Kemikaalikimara: Kylmästi ilman fosfaatteja

lauantai 30. tammikuuta 2010

Kylmästi ilman fosfaatteja

Fosfaatit ovat esillä parillakin tapaa, niin pyykinpesuun kuin elintarvikkeisiin liittyen. Pyykinpesua koskien Helsingin Sanomisssa oli kaksi juttua. Toisessa kerrottiin pesuaineita koskevasta vuonna 2012 voimaan astuvasta fosfaattikiellosta. Toisessa jutussa pohdiskeltiin, tuleeko pyykki puhtaaksi kylmässä vedessä. Kumpaakin aihetta olen käsitellyt jo aikaisemmin kirjoituksissa: Fosfaatteja suunnitellaan kiellettäviksi pesupulvereissa ja Lämpöä lämpötiloista. Taidanpa kuitenkin kirjoittaa vielä erikseen tuosta lämpötila-asiasta ja keskityn tässä fosfaatteihin - niin pesuaineissa kuin lannoitteissa käytettäviin.

Fosfaatit pois pesuaineista
Fosfaattipesuaineiden osuus koko Itämeren ravinnepäästöistä on Helsingin sanomien jutun mukaan 9-24 prosenttia. Suurin osa näistä päästöistä on peräisin Puolasta, Baltian maista ja Venäjältä, joissa jätevesien käsittely ei ole lähelläkään sitä tasoa kuin Suomessa. Meidän jätevesilaitoksissamme noin 95 % fosfaateista saadaan poistettua jätevesistä. Haja-asutusalueilla fosfaatittomien pesuaineiden käyttö on perusteltua.
Fosfaatteja käytetään veden pehmentämiseen. Fosfaattien tilalla käytetään zeoliitteja, joista olen kirjoittanut jo aiemminkin. Zeoliitittien haittoina on se, että ne kertyvät etenkin neuleisiin. Ne valkoiset jämät, joita näkee erityisesti tummissa vaatteissa, ovat zeoliittia. Aine voi kertyä myös pyykkikoneeseen ja alkaa munn möhnän kera käydä ja haista. Juttelin hiljattain erään kosteusvaurioita selvittävän henkilön kanssa. Hän kertoi saavansa kosteusvaurioselviytyspyyntöjä ummentuneen hajun perusteella. Tunkkaisen hajun lähteeksi on toisinaan paljastunut pyykkikone. Onpa käynyt niinkin, että asukkaat eivät ole uskoneet asiaa ja kone on viety pesutiloista eteiseen - ja haju seurannut perässä.  Ohjeet tunkkaisen koneen puhdistamiseen löytyvät Martoilta.

Pesuainekeskustelussa tulee aina esille pesupähkinät, ne Himalajan seudulla vuoristossa villinä kasvavan puun luumarjat. Hedelmät kerätään käsin kopistelemalla puita pitkillä kepeillä, jolloin hedelmät putoavat maahan, josta ne kerätään ja kuivataan myyntiä varten.(Lähde: Pesupähkinä Info).
Ekologinen tapa, mutta miten isolle pyykkärimäärälle käsin kerättävät marjat riittävät? Mikään suuren skaalan ratkaisu pesupähkinät eivät ole.

Hyödynnettävä fosfori loppumassa - maatalous kriisiin

Fosfaatteihin liittyy toinen, vielä suurempi asia. Hyödynnettävä fosfori on loppumassa,  mikä aiheuttaa maatalouteen suuren luokan kriisin. Sadot voivat pienentyä jopa puoleen. - ja varsin lyhyessä ajassa. Miettikääpä, mitä silloin tapahtuu? 
Suomessa fosforia saadaan Siilinjärveltä ja vielä avaamattomalta Soklin kaivokselta Itä-Lapissa. Kahden kaivoksen varanto riittää noin 25 vuodeksi. Muualla fosforia on erityisesti Kiinassa ja Länsi-Afrikassa. Asiantuntija-arvioiden mukaan maaperässä oleva fosfori on louhittu loppuun noin 50 vuodessa, eli se loppuisi jopa nopeammin kuin öljy.  
Siilinjärven kaivos on Länsi-Euroopan ainoa toimiva apatiittikaivos. Tarkalleen ottaen fosfori ei ole loppumassa maapallolta, toisin kuin Ylen jutussa sanotaan. Fosfori ei suinkaan häviä, vaan on ripoteltu luontoon muotoon, josta sitä ei saada talteen. Apatiittikaivoksista peräisin olevan fosforin loppuessa on pakko keksiä uusia lähteitä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jätevesilaitosten puhdistuslietteet on hyödynnettävä - käsiteltyä kakkaa pelloille. Lukekaa koko juttu täältä:

Lue myös
Kuva: http://www.flickr.com/photos/misskei/ / CC BY 2.0

9 kommenttia :

Anonyymi kirjoitti...

Jätelietteen käyttö lannoitteena ruokakasveille ei ruotsalaisten mielestä ole ongelmatonta.

http://konsument-sverige.blogspot.com/2009/04/nej-till-avloppsslam-slamgodsel.html

http://publications.lib.chalmers.se/records/fulltext/90240.pdf

Terv. Anna-Liisa

Anonyymi kirjoitti...

Miltä vaikuttaa EcoBalls 150-pesupallojen sisältö?

anionisia pinta-aktiivisia aineita
<51% natriumkarbonaattia >11% natriummetasilikaattia >11% kalsiumkarbonaattia >10% loput???

Terv. helena

Anja kirjoitti...

Anna-Liisa: Ei se ole suomalaistenkaan mielestä ongelmatonta. Jäteliete kun voi sisältää ties mitä raskasmetalleist lääkeainejäämiin. Mutta on pakko alkaa selvittää, miten forfori saadaan talteen.

Helena: Ekopalloista löytyy juttua tästä postauksesta, jossa kerroin Hesarin tekemästä ekopesuainetestistä.
http://kemikaalikimara.blogspot.com/2009/07/ekopesuaineet-testissa.html

Anonyymi kirjoitti...

YLEn jutussa puhutaan fosforin talteenotosta ja fosforilannoitteen tekemisestä. Tarkoittaisiko se, ettei pelloille tarvitsisi kylvää varsinaista lietettä, että fosfori voidaan ottaa ihan puhtaana erilleen?

Kuten ruattalaaset sanoo, lietteessä voi aina olla jotakin odottamatonta, niin että tunnettujen vanhojen juttujen tarkkakaan puhdistus ei takaa myrkyttömyyttä.

Tämä kiinnostaa minua jostakin syystä. Joskus olen kovasti pauhannut jätteiden energiakäytön puolesta. Voiko fosforin erottaa ensin ja polttaa liete sitten?
Anna-Liisa

Anja kirjoitti...

No niin, nythän mennään oikein asian ytimeen. Marssijärjestys jätteiden suhteen on seuraava:
- ei tehdä jätettä
- kierrätetään samassa tarkoituksessa
- kierrätetään eri tarkoituksessa
- energiakäyttö
- kaatopaikka tai muu loppusijoitus.

Liete on "tuotteena" sellainen, että sitähän ei voida sellaisenaan kierrättää. Liete on ensin käsiteltävä. Yksi tapa on tuottaa siitä ensin metaania ja sitten käyttää loppumoska lannoitteena - tietenkin, että se sellaiseksi kelpaa.

Anonyymi kirjoitti...

No tokihan nuo tuttuja ovat. Jätteidenkäsittelyn marssijärjestys vaikuttaa niin paljon säädöksiin ja määräyksiin, että vastaavalla marssijärjestyksellä lopetettaisiin sairaalat sillä perusteella että sairastamista on vähennettävä.

Järkevin jätteidenkäsittely on juuri tuolla marssijärjestyksellä mahdotonta.

Olen oikein syventynyt joskus miettimään miten me voisimme vähentää jätteiden tuottamista. En keksinyt, kun irtotavaraa ei kaupasta juuri saa muualta kuin liha- ja leipätiskistä. Eikä varmasti tule saamaankaan, sen estävät nykyiset hygieniamääräykset.

Jätettä voidaan vähentää vain kulutustavaroiden valmistajapuolelta alkaen.

Anna-Liisa

Anja kirjoitti...

Mutta tuonhan olisi hyvä ajatus. Pidetään ihmiset terveinä, niin sairaalapaikkoja ei tarvita niin paljon. No, ymmärsin kyllä pointtisi. :)

Järkevin jätteenkäsittely voi tosiaan olla joissakin tapauksissa joku muu kuin tuo edellä mainittu marssijärjestys. mutta kyllähän jätteiden määrää on oikeasti vähennettävä. Vähennys lähtee tosiaan valmistajapuolelta ja sitä tehdäänkin, mutta ei tarpeeksi. Jätteiden vähentäminen koskee tietenkin myös kuluttajan valintoja. Kierrätyksen tulee myös olla mahdollista.

Maria V. kirjoitti...

Heippa arvon kemiantuntija!

Mun ekotiskikoneaineessa ei ole fosfaatteja eikä zeoliittia, vaan sitraattia. Osaatko sanoa siitä mitään? Wikipedia ei valaissut aineen vaikutuksia yhtään.

Anja kirjoitti...

Heippa Maria V.
Onpa sinulla juhlallinen aloitus. :)

Sitraatit ovat sitruunahapon suoloja tai estereitä. Sitraatit ovat helposti biohajoavia, joten ne sopivat hyvin pesuainekäyttöön, sekä pyykin että astioiden pesuun.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails