Ruotsalaiset tutkivat lisääntymisterveyttä

Helsingin Sanomissa oli kirjoitus Pauliina Damdimopoulousta, joka alkaa tutkia kemikaalien vaikutusta naisten lisääntymisterveyteen Swetox:ssa, uudessa ruotsalaisessa toksikologisten tieteiden tutkimuskeskuksessa. Swetoxin takana ovat kaikki maan 11 yliopistoa, joissa on toksikologian alan tutkimusta.

Kemikaalien vaikutuksesta miehen lisääntymiseterveyteen on jonkin verran tietoa. Eräät hormonihäiriköt lisäävät riskiä piilokiveksisyyteen, virtsaputken sulkeutumishäiriöön, kivessyöpään sekä heikentävät siemennesteen laatua.

Damdimopoulou aikoo tutkia hormonaalisten haitta-aineiden vaikutusta naisen lisääntymisterveyteen. Hän astuu neitseelliseen maastoon, sillä aiheesta ei juuri ole aiempia tutkimuksia.
Hän on kiinnostunut munasoluista: ”Nainen on päivittäin tekemisissä kymmenien, jopa satojen hormonaalisten haitta-aineiden kanssa. Selvitän, vaikuttavatko ne munasolujen elinvoimaan, kypsymiseen, kykyyn hedelmöittyä ja muodostaa alkio.”
”Kaikki munasolut ovat valmiina tyttövauvan syntyessä. Ne saattavat siis altistua ympäristön kemikaaleille vuosikymmenien ajan ennen kuin nainen päättää hankkia lapsia.”

Tutkimus on olennaisten asioiden äärellä. Se liittyy lisääntymiseemme, lastemme terveyteen ja jokapäiväiseen arkeemme.

Tarkoitus on keskittyä muun muassa näihin kemikaaleihin: muovin lisäaineet ftalaatit ja bisfenolit, pinta-aktiiviset aineet, kuten perfluoratut alkyyliyhdisteet, polybromatut palonsuoja-aineet, osa torjunta-aineista, kadmium ja lyijy.

Damdimopouloun listan aineet on sellaisia, joihin on syytä kiinnittää huomiota. Monet kohut on saatu aikaan huomattavasti harmittomammista aineista. Kemikaalikimarassa - niin kirjoissa kuin täällä blogissa - on näitä aineita käsitelty jo aiemmin. Kannattaa käyttää tunnistelistaa sekä hakusanakenttää apuna. Raskasmetalleista ajattelin kirjottaa tekstin keku-sarjaan - eli kemikaalikurssiin. 

Tunnen harvoin kateutta, mutta tätä Helsingin Sanomien juttua lukiessa tuli sellainen vihlaisu, että miksi meillä ei ole näin. Ruotsalaiset laittavat pystyyn uuden tutkimuslaitoksen. Kyse on toki rahasta mutta ei pelkästään siitä. Meillä Suomessa tutkimuksen ja  koulutuksen yleinen arvostus on laskenut valtiojohtoa myöden. Se on surullista ja hyvin lyhytnäköistä. 
Pitäsiköhän ruveta vadelmavenepakolaiseksi?

Lue myös

• Uuden auton tuoksu ja kemikaalit
• Juntupiimästä teiniksi
• Myrkkyhyökkäys
• Myrkyllistä käyttötavaraa