoittaen yhdisteitä. Vauvoille maito lämmitetään lempeästi esimerkiksi vesihauteessa.
Polykarbonaattimuovin tunnus on PC. Vaikka oma jälkikasvu on jo kaukana tuttipulloiästä, syynäsin taannoin kaupassa pullojen merkintöjä. Ei ollut mitenkään helppoa löytää merkintää tai mainintaa pullojen valmistusaineesta. Kuvan pullot eivät valmistajan mukaan sisällä bisfenoli A:ta tai ftalaatteja. Pullot on tehty polypropeenista PP. Tietätkö, onko Suomen markkinoilla polypropeenipulloja?
Kuva http://www.flickr.com/photos/thesoftlanding/ / CC BY-ND 2.0
12 kommenttia :
Ainakin Bernerin markkinoimat Ainu-tuttipullot ovat BPA-vapaita.
Tässä yhteydessä soisin, että tuotaisiin esille Suomen heikko imetystaso. Täysimetys (6 kk asti) on harvinaista, vaikka äitiysloma on Eurooppalaisittainkin erittäin pitkä.
Suomalaisilla imeväisillä on monenmoisia ongelmia allergioista korvatulehduksiin ja äideilläkin paino-ongelmia raskauden jälkeen, joten imetyksen tärkeyttä pitäisi tuoda ponnekkaammin esille.
Jos tuttipulloja käytettäisiin harvoin, ei tuttipullojen materiaali olisi ongelma.
Tuntuu vain, että nykyäidit ovat kovin itsekkäitä omine menoineen..
Löytyy polypropeenipulloja. Ainakin S-ketjun kaupoista. Niitä ei erikseen mainosteta tuolla bpa:ttomuudella, joten pitää tsekata kolmio pullon pohjasta.
Suomesssahan ei ole myöskään suotavaa puhua äidinmaidon sisältämistä dioksiineista. Virallinen totuus tällä hetkellä on, että imetys on pelkästään hyödyllistä.
Muistelisin, että äidinmaitodietillä imeväinen saa kymmenkertaisen annoksen dioksiineja vuodessa aikuiseen verrattuna. Lapsilla onkin havaittu dioksiinien aiheuttamia hammasvaurioita: hampaiden mineralisaatio häiriintyy niillä lapsilla, jotka saavat paljon dioksiineja äidinmaidosta. Puhumattakaan muista mahdollisista pitkällä aikavälillä realisoituvista haitoista.
Tällä tiedolla voi ainakin lohduttaa niitä äitejä, joilla "imetys epäonnistuu" syystä tai toisesta.
Myöskään ranskalaisen Vullin valmistamat Sophie the Giraffe tuttipullot eivät sisällä bisfenoli A:ta(BPA). http://www.sophiethegiraffe.fi/tuotteet/tuttipullot_ja_ruokailuvalineet/
Äidinmaidon dioksiinipitoisuuteen voi vaikuttaa sillä, kuinka paljon Itämeren kalaa syö. Duodecimissä oli artikkeli, jossa kerrottiin että Kuopiolaisäitien äidinmaidon dioksiinipitoisuus oli pienempi kuin Helsinkiläisäitien, koska sisämaassa syödään sisävesien kalaa enemmän. Kaiken kaikkiaan äidinmaidon dioksiinipitoisuus on vähentynyt 5% vuosittain viime vuosina.
Kiitos Anonyymit kommenteista.
Taisin itse tutkiskella muun muassa noita Ainu -tuttipulloja. Hyvä, että löytyy muitakin vaihtoehtoja kuin polykarbonaattipulloja. Toki on olemassa myös lasisia pulloja, mutta se sopii käytettäväksi vain silloin, kun vauva ei vielä itse pitele tuttipulloa.
Dioksiini on tosiaan hankala asia. Kalansyönti sekä imetys ovat mitä parhaimpia juttuja, ellei olisi dioksiineja ja elohopeaa. Kuten tuossa edellä mainittiin dioksiinipitoisuudet ovat pienentyneet ja ovat merkittävästi alemmat kuin esimerkiksi 70-luvulla. Silloin poltettiin holtittomasti jätteitä, jolloin luontoon pääsi dioksiineja runsaasti.
Luomukaan ei siis auta tähän asiaan, sillä aineet tulevat sieltä luonnosta.
Tässä on hyvä yhteenveto dioksiineista.
http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/elinymparisto/ymparistomyrkyt/dioksiinit
"Äidinmaito on eräs tärkeimmistä dioksiinien lähteistä. Dioksiinipitoisuus äidin rasvakudoksessa, seerumin lipidiosassa ja rintamaidon rasvassa on lähes sama. Imetys onkin äidille tehokas keino vähentää dioksiinikuormaansa, joka voi pienentyä jopa 25 %. Toisaalta imetyksessä tämä sama määrä dioksiineja siirtyy paljon pienempään lapsen kehoon. Rintaruokitut lapset ovatkin ilmeinen suuren dioksiinialtistuksen ryhmä. Kuitenkaan nykylasten äidinmaidosta saamilla dioksiinimäärillä ei näyttäisi olevan haitallisia terveysvaikutuksia. Lisäksi rintaruokinnalla on lapselle paljon hyödyllisiä terveysvaikutuksia mm. ravintoarvon ja immunologisesti hyödyllisten proteiinien ansiosta. Useimmat asiantuntijat painottavatkin rintaruokinnan tärkeyttä. Äidinmaidosta saadun dioksiinimäärän mahdollisesti aiheuttama terveysriski on niin pieni, ettei sen vuoksi kannata jättää käyttämättä imetyksen hyödyllisiä terveysvaikutuksia."
Hei tiedätkö, onko kaikissa lakkapinnoitetuissa säilykepurkeissa bisfenoli A:ta? Esimerkiksi hernekeittosäilykkeethän purkitetaan kuumana, joten sitä voisi liueta paljonkin, mikäli näin on.
Lakkapinnoite puuttuu kokonaan joistakin hedelmäsäilykkeistä, sillä tölkistä irtoava tina pitää säilykkeen kirkaan värisenä. Pieni määrä tinaa ei ole haitaksi. Jos tölkki on kovin vanha, kolhiintunut tai sisältö maistuu metalliselle, tuotetta ei pidä syödä.
Hernaritölkeissä on pinnoite, mutta en osaa sanoa, onko kaikissa tölkeissä samanlainen. Toinen kysymys on se, paljonko on paljon ja kuinka usein tölkkiruokaa syö. Satunnaisesta tölkkiruoan syömisestä ei kannata olla huolissaan, mutta jos tölkkihernaria on ruokalistalla usein, kannattaa vaikka opetella itse keittämään. On itse asiassa helppoa ja parempaakin kuin tölkkikeitto.
Kiitos vastauksesta! Me syödään lähes viikoittain purkkihernekeittoa, koska se on niin vaivaton ruoka ja lapset tykkäävät. Sitä on aina varalla kaapissa, jos esimerkiksi pulkkamäessä menee vähän pidempään ja tulee kiire tarjota syötävää. Olen viime aikoina vain miettinyt, onko siitä jotain haittaa.
Äitinikin suosittelee minulle hernekeiton tekemistä itse. :) Voisihan sitä pakastaa niin toimisi samalla tavalla kuin purkkikeitto.
Teen aina ison kattilallisen kerralla ja pakastan osan. Tulee samalla vaivalla kuin pienempikin määrä. Varsinaista pikaruokaa. :)
Saamani viestin mukaan ranskalainen Sophie the Giraffe-tuttipullosarja eivät myöskään sisällä bisfenoli A:ta.
Tuttipulloja valitseville on siis olemassa useitakin vaihtoehtoja.
http://en.wikipedia.org/wiki/Bisphenol_A#Identification_in_plastics
Pulloista löytyvä koodi 3 ja 7 vaikuttavat vaarallisilta BPA aineita sisältäviltä tuotteilta. Myös joillain keskustelu paikoilla on koodi 6 yhdistetty aineeseen.
Lähetä kommentti