Laittaako tiskariin jauhetta, nestettä vai tabletin? Onko asialla muutakin merkitystä kuin se, mikä tuntuu mukavimmalta? Helsingin Sanomissa (20.5.2009) pohditaan tätä niin kovin arkista valintaa "Mitä pesuainetta tiskikoneeseen?"Mitä vanhempi kone, sen vähemmän tablettien hienoudesta on hyötyä. Vanhoissa koneissa pesuohjelmia ei ole ohjelmia uusia pesutabletteja varten, joista liukenee aineita eri pesuvaiheissa. Kone ja tabletti eivät toimi samaan aikaan. Tabletti voi myös pudota lautasten tai muiden astioiden väliin siten, että liukeneminen jää puutteelliseksi. Tableteista löytyi muitakin haittapuolia, kuten annostelun muuttamisen vaikeus, tarpeettomat kemikaalit, kelmun jääminen tahmaksi koneeseen kevytohjelmia käytettäessä sekä kalleus. Monen mielestä ne ovat silti käteviä ja vaivattomina, kyse on pitkälti makuasioita. Muuten tiskiaineen valinnalla ei ole kovin suurta merkitystä. Yksi asia on varma. Tiskariin ei saa laittaa käsitiskiainetta. Siitä tulee katastrofi. Kemikaalikimara-kirjasta löytyy tarina tosielämästä.
Fosfaatitonta vai ei
Artikkelissa viitattiin ympäristölle haitallisiin fosfaatteihin. Taajama-alueilla jätevedet menevät puhdistamoille, jossa fosfaatit saadaan poistettua vesistä 95-prosenttisesti. Haja-asutusalueilla tilanne on toinen. Siellä kannattaa valita fosfaatiton vaihtoehto. Fosfaatit ovat olleet ja ovat yhä kritiikin kohteena. Joissakin maissa ne ovat pesuaineissa kiellettyjä. Näissä maissa jäteveden käsittely ei ole samalla tasolla kuin Suomessa. Täytyypä tehdän fosfaateista oma postaus, sillä niitä on myös pyykinpesuaineissa.
Tiskikoneen hoito
Tiskikone kannattaa silloin tällöin pyöräyttää tyhjänä pesuaineena esimerkiksi pari ruokalusikallista sitruunahappoa. Happopesu irrottaa mahdolliset kalkkisaostumat koneesta. HS:n jutussa mainittiin myös rasvanpoistokäsittely kerran vuodessa, asia josta en ole ennen kuullutkaan. Tiskiaineet kun ovat itsessään rasvanpoistajia. Tiskarin hoidosta löytyvät hyvä ohjeet esimerkiksi täältä Marttojen sivustolta: "Astianpesukoneella puhdasta".
Tiskikone, energia ja sähkö
Entäpä tiskikone ja energiansäästö? HS viittaa Motivaan, joka kertoo sivuillaan tiskikoneiden energiankäytöstä:
"Vertaile laitteiden energiamerkintöjä, eri pesuohjelmien pituuksia ja niiden sisältöjä. Valitse energiamerkinnältään A-luokan astianpesukone. Liitä se lämpimään veteen, jolloin sähkönkulutus on 50 % pienempi kuin kylmävesiliitännässä. Energiatehokkuuden ratkaisee lopullisesti pesukoneen käyttötapa."
Energian kulutukseen voi vaikuttaa alentamalla pesulämpötilaa ja pesemällä täysiä koneellisia. Tiskikoneen sähkönkulutusta jo valmiiksi lämpimän veden syöttö alentaaa, mutta koko pesutapahtuman energiankulutusta ei. Energiankulutuksen kannalta ei ole merkitystä, ottaako veden kylmänä vai lämpimänä koneeseen. Vesi joka tapauksessa lämmitettävä jossakin. esimerkiksi sähkölämmitteisessä kuumavesivaraajassa, jolloin energian ja sähkön kulutus on aivan sama käytettäessä kuumaa tai kylmää vettä. Kustannuksiin toki vaikuttaa se, millä tavoin hanansta tuleva kuuma vesi on lämmitetty: kaukolämmöllä, öljykattilalla, sähköllä jne.
Kuinka ihmeessä Motivalta voi päästä tällaisia lapsuksia?
Entäpä huuhtelukirkasteet? Tai patologien havainnot vainajista löytyneistä koneiskiainejäämistä? Näihin ei HS:n artikkeli ota kantaa. Palaan asiaan.
Muuta luettavaa:
Lautaskuva: gregoryjameswalsh, Flickr, lisensoitu Creative Commons linsensillä
Tiskikonekuva: zenobia joy, Flickr, lisensoitu Creative Commons linsensillä
14 kommenttia :
"Kuinka ihmeessä Motivalta voi päästä tällaisia lapsuksia [että väitetään olevan kannattavampaa ottaa vesi tiskikoneeseen lämpimänä]?"
No mutta, eihän se ole lainkaan lapsus. Kaukolämpöalueella tällä on suurikin relevanssi: on huomattavan eri asia, lämmitetäänkö vesi koneen omilla vastuksilla (huonolla hyötysuhteella), jolloin joudutaan käyttämään "jalostetuimmassa" muodossa olevaa energiaa, sähköä, vai käytetäänkö kaukolämpövoimalassa hyvällä hyötysuhteella tuotettua kaukolämpöenergiaa. Tällä on päästöjenkin kannalta iso ero, vaikka se lämpöenergia olisi tuotettu hiilellä, kuten Helsingissä (ja varsinkin silloin, koska se sähkökin tuotetaan hiilellä!).
Energiatehokkuuden ja sitä kautta ilmaston kannalta olisikin erinomaista, jos vaikka tulisi joku säädös, jonka mukaan tietyn siirtymäajan jälkeen kaukolämpöalueelle myytävissä pyykinpesukoneissa olisi oltava liitäntä myös kuumalle vedelle.
Sen sijaan paikassa, joka ei ole liitetty kaukolämpöverkkoon, ero ei ole niin merkittävä, mutta epäilemättä kuumavesivaraaja on silloinkin tehokkaampi vaihtoehto. Ja ilmaston kannalta parempi, varsinkin jos vesi lämmitetään uusiutuvilla ja sähkö vain "tulee töpselistä".
Minusta asia ei ole noin yksioikoinen, nimittäin perusrivitalon lämminvesivaraajasta ei välttämättä riitä vettä tiskikoneeseen ja pariin koneelliseen pyykkiä plus sitten vielä se 'tyypillinen' käyttö. Ainakaan, jos haluaa lämmittää vetensä halvemmalla yösähköllä.
Toinen juttu on lämminvesivaraajan kunto, kun anodi on parhaat päivänsä nähnyt, oranssi töhnä kantautuu lämpimän veden mukana kaikkialle. Tässä kohtaa on mukavampaa, että koneet ottavat kylmää vettä...
--
Mutta Anja - kirjoitathan fosfaateista oman postauksen? Nimittäin ... itsekkäästi ottaisin mieluummin fosfaatit takaisin, koska veteni menevät puhdistamoon, kuin jatkan zeoliittitaisteluani. Pienen lapsen äitinä tuntuu turhauttavalta, että ne tahranpoistokyvyltään parhaat aineet ovat niitä harmaita mönjiä kasaavia zeoliittinesteitä :(
Hukkajukka: Lapsus on siinä, että Motivan viestinnässä tehtäneen yleistys, että kaikki ovat kaukolämmön piirissä. (Laskelmia en ole nähnyt, joten tämä on olettamukseni.) Olet aivan oikeassa siinä, että jos kuuluu kaukolämpöverkkoon on ilman muuta kannattavampaa käyttää tiskarissa valmiiksi lämmitettyä vettä, jolloin sähkölaskukin on pienempi. Myös kommenttisi hyötysuhteesta on aivan paikallaan. Näinhän se on. Kaukolämmitetyissä rakennuksissa asuu 2,6 miljoonaa suomalaista, lopuilla siis joku muu lämmitysmuoto. Entäpä esimerkiksi 700 000 sähkölämmitteistä omakotitaloa? Minusta olisi reilua laskea ja ilmoittaa säästöt eri vaihtoehdoille.
Elsenelle tiedoksi, että fosfaattipostaus on tulossa. En tosin osaa luvata ajankohtaa, mutta hautomossa on jo. :)
Hyödyllinen postaus - ja onhan fosfaattien lisäksi tulossa muutakin pyykinpesuunkin ja kodin yleispuhdistukseen liittyvää ;)?
Kiitos kte!
Voin kirjoittaa pyykinpesuun ja kodin puhdistukseen liittyvistä asioista. Fosfaatit pomppasivat tässä yhteydessä esille. Onko erityistoiveita? Voin suunnata kirjoituksia sen mukaan.
Hmm.. kiinnostaisi kyllä siis yleisesti ihan kaikki pyykinpesuun ja puhdistukseen liittyvät asiat, ei pelkästään fostaatit.
Esim. puhdistuvatko lakanat ja pyyhkeet 40 asteessa vai pitäisikö ne kuitenkin pyörittää 60 asteessa, tai välimuodossa 50 asteessa? Tarkoitan, että ovatko ne kuitenkin hygieenisiä, vaikka ei pyörittäisi 60 asteessa? Jääkö kestovaippoihin bakteereita, jos ne pesee 40 asteessa? Jos muut pyykit ovat suurimmaksi osaksi 40 asteen pyykkiä, niin eikö sitten ole tuhlausta pyörittää muutamia kestovaippoja 60 asteessa? Onko kuitenkin parempi pestä vauvan/lasten likaiset pyykit "oikealla" pesuaineella, millä tahrat lähtee paremmin kuin ekologisemmalla vaihtoehdolla? Voiko etikkaa käyttää lattioiden luuttuamiseen? Voiko siihen kuitenkin lisätä jotain hyvää tuoksua, kun etikka ei oikein raikkaalta tuoksu? Jne. jne. Olis kyllä niin paljon asioita, mihin ei oikein järkevää vastausta täältä netin syövereistä löydy..
Ja tuli vielä mieleen tuo postauksesi sitruunahappo - siis saako sitä ihan kaupoista..?
..siis fosFaatit..
Kiitos tästä. Olen epäillytkin, ettei nuo tabletit toimi meidän koneessa, koska kone on 10 v vanha, ja aina oikein kuulee, miten pesuaineluukku aukeaa ja tabletti kolahtaa ulos. Ukkoni taas oli sitä mieltä, että tavallinen pulveri ei muka ole yhtä hyvää...
Tavallisissa pulvereissa on tehokkaita ja vähemmän tehokkaita. Suuria eroja on myös tiskikoneissa. Huomasin tämän kun muutimme. Edellisen asunnon iäkäs kone pesi paljon paremmin kuin uudempi kone, joka on muutenkin kaikilla tavoilla surkea. (Vaikea täyttää, aterinkotelo rimpula ja puhjennut pohjasta useasta kohtaa, aterimet kolahtavat tiskarin pohjalle asti, jolloin viipperä ei pääse pyörimään.)
Yksittäispakatuissa tableteissa ei mielestäni ole mitään järkeä. Itse käytän pulveria, jota on mielestäni helppo annostella. Sen kuin vain kaataa lokeroon. Ei tarvitse räplätä papereiden kanssa. Pinnoitettuja tabletteja käytettäessä kalvo voi töhnätä konetta. Kalliitakin ovat.
Kte kyseli, mistä sitruunahappoa voi ostaa. Sitä löytyy apteekeista ja viinitarvikeliikkeistä. Saattaa löytyä myös säilöntäaineiden yhteydestä isommista kaupoista.
Ok! Kiitti taas :) Hitsi mä taidan käydä ostamassa sen sun kirjan.. ;)
Kte, Kiva juttu! :)
Hintavertailussa tuo Booky päihittää kirjakaupat. Postikulut vielä sisältyvät hintaan.
Hei! Kiinnostaa tämä puhdistusaine nimeltä Universal stone. Mielestäni tosi hyvää kamaa esim. tiskipöydän puhdistamiseen. Onko se siis myrkkyä?
Eipä ollut minulle tuttu tuote ennestään. Nimen olen kuullut, mutta en sen kummemmin selosteita katsonut. Tuote ei ole "myrkkyä". Maailmankaikkeuden kivi on saanut Allergia- ja astmaliiton hyväksynnän. Tuote sisältää ainoastaan saippuaa, jonkinlaista savea ja glyseriiniä. Vaikuttaa hyvältä vaihtoehdolta, jos kerran vielä toimiikin. Tässä myyjän tekstiä:
http://www.universalstone.fi/
Lähetä kommentti