Kemikaalikimara: Hyvät vanhemmat! Rehtorilla on asiaa lastenne syömisistä

lauantai 1. joulukuuta 2012

Hyvät vanhemmat! Rehtorilla on asiaa lastenne syömisistä

Espoolaisen Järvenperän koulun oppilaiden vanhemmat saivat oheisen kirjeen 27.11.2012.
Hyvät vanhemmat!
Olemme huomanneet, että moni koulumme oppilas jättää koululounaan syömättä. Myöskään aamupalaa ei aina ehditä tai jakseta syödä. Ruokailun väliin jättäminen näkyy koulussa keskittymättömyytenä, levottomuutena ja uupumisena. Ruuan sijaan jotkut oppilaat käyvät lounastamassa esimerkiksi läheisessä pitseriassa tai hampurilaisravintolassa. Lisäksi käydään ostamassa läheisestä kaupasta sipsejä, karkkia ja limsaa, joita sitten yritetään syödä jopa kesken oppitunnin. Sen lisäksi, että kaupasta ostettu ”välipala” (karkki, sipsit, energiajuomat) on yleensä epäterveellistä, on koulun alueelta poistuminen kesken koulupäivän kielletty.
Lisäksi ruokalan henkilökunta on huomannut, että joku/jotkut oppilaat vääntelevät aterimia. Henkilökunta seuraa tilannetta, ja kiinni jäädessään aterimien vääntelijä joutuu korvaamaan aiheuttamansa vahingon.
Myös välituntikäyttäytymisessä on ilmennyt ongelmia. Oppilaat (erityisesti 7. luokan) käyttäytyvät välitunneilla huomattavan levottomasti aikaisempiin vuosiin verrattuna. Levottomuus ilmenee huutamisena, riehumisena, tönimisenä ja juoksenteluna. Olemme joutuneet tämän vuoksi kaksinkertaistamaan välituntivalvonnan. Myös koulun roskaaminen karkkipapereilla, tyhjillä limsatölkeillä, yms. on lisääntynyt tolkuttomasti. Tämän takia ensi viikosta alkaen oppilaat eivät saa tuoda kouluun karkkia, sipsejä, limuja, energiajuomia, yms. Oppilaat voivat syödä omia eväitään koulun ruokalassa klo 13.30–13.45. Samaan aikaan (maanantaista torstaihin) on tarjolla maksullista välipalaa. Myynnissä on täytettyjä patonkeja, sämpylöitä, jukurttia, hedelmiä, yms. euron parin hintaan. Välipalan voi maksaa käteisellä tai välipalakortilla, jonka voi hankkia Yhteispalvelupisteestä (esim. Sellosta, Tapiolan Kulttuurikeskuksesta tai Isosta Omenasta).
Toivomme, että kotona keskusteltaisiin hyvistä käytöstavoista sekä terveellisestä ravinnosta ja sen vaikutuksesta jaksamiseen niin koulussa kuin harrastuksissakin.
Uskomme, että yhteistyöllä saamme välitunnit rauhoittumaan ja koulun siistiksi!
Järvenperän koulun rehtori,
opettajat ja muu henkilökunta
Kouluruoan arvostus on alamaissa ja moni jättää koululounaan väliin. Keskusteluissa ryöpsähtävät esiin vanhempien huoli kouluruoan lisäaineista, vaikka todellinen lisäainekuorma tulee aivan muualta. Osa vanhemmista tuskin edes tietää - tai välittää -  miten nuori päivällä syö. Olen syönyt kyseisen koulun ruokaa sekä tiedustellut opettajilta ruoan laadusta. Ruoka on perusruokaa, ei gourmet-ruokaa, mutta kunnollista. Vanhemmat, jaksatteko itse tehdä pitkän työpäivän, karkin ja energiajuomien voimalla tai syömättä mitään? Ravitsemuskasvatus on sitäpaitsi ensisijaisesti kodin asia, joten parannettavaa riittää.

Lue myös

19 kommenttia :

Mimi kirjoitti...

Onpa tosiaan jännittävää, että ollaan niin huolissaan kouluruoan lisäaineista, mutta ei välitetä katsoa, mitä lapsi muuten syö ja juo. Juu, energiajuomat, karkit ja sipsit ovatkin varmaan tosi terveellisiä kouluruokaan verrattuna.

Miten ihmeessä ruokakulttuuri ja nimenomaan ruoan arvostus on tässä maassa vajonnut niin alas? Kyseessä ovat tietysti erilaiset ja erilaisia valintoja tekevät ihmiset, mutta yleisesti ottaen tilanne on absurdi: samalla kun ollaan huolissaan lisäaineista ja vältellään niitä, lisäainepommeja kuten valmisruokia, makeisia ja energiajuomia käytetään entistä enemmän. Olen kiinnittänyt huomiota asiaan ja joskus vaikuttaa siltä, että joka kolmannella vastaantulijalla on energiajuoma kourassa.

Anja Nysten kirjoitti...

Mimi: "Miten ihmeessä ruokakulttuuri ja nimenomaan ruoan arvostus on tässä maassa vajonnut niin alas?"
Olet niin oikeassa.

Koulumaailmaa ja nuoria seuratessa ei voi kuin ihmetellä. Nämä koululta tulevat terveiset kertovat missä jamassa nuorten syöminen on. Tosi huolestuttavaa.

Mimi kirjoitti...

Eikä kyse ole vain peruskouluikäsisistä. Meidänkin koulussamme (helsinkiläinen amk) koen välillä kiukun tunteita katsellessani ruokaa lautasella ees taas siirteleviä nuoria naisia, jotka sanovat sitä ruokaa "huonoksi" ja "paskaksi". Järkyttävää.

Ruoka on ihan hyvää ja ravitsevaa ja varmasti parasta, mitä 1,45 eurolla voi saada.

Ja tarvitseeko edes mainita, että nämä samat ihmiset nauttivat suuresti Mäkkärin aterioista.

Anonyymi kirjoitti...

Pakko nyt kommentoida tähän sen verran, että oma elimistöni toimii niin, että ruuan jälkeen verensokerini romahtaa niin alas etten pysty keskittymään mihinkään, kädet tärisee ja joskus saatan sammua kuin saunakynttilä. Tästä syystä en halua syödä normaalia, tukevaa lounasta vaan napostelen vähän kerrallaan päivän mittaan jolloin verensokerini pysyy siedettävällä tasolla. http://en.wikipedia.org/wiki/Idiopathic_postprandial_syndrome

Joten, itse en moittisi lapsia heidän ruokailutottumuksistaan. Ehkäpä he vain toimivat niin kuin kokevat elimistölleen parhaaksi. Se, että lapset sitten napostelevat karkkia, johtuu mainostajista ja siitä, ettei terveellisiä vaihtoehtoja ole saatavilla.

Anonyymi kirjoitti...

^Lisäyksenä edelliseen:
http://en.wikipedia.org/wiki/Reactive_hypoglycemia

Tämä on toinen vaiva joka aiheuttaa samat oireet. En ole ihan varma kumpi näistä minulla on. Mitään hoitoa ei kumpaankaan ole.

Johki kirjoitti...

No, tuo mikä anonyymillä on - en oikeasti jaksa uskoa, että samasta kärsii suurin osa lapsista/nuorista. Kyllä siitä enemmän olisi jotain kuullutkin. Ruoka nyt on yksi keskustelluimpia aiheita yleensä enkä ole koskaan kuullut kenenkään kärsivän tuosta. Se ei siis tarkoita, ettei heitä ole, se vaan on varmaan harvinaisempaa. Moni kyllä kokee sammuvansa kuin saunalyhty, mutta siksi, että ruokailun jälkeen alkaa väsyttää (ja syynsä siihenkin, ei siitä enempää).

Ja toisekseen, suuri osa ihmisistä ei todellakaan mielestäni tiedä miten heidän kroppansa suhtautuu mihinkin ruokaan - lähestulkoon jokainen valittaa ties mitä vatsavaivoja - ruoastahan ne johtuu, mutta syödään silti ja kärsitään. Eipä sillä, että se minua haittaa, heidänhän kroppa se on, mutta mietin vain joskus ei olisi kiva kärsiä kärsiä ja kärsiä.

Meillä lapsikin syö terveellisesti, mutta on kyllä sen verran nuori että jos ihan oikeasti kysyisin joka kerta mitä hän HALUAISI syödä niin eipä ne aina niin terveellisiä valintoja olisi! Täytyy vain toivoa, että tämä "koulutus" kantaa hedelmää ja miksipä ei, itse huomaan olevani kopio siitä mitä kotona on lapsuudessa opetettu ;) Ja on opetettu syömään terveellisesti ja liikkumaan. Ei pelkästään sanoin vaan siis ihan hyvää esimerkkiä näyttämällä!

Enkä tiedä minkä ikäisillä lapsilla on jo nykyään rahaa mukana, että voi ostella karkkia päivittäin, mutta en ihan mainostajienkaan viaksi laittaisi makeiden mussutusta. Kyllä meidän taloudessa vanhemmat päättävät, ei mainostajat...no toisaalta meillä ei ole telkkua eikä mainospostiakaan tule joten muksu on "ikävästi" pihalla kaikesta ;) Tottakai sitten teini-ikä on jo vähän eri kun sitä omaa rahaakin ehkä on.

Mietin tuosta syndroomasta vielä sen verran, että eihän lounaan tarvitse olla tukeva. En edes tiedä mistä tällainen ajatus? Oma lounaani on tosi kevyt. Lisäksi tässä urheillessa on syötävä 3 tunnin välein. Ihan siksi, että "kone" pysyy käynnissä, ettei koskaan tulisi nälkä (välttyy mieliteoilta/himoilta) jne.

Marika kirjoitti...

Täytyy olla eri mieltä siitä, että kouluruoka olisi hyvää perusruokaa. Kuulun kaiketi juuri heihin, joita Mimi moittii. Suurin osa laitosruuista, niin kouluissa, yliopistoissa kuin sairaaloissakin on pääsääntöisesti halpaa moskaa. Varsinkin kastikkeet yliopistolla näyttävät olevan lähinnä vettä ja hyytelöimisainetta. Ruuan laatueron myös huomaa: jos syön ruokalassa, olen jo iltapäivästä nälkäinen kun taas kotoa tuoduilla eväillä jaksan hyvin kotiin asti. Olen myös saanut työn puolesta erään sairaalan kastikkeen ainesosaluettelon eteeni - sen pituus oli ihan järkyttävä.

Onneksi näin ei ole kaikkialla vaan kohdalleni on osunut myös pari laitosruokalaa (sairaalaa) jossa syön mielelläni. Hassua kyllä, hintaa annoksella on saman verran kuin muuallakin.

Olen myös huolissani tämän maan ruokakulttuurin köyhtymisestä, mutta jos kouluruokaa pidetään hyvänä perusruokana, en ihmettele. Laitetaanko sellaista ihan totta kotonakin?

Ja ei, minä en kuulu niihin Mimin mainitsemiin mäkkärin asiakkaisiin tai einesten puputtajiin. En toisaalta ole tuttu gourmeenkaan kanssa tai fanaattinen lähin ja luomun ostaja, vaan olen syönyt ihan tavallista kotiruokaa. Siinä mielessä kai olen tottunut hyvään, että olen kasvanut maalla. Siellä ei mäkkäreitä tunnettu vaan iso osa ruuasta haettiin omasta maasta ja loput ostettiin ihan puhtaina raaka-aineina. Siksi en kai laitosruokien marinadimoskiin totukaan.

Yläasteaikojen paheekseni myönnän kuitenkin runsaan suklaapatukkojen syönnin. Iltapäivästä kun oli jo nälkä eikä koululta muuta saanut ostettua. Tuohon aikaan ei myslipatukoista tms. oltu kuultu. Ehdottomasti kouluissa pitää mielestäni tarjota myös mahdollisuuksia välipalojen ostoon, mutta terveellisempien sellaisten.

Anja Nysten kirjoitti...

Kiitos kommenteista.
Kirje koululta alkaa näin:
"Olemme huomanneet, että moni koulumme oppilas jättää koululounaan syömättä. Myöskään aamupalaa ei aina ehditä tai jakseta syödä. Ruokailun väliin jättäminen näkyy koulussa keskittymättömyytenä, levottomuutena ja uupumisena."

Jos ei syö aamiaista ja/tai lounasta verensokerit laskevat väkisinkin ihan kenellä vaan. Karkin syöminen ja energiajuomien litkiminen ei ole oikea tapa pitää verensokeria tasaisena.

Voin kyllä kuvitella laitosruoan tason ja maun, enkä sitä puolusta. Tästä syystä olenkin kysynyt ruoan laadusta useammalta opettajalta sekä omilta lapsiltani. Toki tilanne voi olla jossain paljon huonompi.

Mimi kirjoitti...

En tiedä, Marika, missä kouluissa tai muissa paikoissa syöt, mutta ainakin Haaga-Heliassa, Metropoliassa ja Kipsarissa on tosi hyvät ja ravitsevat ruoat. Tottakai joukossa on välillä niitäkin tuotteita, joiden ainesosalista on turhan pitkä, mutta ei se ole oleellista vaan kokonaisuus.

Edelleen toistan, että suurin osa kouluruoista (ainakin kolmannella asteella) on aivan riittävän hyvää etenkin verrattuna lähes ilmaiseen hintaan. Jos ruoka on ihan hyvää ja maksaa 1,45 euroa, mielestäni on törkeää haukkua sitä.
Kyllähän se kertoo muustakin kuin siitä, ettei ruoasta vain tykätä, ettei sitä pidetä hyvänä tai ollaan vaan totuttu pikaruokamoskaan osaamatta syödä muusta. Se kertoo syvälle juurtuneesta kiittämättömyydestä ja ylimielisyydestä ruokaa kohtaan. On helppoa luoda ylenkatsetta, kun ei ole koskaan joutunut kärsimään puutteesta.

Marika kirjoitti...

Niin no, eteläisen Suomen laitoksissa en ole syönyt, laajasti muualla kylläkin. Ja kuten aiemmin totesin, myös hyviä laitosruokapaikkoja on - ihan samalla hinnalla.

Minä olen rehellisesti sitä mieltä, ettei köyhän kannata ostaa halpaa - edes ruokaupassa. Se, etten olisi kärsinyt puutteesta, on väärä oletus, omankin blogini puolelta selviää, että olen vähävaraisesta perheestä lähtöisin. Olen kuitenkin saanut hyvää kotiruokaa ja aina kokenut voivanu laittaa myös opiskelijana ravitsevaa arkiruokaa. Kunnon annoksia tekemällä siitä saa myös seuraavan päivän eväät.
Sen olen opiskellessa kyllä oppinut, että kukin käyttää vähät rahansa omalla tavallaan. Jos käy bileissä, polttaa tai matkustelee, ei kai ne rahat riitäkään.

En ymmärrä, miten näet kiittämättömyytenä tai ylimielisyytenä sen, että liputtaa oikean ruuan perään laitoksissa tarjottavien eineksien sijaan. Nykyään kai koululaiset eivät enää käy puollukkametsässä tai perunannostossa, joka toisi koululle säästöjä? Ja kun näkisi, mistä ruoka tulee, sitä myös arvostettaisiin.

Anonyymi kirjoitti...

Johki, se, että kukaan tiedä kärsivänsä siitä johtuu juuri siitä, ettei asiasta juurikaan puhuta julkisuudessa mitään.

Lisäksi vanhemmilla ihmisillä on se käsitys, että ruoka on aina hyvästä. Olen joutunut taistelemaan mm. mummoani vastaan jonka mielestä on täysin mahdotonta, että ruuasta tulisi paha olo. Kaiken lisäksi ruuan jälkeen verensokeri laskee paljon alemmas kuin pitkän paastoamisen jälkeen.

Kuinka paljon koululaisten jaksamisella tai häiriköimisellä luokassa on tekemistä juuri verensokerin heittelemisen kanssa?

On mm. todettu, että tietyn geenin omaavat ovat humalassa erityisen väkivaltaisia koska heidän verensokerinsa on laskenut matalalle tasolle. Toisin sanoen, verensokerin lasku lisää eräiden ihmisten väkivaltaisuutta. Miksei sama oireyhtymä sitten ilmenisi koulussa häiriköimisenä?

Anja Nysten kirjoitti...

Jollakin voi tietty olla kuvatunlaisia ongelmia verensokerin kanssa, mutta tuskin 30-50 % oppilaista, mikä on aivan tavallinen osuus oppilaista, jotka eivät käy syömässä lounaalla.

Muutama muu fakta keskusteluun:
- Osa oppilaista ei syö aamiaista lainkaan. Aamiaisen järjestäminen on kodin asia.
- Koululounas jätetään väliin monesti kavereiden vaikutuksesta. Jos kaverit lähtevät kaupalle, seurataan perässä, vaikka tekisi mieli syömään.
- Etenkin tytöillä syömättömyys liittyy "painonhallintaan" ja kavereiden esimerkkiin.
- Kapinointi on osa teini-ikää. He eivät mieti, sitä mikä on itselle parasta.
- Oppilailla on rahaa käytössään.


Asia on siis paljon monisyisempi. Kysymys on paitsi ruoan laadusta myös kasvattamisesta. Eräs päiväkodissa työskentelevä kertoi päiväkodissa olevan lapsia, jotka söisivät vain leipää. He eivät ilmeisesti ole tottuneet syömään lämmintä ruokaa.

Anonyymi kirjoitti...

^Tai ehkäpä heillä on vaan menossa leipien-fanitus-vaihe?

Minulla oli lapsena kananmuna- ja rahkapiirakkavaiheet joiden aikana en suostunut syömään mitään muuta.

Ehkäpä ihmisen elimistö on uskomattoman hienoviritetty kone joka itse kertoo itselleen mitä se tarvitsee. Puuttuminen tämän koneen toimintaan vain sen takia, että "Nyt vaan kuuluu tehdä niin" ja "Mitä naapuritkin ajattelee?" on pelkästään typerää. Typerää.

Mimi kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Mimi kirjoitti...

Marika hyvä, nyt ei ole mitään syytä mennä henkilökohtaisuuksiin. Keskustelemme yleisellä tasolla.

"Minä olen rehellisesti sitä mieltä, ettei köyhän kannata ostaa halpaa - edes ruokaupassa."

Riippuu siitä, miten se köyhä määritellään. On olemassa myös niin köyhiä ihmisiä, ettei heillä ole varaa valita sitä kalliimpaa ja parempaa vaihtoehtoa missään olosuhteissa.

Mutta se nyt ei liity tähän. Me puhumme kouluruoasta. Tarkoitatko siis, että kouluruoalle olisi saatava lisää määrärahoja? Olemme onnekkaita jo nyt, kun ylipäätään saamme ilmaista kouluruokaa (peruskoulussa ja toisen asteen oppilaitoksissa). Suomessa tuoreet ja puhtaat raaka-aineet maksavat niin paljon, ettei niitä käytetä koulu- tai henkilökohtaisellakaan tasolla niin paljon kuin pitäisi. Tästä aiheestahan voisi keskustella vaikka kuinka pitkään, mutta jos nyt keskustelemme olemassa olevan tilanteen puitteissa, voidaan kai päätellä seuraavaa, mitä alkuperäisessäkin tekstissä jo on kuvailtu:

Liian iso osa peruskoulun oppilaista jättää ilmaisen ja ihan hyvän ja ravitsevan kouluruoan syömättä. Sen sijaan ostetaan karkkeja, sipsejä, limsaa yms. Ongelma lienee selvä ja ratkaisukin siihen lienee suht selvä, vaikkakaan ei helppo tai nopea. Anjan viimeisimmässä kommentissaan mainitsemat faktat ovat ihan kelpoja ja voin alleviivata ne myös omasta kokemuksestani.

"En ymmärrä, miten näet kiittämättömyytenä tai ylimielisyytenä sen, että liputtaa oikean ruuan perään laitoksissa tarjottavien eineksien sijaan."

En ymmärrä, miten nyt saatoit tulkita kommenttini tuolla tavalla.

Kiittämätöntä ja ylimielistä on nykynuorison (ja muidenkin) tapa suhtautua ruokaan. Kouluruoan väliin jättävät peruskoululaiset tuskin ajattelevat sitä mainitsemaasi "terveellisempää" ja "parempaa" ruokaa hakiessaan energiajuomia ja karkkeja tai "vahtiessaan linjojaan".

"Nykyään kai koululaiset eivät enää käy puollukkametsässä tai perunannostossa, joka toisi koululle säästöjä? Ja kun näkisi, mistä ruoka tulee, sitä myös arvostettaisiin."

Tässä on koko asian ydin ja nykyteinit pitävät meitä tylsinä mummoina, kun ajattelemme näin. Olen työni puolesta jonkun verran tekemisissä ala-asteikäisten lasten kanssa ja olen ollut aivan järkyttynyt siitä tiedon puutteesta (jos vertaan sitä omaan tietooni sen ikäisenä). Hädin tuskin erotetaan maatilan eläimet toisistaan, hyvä jos edes mustikka metsämarjoista tunnistetaan.

Pakko kommentoida vielä hiukan surullisena tätä kohtaa Marika:
"Kuulun kaiketi juuri heihin, joita Mimi moittii"

Moitin ihmisiä, jotka sanovat ruokaa paskaksi ja kehtaavat halveksia sitä, vaikka se on lähes ilmaista. On eri asia todeta, ettei ruoassa ole kaikkia tarvittavia ravintoaineita kuin sanoa, että "hyi hitto mitä paskaa, en syö". Tuollainen ei ole aikuisten (eikä pitäisi olla lastenkaan) puhetta ollenkaan. Et kai sinä noin sano?

Petri kirjoitti...

Kouluruoan arvostus nousisi jos se muutettaisiin maksulliseksi, tai vaihtoehtoisesti oppilaat saisivat tuoda kotoa eväät syötäväksi lounastauolla. Kouluikäiset pitävät sitä heille ilmaiseksi tarjottavaa safkaa itsestäänselvyytenä eivätkä siten tunnu pitävän sitä minkään arvoisena.

Anonyymi kirjoitti...

ylä asteelaiset ainakin ymmärtää ruuan laadun päälle ja voin sanoa että se oli niin järkyttävää ylä-asteella kun meidän annokseen oltiin varattu 62senttiä (rikollisilla vankiloissa on 4e sisältäen jälkiruuat yms...)

MIETTIKÄÄ MITÄ SAATTE 62 SENTILLÄ kaupasta, yhden banaanin ja lasin vettä. yläasteella se on halvin näkkäri, halvin salaatti ja joka päivä perunaa ja laimennettuja kastikkeita. (ja kanan korviketta yms)

mut nyt olen ammattikoulussa jossa on isompi hinta ruualle (=parempi laatu, enemmän vaihtoehtoja ja ravitsevampa ja terveellisempää) niin ruokaa kyllä arvostaa todellakin.

säälin ylä-aste ikäisiä ainakin täällä pirkanmaan seudulla :(
jotain olisi kyllä hyvä tehdä.
siinä mielessä ymmärrän kaupassa käynnin koska itselläni oli joka ikinen päivä koulussa nälkä ylä-asteella vaikka söin aamupalan ja kävin "ravitsevassa" kouluruokailussa.

Mimi kirjoitti...

"siinä mielessä ymmärrän kaupassa käynnin koska itselläni oli joka ikinen päivä koulussa nälkä ylä-asteella vaikka söin aamupalan ja kävin "ravitsevassa" kouluruokailussa."

Mikäpä siinä, jos sieltä kaupasta haetaan vaikkapa tuoreita kasviksia, mutta kun ei haeta. Kouluruoka korvataan niillä jo muutamaan kertaan mainituilla karkeilla, sipseillä ja virvoitusjuomilla. Ne ovat aina ja kaikkialla huonompia vaihtoehtoja kuin perusruoka, vaikka olisikin lisäaineilla jatkettua tai muuten laimeita.

Jos jää aamu- ja päiväateriankin jälkeen nälkä, silloin pitää kai itse varustautua sopivilla (terveellisillä) välipaloilla. Ei voida olettaa, että koulun tehtävä on tarjota kaikki: ensimmäisen luokan ruokaa monipuolisine lisukkeineen ja lisäksi täyttävät välipalat. Ja kaikki ilmaiseksi.

Petri kirjoitti...

Kouluruoka hankitaan suurissa erissä, isoissa läjissä. Sen takia 62 senttiä voi riittää pitkälle. Jos koulu ostaa säkillisen näkkäriä, on yksittäisen näkkileivän hinta pienempi kuin jos näkkileipää tilattaisiin pieninä erinä. Vettä ja näkkileipää voinee kouluruokailun yhteydessä tankata sen verran reilusti, ettei maha mourua.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails