Kemikaalikimara: E-koodisivustot syynissä

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

E-koodisivustot syynissä

Selailin eilen E-koodeihin eli elintarvikkeiden lisäaineisiin liittyviä sivustoja. Tehdäänpä pieni katsaus kolmeen E-koodeja käsittelevään sivustoon ja millä periaatteilla niitä kootaan. Ja jälleen kerran selvennys, ettei kukaan vahingossakaan ymmärrä väärin. Minä en kannata runsasta lisäaineiden käyttöä. Tämä kirjoitus käsittelee netissä liikkuuvaa tietoa aiheesta.


Terveydenjuuri

TERVEYDENJUURI.FI -sivustolla kuvataan palvelun sisältöä näin: "Terveydenjuuri.fi verkkopalvelun tavoitteena on jakaa puolueetonta tietoa ravitsemuksesta, kehittää suomalaisten ruokatietoutta ja parantaa luomu- ja lähiruoan saatavuutta." Sivustolta löytyy tietoa lisäaineista seuraavasti:
"Pahimmat lisäaineet 
Päätimme listata pahimmat lisäaineet, joita on syytä välttää ainakin pitkäaikaisessa käytössä. Jotkut listatuista lisäaineista voivat aiheuttaa jo pieninä annoksina ongelmia. Lisäaineiden suhteen on hyvä muistaa se tosiasia, että niitä ei ole testattu mahdollisten yhteisvaikutusten suhteen. Voikin vain arvailla, että miten esimerkiksi E 104 + E 120 + E 213 cocktail vaikuttaa ihmiseen…
Päivitämme listaa pikkuhiljaa, sillä jo sen kirjoittaminen aiheuttaa päänsärkyä. Löydät listasta ensin lisäaineen E-koodin, sitten lisäaineen nimen ja lopuksi tuotteet, joiden kohdalla todennäköisimmin törmäät mainittuun lisäaineeseen."
Mitä nämä pitkäaikaisessa käytössä ilmenevät haitat ovat, saati sitten jo pieninä annoksina vaikuttavat? Ja miten moisen listan kanssa pitäisi toimia? Katsokaapa, millaisissa tuotteissa lisäaineita pääasiassa on: karkit, leivonnaiset, limsat, marsipaani, hillot, pussikeitot, juomajauheet, siiderit, dippikastikkeet, purkka, margariini, mehut, jäätelö, valmiskakut, kuorrutukset, lihajalosteet...
Miksi tästä pitää tehdä niin hirvittävän vaikeaa? Miksi ei voi vain sanoa, että jättäkää syömättä tuotteet, jotka eivät ole kunnon ruokaa, vaan niin sanottuja "herkkuja", jotka eivät muutenkaan kuulu terveelliseen ruokavalioon. Lihajalosteissa on etenkin pienillä lapsilla liikasaantivaarana nitriitit, mutta niistä viranomaisetkin varoittelevat.



E-KOODIT.FI  lupaa tarjota monipuolista ja puolueetonta tietoa elintarvikkeiden lisäaineista sinun terveytesi vuoksi ja kertoa elintarvikkeiden lisäaineista ymmärrettävästi.

"Vertaa E-koodeja ja lisäaineita kaupassa

Muistatko kaikki 323 E-koodia ulkoa?

E-koodi on hyödyllinen tapa kertoa selkeällä ja yhdenmukaisella tavalla elintarvikkeiden lisäaineista. E-koodeja on vain liian paljon muistettavaksi. E-koodit.fin avulla voit perehtyä lisäaineisiin tarkemmin vaikkapa kännykällä jo paikan päällä ruokakaupassa 1193 taustoittavan lisätietolinkin voimalla."
En muista E-koodeja ulkoa, enkä edes halua muistaa. Ratkaisen ruokavalioni koostumuksen paljon yksinkertaisemmalla tavalla kuin syynäämällä tietokantoja ja opettelemalla ulkoa koodeja. Lisäaineiden välttely on itse asiassa hyvin helppoa. Kun jättää pois suurimmat lähteet, kuten karkit, virvoitusjuomat, pussikeitot, kevyttuotteet, pitkän hyllyiän leivonnaiset, on jo välttänyt melkoisen määrän lisäaineita.

Sivuston ylläpitäjä kertoo kunnioitettavan avoimesti taustastaa ja osaamisestaan. Tekstin lihavoinnit ovat minun tekemiäni.
"Mikä on E-koodit.fi?

E-koodit.fi on riippumaton palvelu, joka pyrkii kokoamaan elintarvikkeiden lisäaineista tietoa mahdollisimman puolueettomasti. Käytännössä tämä tarkoittaa että sivustolle kerätään kaikki vastaantulevat tiedot lukijoiden itsensä arvotettavaksi ja keskusteltavaksi. Lähtökohtaisesti asiasta kiinnostunut webbikehittäjä ei rehellisyyden nimissä tiedä yhtään mitään.

Sivustolla on runsaasti lainauksia ja linkkejä muihin verkkopalveluihin, jotta E-koodit.fi toimisi lähdehakemistona netissä julkaistuille lisäaineartikkeleille, ja jotta jokainen kiinnostunut löytäisi niin tuoreet kuin vanhat artikkelit. Jos haluat poistaa sivustoosi tehdyt linkitykset, ota yhteyttä.Omalla vastuulla

Tiedot perustuvat Eviran tietoihin sekä suomen- ja englanninkielisiin verkkosivustoihin. Sivuston tiedot ja linkit ovat keskenään ristiriitaisia ja saattavat myös sisältää virheitä, joista sivuston tekijä ei ota vastuuta. Tietojen parantamiseksi kommentoi virheellisiä tietoja tai anna palautetta.

Suurin osa lisäaineista on todennäköisesti kohtuullisen vaarattomia etenkin kun pysytään päivittäisen maksimiannostuksen (ADI, Acceptable Daily Intake) alapuolella. Lisäaineiden todennäköisestä vaarallisuudesta kertonee myös se, kuinka paljon niistä on internetissä kirjoitettu ja keskusteltu. "
E-koodit on siis webbikehittäjän, joka ei tiedä itse asiasta yhtään mitään. Tietoteknisesti sivuston laatiminen ja ylläpito voi tietysti olla ihan hauskaa puuhaa.  Lisäaineiden vaarallisuus perustuu ristiriitaisen tiedon ohella myös nettikirjoittelun ja -keskustelun määrään. Mitä enemmän jostain aineesta meuhkataan virheellisinkin perustein, sen todennäköisemmin aine päätyy "vaarallisten" listalle. Melkoinen kehäpäätelmä. Sivustolla on myös E-koodittomia lisäaineita. Jos aineella ei ole E-koodia, se ei ole lisäaine, vaan vierasaine. Tekijän olisi suonut perehtyvän edes lisäaineen määritelmään.
 
finland.somefood.org

  

 FINLAND.SOMEFOOD.ORG

"Somefoodin historia
Vuonna 2011 keittiön pöydän ympärillä ihmeteltiin elintarvikkeiden tuotepakkausmerkintöjä – niistä ei saatu selvää ja lisäainemerkintöjä ei ymmärretty. Insinöörimies googletteli suomenkielistä apua. Apua ei löytynyt, joten lisäainetiedon kerääminen aloitettiin harrastuksensa. Harrastuksesta syntyi kaikille avoin ekoodi.com -palvelu. Virallisen linjauksen mukaan elintarvikkeiden lisäaineet olivat hyväksyttyjä eikä niistä ollut haittaa, kansalaisten kokemusperäinen tieto kertoi muuta. Palvelu tarjosi mahdollisuuden ihmisten kokemusten, kokemusperäisen tiedon ja erilaisten tutkimustulosten jakamiseen sekä täydentävän vaihtoehdon viralliselle linjalle. Kokemusperäisen tiedon pohjalta syntyi lisäaineluokittelu (hyödylliset, harmittomat, epäilyttävät ja haitalliset) ja tietokanta lisäaineita sisältävistä tuotteista. Näin alkoi matka elintarviketiedon maailmaan."
Kaikki kunnia harrastukselle. Teknisen koulutuksen saaneena ja harrastuksekseni tätä blogia ja aiheesta kirjoittavana arvostan moista.Soisin silti tekijän perehtymään aiheeseen paremmin.
Somefoodissa lisäaineet löytyvät ainakin kirjautumattomassa tilassa luokiteltuina vaarallisiin, epäilyttäviin, eläinperäisiin ja muihin. Onko kirjautuneessa tilassa luokitus kenties toinen:  hyödylliset, harmittomat, epäilyttävät ja haitalliset? Vaaralliset aineet on varmuuden vuoksi merkitty muokatulla pääkallomerkillä. Pääkallomerkin käyttö tarkoittaa akuuttia myrkytysvaaraa. 

Päivitetty 7.4.2013. Eläinperäisissä aineista mainitaan varmasti eläiperäiset aineet, E120 karmiinit, kokkiniili, karmiinihappo, E901 mehiläisvaha, E904 sellakka, E1105 lysotsyymi, Hauste, Castoreum (ei ole lisäaine, eikä sille ole lueteltu tuotteita) ja  liivate (ei ole lisäaine, merkittävä omalla nimellään).
Eviran sivustolla luetellaan puolestaan neljä täysin eläinperäistä lisäainetta ja kaikkiaan 40 (neljäkymmentä) lisäainetta, jotka mahdollisesti ovat eläinperäisiä. Eläinperäisiä valmistusaineita on lueteltu 15. Suosittelen käyttämään Eviran sivustoa.

Somefoodin tiedonkeruustrategia selviää kommenttikeskustelusta. Lihavoinnit minun tekemiäni.
"Millä perustein tietyt lisäaineet ovat luokiteltu epäilyttäviksi tai jopa terveydelle haitallisiksi? Esimerkiksi paljon puhuttu natriumglutamaatti ei ilmeisesti aiheuta muita terveyshaittoja kuin luulosairautta tietyissä ihmisissä. Olisi kiva lukea lisää faktatietoa aiheesta."
"Moi. Näiden lisäaineiden kategorisointi on hankalaa, sillä tietoja pitää kaivaa wikipediasta, blogeista ja artikkeleista – ja koska ei ole kemistin tai lääkärintutkintoa, niin tulkinta menee normikuluttajan silmin (eli mutu-tuntumalla). Aika monen lisäaineen kohdalla on paljon epäilyksiä, mutta vähän todellista näyttöä – kuten E621 kanssa. Kävin päivittämässä E621een linkkejä niihin lähteisiin, minkä perusteella luokittelimme E621 ’vahvasti epäiltyihin / haitallisiin’. Kysyimme tuota myös Snellmanin asiakaspalvelusta ja saatiinkin nopeasti vastauksena mm. ”…Natriumglutamaatista ei kuitenkaan ole yksiselitteistä tutkimustietoa. Joillekin ihmisille natriumglutamaatti saattaa aiheuttaa allergisia oireita…” – eli E621:stä on luovuttu monissapaikoin varmuuden vuoksi ja mahdolliset haitat näkyvät yleensä vain herkillä ihmisillä mm. astmaatikoilla.
Koska tämä blogi on lähtöisin tavallisen kuluttajan näppäimistöltä, niin muidenkin lisäaineiden kategorisointi on tällä hetkellä ’paras arvaus’ tyylillä ja perustuu siihen tietoon mitä on ollut saatavilla kohtuullisella vaivalla. Tarkoitus on tottakai tarkentaa sekä lisäainekuvauksia, lähteitä ja kategorioita jahka saadaan blogille
lisää ikää ja ajettua ensimmäiset tuotteet sisään. Toivottavasti tämä blogi korjaa myös sitä harhakuvaa että kaikki lisäaineet eivät ole automaattisesti pahasta – ei elintarvikkeita voi luokitella sen mukaan kuinka monta E-koodia siitä löytyy (kuten Silminnäkijän ohjelmassa oli.)
Sivuston periaatteina ovat kuluttajalähtöisyys, puolueettomuus ja yksityisyyden kunnioittaminen.


"Kuluttajalähtöisyys, olemmehan itsekin kuluttajia: palvelu on ihmisille ilmainen. Tarkoituksena on auttaa ihmisiä löytämään itselleen sopivaa elintarviketietoa."
Jos tieto perustuu mutu-tuntumaan ja parhaaseen arvaukseen, on hyvin todennäköistä, että annettu tieto tosiaan on "kuluttajalle itselleen sopivaa". Tällaisella tietokannalla ylläpidetään ja monistetaan netissä pyöriviä asenteita.

Intoa tietokantojen ylläpitäjillä riittää, mutta valitettavasti pelkästään se ei riitä. "Musta tuntuu" ei tee tietolähteistä luotettavia tai puoluueettomia.

Lue myös

11 kommenttia :

Anonyymi kirjoitti...

Olen eräänkin kerran ihmisten kanssa keskustellessani törmännyt siihen, että sitä koulutusta ei joissain piireissä juuri arvosteta, päinvastoin se on jotain hyvin epäilyttävää. Itselläni on opintoja biokemiasta, tiedän siis keskivertoihmistä hiukan tarkemmin aineenvaihdunnan toiminnasta, silti kun joku esittää jonkun täysin järjettömän kommentin jonka voin perustellusti ja lähtein kumota on surullisen usein vastaus tyyliä: "Uskon ennemmin tuon blogin/foorumin kirjoittajaan, sillä on sentään omakohtaista kokemusta aiheesta". Mitäpä tuohon enää sitten sanoo?

Anja Nysten kirjoitti...

Tämänkaltaisilla sivustoilla "puolueettomuus" tarkoittaa hyvin usein sitä, että ollaan omakohtaisen kokemuksen puolella. Viis siitä, päteekö sen minkään teorian tai tutkimuksien kanssa.

JohannaH kirjoitti...

Ymmärrän yllä kuvatun kaltaisen kauhistelun ja mutu-tiedon ongelmallisuuden etenkin asiantuntijoiden silmissä. Ymmärrän myös, miksi vielä monen ihmisen omakohtainen mielipide ei riitä tekemään jostain asiasta "tutkittua tietoa" tai "totuutta". Olen silti sitä mieltä, ettei ihmisten omakohtaisia kokemuksiakaan oikein voi ja sovi teilata vain sillä perusteella, että jostain asiasta ei tutkimuksilla ole saatu tietoa. Onhan joitain sairauksiakin pidetty luulotautina. Monesti ihmiset, joilla on oireita mutta jotka eivät lääkäreiltä saa apua, kaipaavat sitten vertaistukea ja siinä tapauksessa voi ikävä kyllä muuttua aika nuivaksi kaikkea asiantuntijoiden tietoa kohtaan - sitä ihan relevanttiakin. Omakohtaista kokemusta on mm. IBS:sta (ärtyvä suoli) ja sen taannoisten hoitosuositusten olemattomuudesta ja sopimattomuudesta sekä muista ruokavalio-ongelmista, joihin lääketieteen parista ei ole löytynyt apua. Paras apu on ollut omien tuntemusten tarkkailu ja uskominen, vaikka virallinen tieto väittikin muuta, netin tieto sekä nyttemmin kyllä myös asioihin perehtyneen yhden ruokavalioasiantuntijan artikkelit.

Mutta. Jos halu ja tarkoitus on tarjota sitä vertaistukea, niin silloin sivustoja pitäisi kyllä mainostaakin sellaisina. Ekoodit- ja Somefood-palvelut eivät ainakaan tämän jutun lainausten ja kuvausten perusteella vaikuta poikkeavan mitenkään esim. keskustelupalstojen tiedon oikeellisuuden tarkastamisen tasosta.

Anja Nysten kirjoitti...

Ymmärrän pointin, enkä väheksy yksittäisten ihmisten kokemuksia. Kyse ei ole teilaamisesta, vaan siitä millä perusteilla moisia tietokantoja laaditaan.
Vertaistuki on vertaistukea ja keskustella voi mistä tahansa. On kuitenkin aivan eri asia tehdä mutu-tiedosta palvelu.

Juhana Harju kirjoitti...

Hei Anja,

Oletko listannut jonnekin haitallisimpina pitämiäsi lisäaineita tai onko mielestäsi jossain hyvä lista?

Anja Nysten kirjoitti...

Kyllä olen, Kemikaalikimara-kirjaani. Lyhyesti näin: nitriitit, ,nitraatit ja bentsoehappo suurina määrinä erityisesti lapsilla.
Allergisille hankalat aineet, täysin tarpeettomina ja atsovärit.
Minulla on pragmaattinen suhtautuminen asioihin. En ole opetellut E-koodeja, enkä niin aio tehdä. Lisäainekuormaa kun on kovin helppo pienentää. Nollatoleranssi niiden suhteen on täysin tarpeeton.

Anja Nysten kirjoitti...

Makeutusaineet ovat mielestäni myös sangen tarpeettomia.

Juhana Harju kirjoitti...

Kiitos. Aika samoihin johtopäätöksiin olen tullut mutta tätä aluetta varmaan tunnet minua paremmin.

finland.somefood.org kirjoitti...

Törmäsimme sattumalta kirjoitukseesi. Kiitoksia kritiikistä! Kritiikissä yleensä esitetään myös parannuskohtia, joten... mikä olisi Sinusta vaikkapa sopiva kuvake pääkallon sijaan? Alla myös joitain vastineita kirjoitukseesi.

"Somefoodissa lisäaineet löytyvät ainakin kirjautumattomassa tilassa luokiteltuina vaarallisiin, epäilyttäviin, eläinperäisiin ja muihin. Onko kirjautuneessa tilassa luokitus kenties toinen: hyödylliset, harmittomat, epäilyttävät ja haitalliset?"
Luomalla palveluun tunnukset tämäkin 'mysteeri' olisi selvinnyt. Ehkäpä ensikerralla? Tervetuloa silloin 'foodistien' joukkoon Anja. Ai niin - ja tuo rekisteröinti on luotu palvelun parantamiseksi mm. erilaisten härökommenttien ja roskapostittajien välttämiseksi sekä tuomaan uusia palveluita käyttäjille, kuten ruokavalioprofiili: http://finland.somefood.org/?page_id=23848

"Esimerkiksi eläinperäisissä aineista mainitaan vain yksi, E120 karmiinit, kokkiniili, karmiinihappo."
Jaksoitkohan 'skrollata' sivua http://finland.somefood.org/?page_id=5008 alaspäin? Eiköhän sieltä ne muutkin löydy? Siinä välissä vain mainitaan lisäksi missä tuotteissa näitä eläinperäisiä lisäaineita on....

"Jos tieto perustuu mutu-tuntumaan ja parhaaseen arvaukseen, on hyvin todennäköistä, että annettu tieto tosiaan on "kuluttajalle itselleen sopivaa"."
Aika pintaraapaisu taisi tämä arvostelukin olla? Kenelle se sitten lie sopivaa.. Jos et itse halua kommentoinnilla lisäaineiden laatua parantaa, kait on sopivaa että käytämme ehkä siihen erinomaista kirjaasi?

Anja Nysten kirjoitti...

Kiitos kommenteista finland.somefood.

Ohessa vastaukset kysymyksiisi.
Pääkallomerkistä totesin, että se on symboli akuutisti myrkyllisille aineille. Yksikään lisäaine ei ole sellainen. Graafiset ratkaisut sivuillanne ovat täysin sivuston ylläpitäjien omia ratkaisuja, mutta ne eivät saisi johtaa ihmisiä harhaan. Kommentoin siis vain sitä.Taiteellisiin seikkoihin en ota kantaa.

Lisäaineiden luokittelu on siis erilainen etusivulla ja kirjautuneille? Mielenkiintoista.

Eläinperäiset aineita koskeva teksti on tosiaan virheellinen. Korjaan tekstin näiltä osin.

Arvioni mutu-tuntumasta perustuu finland.somefood-sivustolta löytyneeseen keskusteluun, jossa edustajanne on vastannut kysymykseen. Siteeraan vastausta blogikirjoituksessani sanatarkasti. Lue lihavoidulla kirjoitettu osuus.
Tarkoitan "kuluttajalle itselleen sopivalla" tiedolla sitä, että vahvistetaan kuluttajilla olevia ennakkokäsityksiä ja luuloja.

Blogini ja kirjani käsittelee lisäaineita jonkin verran. Uusi piakkoin ilmestyvä kirjani jopa vähemmän kuin aikaisempi. Lisäaineet kun eivät ole elämässä niitä suurempia riskejä ja nekin riskit voi taklata mainiosti ilman E-koodien pänttäystä ja erillisiä E-koodipalveluja.


finland.somefood.org kirjoitti...

Kiitoksia vastauksesta! Alla vielä joitain näkökulmia keskusteluun.

"Lisäaineiden luokittelu on siis erilainen etusivulla ja kirjautuneille? Mielenkiintoista."
Ei ole. Tämä selviää, jos rekisteröityneenä lukee lisäainekuvauksia ja katselee graafista ilmettä. Linkissä esitetty kehitysidea koskee mobiilisovelluksia. Mikäli graafinen ilme muuttuu, se muuttuu mahdollisimman samanlaiseksi sekä netti- että mobiilisovelluksissa. Otamme tuolloin huomioon kritiikin 'pääkallo' -symbolia kohtaan, kiitoksia Sinulle siitä.

"Arvioni mutu-tuntumasta perustuu finland.somefood-sivustolta löytyneeseen keskusteluun, jossa edustajanne on vastannut kysymykseen. Siteeraan vastausta blogikirjoituksessani sanatarkasti."
Vanhan kommentin jälkeen kehitys on mennyt eteenpäin. Lisäainetiedon lähteinä käytämme mm. American Journal of Physiology ja Environmental Health Perpectives, Food-Info.net, Euroopan Parlamentin ja Neuvoston Asetus, UK Food Guide, EFSA,... tietolähteitä joitakin mainitaksemme. Tarkemmat lähteet löytyvät kunkin lisäaineen kuvauksen yhteydestä. Lisäainekuvauksia saa toki kommentoida, kritisoida ja niihin voi ehdottaa muutoksia ja mm. uusia lähteitä.

"kuluttajalle itselleen sopivalla tiedolla" kohdasta - kuluttajalähtöisenä palveluna pyrimme tuomaan elintarvikkeiden tiedot (ml. lisäaineet) mahdollisimman läpinäkyvästi kuluttajien (eli ihmisten) saataville. Emme vahvista, mutta emme myöskään kiellä, kuluttajien omia ennakkokäsityksiä ja luuloja. Jokainen voi tuoda oman näkökulmansa ja kokemuksena elintarvikkeista esille; niin tavalliset ihmiset, Asiantuntijat, organisaatiot kuin yrityksetkin. Ehkäpä samalle oppivat toisiltaan jotain uutta?

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails